Juhannustaikoja

 Päivitä juhannustaikasi!

Wanha kansa on perinteisesti käyttänyt juhannusyön tunnit naimaonnen lisäämiseen erinäisten taikojen avulla. Harvan kerrostalon pihalta löytää nykyään kaivoa, saati että jokaisen omakotitaloalueen liepeiltä löytyisi yhdeksen yrtin peltoa. On siis korkea aika tuoda taiat teknologiaa vastaavalle tasolle.

Vanha taika: Puolison näkeminen kaivosta 

Nykyajan versio:  Kierrä alastomana tietokoneesi ympäri vastapäivään kolme kertaa. Tuleva puolisosi ilmestyy Googleen.

Vanha taika: Yhdeksän yrttiä tyynyn alla 

Nykyajan versio: Nukkumaan mennessäsi laita tyynysi alle yhdeksän eri kauppaketjun kanta-asiakaskorttia. Ensimmäinen mainoksia jakava henkilö, joka rymistelee ovesi takana, on tuleva siippasi.

Vanha taika: Ruispellossa kieriskely

Nykyajan versio: Mene juhannusyönä kieriskelemään havittelemasi henkilön autopaikalle. Kiinnostavuutesi nousee huomattavasti ko. henkilön silmissä.

Vanha taika: Kolikko vasemmassa sukassa

Nykyajan versio: Sujauta vasempaan sukkaasi kännykkä. Tuleva puolisosi on se, kenen puhelinnumeron varpaasi sattuvat yöllä painelemaan.

Vanha taika: Kolmen tien risteys

Nykyajan versio: Mene tietokoneesi luo alastomana, asenna siihen kolme eri laajakaistaa sekä kolme eri virustorjuntaohjelmaa. Tuleva miehesi on se mikrotukihenkilö, joka tulee kotikäynnille laittamaan koneesi jälleen kuntoon.

Vanha taika: Takaperin halkopinoa kohti

Nykyajan versio: Kävele alastomana takaperin kohti pöytää, jolle olet asettanut erilaisia kännyköitä. Jos takapuolesi osuu simpukka-malliseen puhelimeen, on tuleva siippasi mies, joka ei puhu eikä pussaa. Jos taas takalistosi osuu
puhelimeen, johon on juuri saapunut tekstiviesti, olet puolisollesi pelkkä salarakas.

Oikein hyvää Juhannusta! 

Jostain matkan varrelta muistiin merkitty ilman viitetietoja. Mikäli joku tunnistaa, lisään tietoihin tekijän tiedot. 

Radiomuseo ja verkkokauppa

 Maaseudun tulevaisuus 13.6.2021 Ihmiset ja kulttuuri

Artikkeli kuvineen otsikon linkin kautta.

Radiomuseo perusti verkkokaupan ylijäämätavaran myyntiin – "Sen avulla saamme kevennettyä tavaramäärää ja kerättyä varoja museoyhdistykselle"

Ihmiset & kulttuuri 13.06.2021

Jukka Koivula

PETÄJÄVESI

Radio- ja puhelinmuseossa jokaista esinettä säilötään yksi kappale, jonka lisäksi varastoon kerätään niihin soveltuvia varaosia.

Keski-Suomessa Petäjäveden Kuivasmäen kylässä, kumpuilevien maalaismaisemien lomassa sijaitsee kookas rakennus, joka kätkee sisäänsä poikkeuksellisen mittavan radio- ja puhelinkokoelman.

Vanhassa Petäjäveden kunnan vaivaistalossa toimii nimittäin Petäjäveden viestilaitemuseon tukiyhdistyksen hallinnoima radio- ja puhelinmuseo.

"Museo avattiin vuonna 1995. Paikkakunnalla sattui siihen aikaan olemaan neljä oman radiokokoelman omistavaa keräilijää, joiden kokoelmat päätettiin yhdistää. Perustettiin radio- ja puhelinmuseo, johon alkoi virrata lahjoituksia", museoyhdistyksen sihteerinä jo 26 vuoden ajan toiminut Esa Salldén kertoo.

Keräilijöiden kokoelmat jäivät pian sivuosaan ja museoyhdistyksen oma kokoelma alkoi korostua.

"Museon tavarakokoelma on vuosi vuodelta kasvanut sen perustamisesta lähtien. Viime vuodenvaihteessa oltiin tilanteessa, jossa ylimääräistä tavaraa oli kirjattuna excel-tiedostoon yli 10 000 kappaletta", Salldén sanoo.

Museokokoelmassa on tällä hetkellä 3 700 luetteloitua esinettä.

Kun ihmisten lähettämät vanhat puhelimet ja radiot kulkeutuivat Petäjävedelle tasaisena virtana, alkoi tilavakin kiinteistö käydä ajan saatossa ahtaaksi.

"Varaosineen ne alkoivat viedä niin paljon tilaa, että olemme ottaneet kokonaisen toisen rakennuksen pihapiiristä käyttöön museosta erilliseksi tavaravarastoksi. Sekin on täyttynyt ääriään myöten", museo-opas Jan-Mikael Nurmela kertoo.

Radio- ja puhelinmuseossa jokaista esinettä säilötään yksi kappale, jonka lisäksi varastoon kerätään niihin soveltuvia varaosia.

"Erityisesti radionkorjaustarvikkeita oli tänne tulvinut vuosien saatossa yksinkertaisesti liikaa. Asia piti ratkaista jotenkin", Nurmela sanoo.

Ylimääräisistä esineistä päätettiin hankkiutua eroon.

"Syntyi ajatus oman verkkokaupan perustamisesta. Verkkokaupan avulla saamme kevennettyä tavaramäärää ja samalla kerättyä varoja museoyhdistykselle", Salldén kiteyttää.

Verkkokauppa on lisäksi selkeyttänyt tavaran luettelointia huomattavasti.

Verkkokauppa sai perustamisvaiheessa vetoapua EU:n maaseudun hankekehittämisrahastosta. Vuoden alussa lanseerattu verkkoportaali lähti heti rullaamaan toivotusti.

"Etenkin nyt korona-aikana on huomannut, että ihmiset värkkäävät entistä enemmän kotona ja tilaavat tällaista tavaraa. Puolessa vuodessa yhteydenottoja on tullut viitisensataa, joista kolmisensataa on johtanut kauppoihin. Saamme verkkokaupan kautta päivittäin lukuisia yhteydenottoja", Nurmela kertoo.

Karkeasti ottaen Petäjäveden Radio- ja puhelinmuseon esineistöstä noin puolet on kotimaisia ja loput ulkomaisia.

"Ensimmäiset radiot ja puhelimet saapuivat Suomeen Ruotsista ja Saksasta. 1930-luvun puolivälistä lähtien tänne alkoi tulla radioita ja puhelimia kaikkialta maailmasta", Salldén toteaa.

Ruotsalaisten ja saksalaisten radioiden ja puhelimien lisäksi museosta löytyy muun muassa kosolti yhdysvaltalaisia, brittiläisiä, neuvostoliittolaisia ja japanilaisia käyttöesineitä. 

Museon kotisivut 

Kustantamoiden uutuusluettelot: kesä ja syksy 2021

 Otavan uutisia

• Sirpa Kähkönen: Vihreä sali
• Elina Backman: Kun jäljet katoavat
• Outi Pakkanen: Pullonkerääjä 
• Reijo Mäki: Sulhasmies
• Tuija Lehtinen: Studio Thors
• Jessica Fellowes: Mitfordin juttu
• Virpi Marjaana Siira: Oma koppa - V niin kuin variaatio
• Pirjo Iivonen: Unelmien talvineuleet
• Virpi Marjaana Siira: Tienvarsikukkia 2022 kalenteri
• Anna-Leena Härkönen: Rikospaikka

Tammi 

• Leena Lehtolainen: Ilvesvaara, Novellikokoelma: Joulupukin suudelma
• Kalle Isokallio: Ra(u)hantekijä Korhonen 
• Timo Parvela, Pasi Pitkänen: Helähdys. Varjot kirja 1

WSOY Syksy

• Bennett: Windsorin solmu 
• Wilbur Smith: Courtneyn sota
• Per T Ohlsson: Albert Bonnier ja hänen aikansa 

Karisto, kesä ja syksy

• Eira Pättikangas: Talvella päivät ovat pitkiä
• Timo Saarto: Pimenevässä yössä
• Ann Cleeves: Kulovalkea
• Amanda Vaara: Ruusuja ja risuja. Majatalo Villa Venla 5
• Nelli Hietala: Maailmanlopun kahvila
• Marika Riikonen: Lasinen merenneito
• Sara Blaedel: Hiljainen leski
• Päivi Lukkarila: Kerrostaloponi Kemppainen

Liken kirjat, kevät ja syksy

• Kamala luonto, salatut eläimet

Gummerus kesä ja syksy

• Anna Jansson: Kuolon kosketus
• Nora Roberts: Menneisyyden uhka 

Docendo, Crime time, syksy 

• Tuija Lehtinen: Klovnin kahdet kasvot
• Marja Aarnipuro: Surmamäen kirous

Suomi-Kiina sanakirja

 Suomi–Kiina-seuran vetämän suursanakirjahankkeen tuloksena syntynyt suomi–kiina-sanakirja on julkaistu. Sanakirja on ilmainen ja vapaasti käytettävissä sanakirja.fi-sivustolla. Suomalais–kiinalainen sanakirja kuuluu osaksi Kielikone Oy:n MOT Sanakirjoja® ja se sisältää yli 46 000 hakusanaa.  

Vuonna 2017 sanakirja päätettiin julkaista digitaalisena, mihin liittyen Suomi-Kiina-seura solmi yhteistyösopimuksen Kielikone Oy:n kanssa vuonna 2018.

Monipuolisuudeltaan vastaavanlaista digitaalista suomi–kiina-sanakirjaa ei ole tähän mennessä julkaistu. Sanakirja sisältää suuren määrän kieliopillista tietoa, suomen kielen taivutusmuotoja, esimerkkilauseita, kiinalaisten kirjoitusmerkkien pinyin-translitteroinnin sekä ääntämisen opiskeluun tärkeät toonimerkit. Monipuolisten ominaisuuksien vuoksi sanakirja toimiikin hyvin kiinan kielen opiskelun tukena. Tietokoneen lisäksi sanakirjaa voi käyttää myös mobiililaitteilla, joko selaimen tai Android-sovelluksen avulla. Rekisteröitymällä sivustolle käyttäjä voi luoda itselleen sanalistoja opiskelua varten ja pelata niiden avulla erilaisia opiskelupelejä.

Nyt julkaistu MOT Suomalais–kiinalainen sanakirja on osana Suomi–Kiina-seuran laajempaa suursanakirjahanketta, jonka lopullisena tavoitteena on yli 100 000 suomenkielistä hakusanaa sisältävän suomi–kiina-sanakirjan julkaisu. Hankkeen loppuun vieminen edellyttää kuitenkin lisärahoitusta.

Suomi–Kiina-seura ry on vuonna 1951 perustettu valtakunnallinen yhdistys, jonka päätehtävä on Kiinaa koskevan yleissivistyksen laventaminen ja syventäminen Suomessa sekä Suomen ja Kiinan kansantasavallan välisen kulttuurivaihdon edistäminen. Seuran toiminta kulttuurivaihdon edistämiseksi on ollut katkeamatonta aina sen perustamisesta lähtien.

Linkki sanakirjaan

Linnut: tiaiset

 (Paridae) heimossa on kahdeksan sellaista tiaislajia, jotka on tavattu Suomessa: talitiainen, sinitiainen, töyhtötiainen, hömötiainen, kuusitiainen, lapintiainen, viitatiainen ja valkopäätiainen.

Lisää tietoa tiaisista

Hautahaku.fi (Helsinki ja Vantaa)

 Hautahaku.fi helpottaa läheisen haudan löytämistä

Hautahaku-palvelusta löytyy noin 350 000 Helsingin seurakuntayhtymän hautausmaille haudatun vainajan tiedot.

Mobiiliystävällinen Hautahaku on luotu helpottamaan Helsingin seurakuntayhtymän hautausmaille haudattujen vainajien hautapaikkojen löytämistä. Hautahaku.fi palvelee ihmisiä koko Suomessa, joiden läheinen on haudattu Hietaniemen, Malmin, Honkanummen, Kulosaaren, Östersundomin hautausmaille, Maunulan uurnalehtoon tai Kallion uurnaholviin. Pyhäinpäivän alla avattavasta Hautahaku-palvelusta löytyy noin 350 000 Helsingin seurakuantayhtymän hautausmaille haudatun vainajan tiedot. Hautahaku-palvelun on luonut yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymän hautaustoimi ja tietohallinto.

Hautahaku-palvelusta hautapaikkaa etsitään vainajan sukunimellä. Hakua voidaan tarvittaessa rajata syntymä- ja kuolinvuoden tai hautausmaan mukaan. Palvelun sisältämä karttapalvelu näyttää haudan sijainnin hautausmaalla. Hautahaku.fi linkittyy HSL:n Reittioppaaseen, jonka avulla hautausmaille on helppo löytää julkisilla kulkuneuvoilla.

Tutustu Hautahakuun osoitteessa hautahaku.fi >> ↗

Lähde: Kirkko Helsingissä

Myös Vantaan seurakunnilla on oma hautahaku-palvelu, jolla voit etsiä olemassaolevan haudan sijainnin Vantaan seurakuntien hautausmailta

Jokamiehenoikeus

 Nauti Suomen luonnosta ja jokamiehenoikeuksista (ELY-keskus)

Tiedote/Meddelanden 2015-07-07

Nauti Suomen luonnosta ja jokamiehenoikeuksista (ELY-keskus)

Suomen upea luonto ja perinteiset jokamiehenoikeudet mahdollistavat sen, että voimme nauttia luonnosta ja liikkua luonnossa siitä riippumatta, kuka alueen omistaa tai on sen haltija. Osa jokamiehenoikeuksista on säädetty laissa, ja osa perustuu maan tapaan ja perinteisiin. Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä. 

Jokamiehenoikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä niistä tarvitse maksaa.

• Maastossa voi liikkua jalan tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla tai erityiseen käyttöön otetuilla alueilla, joita ovat esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot. Teltan voi pystyttää tilapäisesti ilman maanomistajan lupaa sinne, missä liikkuminen on muutoinkin sallittu, kertoo yksikön päällikkö Mari Rajala Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia voi kerätä oman käytön lisäksi myös myytäväksi.

• Maanomistajalla ei ole omistusoikeutta alueensa marjoihin eikä seudun parhaita marjapaikkoja voi siis varata omaan käyttöön. On kuitenkin hyvä muistaa, että toisen pihapiiristä ei marjoja saa kerätä, jatkaa Rajala.

Vaikka maastossa saa suhteellisen vapaasti liikkuakin, se ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa toisille ihmisille tai ympäristölle. Puita ei saa vahingoittaa saatikka kaataa, eikä sammaleen tai jäkälien kerääminen ole sallittua. Roskia ei tule jättää luontoon.

Jokamiehenoikeuden perusteella saa onkia ja kalastaa, mutta ennen kalaan lähtöä tulee selvittää kalastusluvan tarpeellisuus.
 

Jokamiehenoikeudet lyhyesti

Saat

• liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja istutukset)
• oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista)
• poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
• onkia ja pilkkiä
• kulkea vesistössä ja jäällä

Et saa

• aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle
• häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä
• kaataa tai vahingoittaa puita
• ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta
• häiritä kotirauhaa
• roskata
• ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa
• kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia

Lisätietoa jokamiehenoikeuksista, yksityiskohtaisempia kysymyksiä ja vastauksia mm. marjanpoiminnasta sekä opas jokamiehenoikeuksista suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi löytyy ymparisto.fi - sivustolta:

• http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Jokamiehenoikeudet(16989)
• http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Usein_kysytyt_kysymykset_jokamiehenoikeu(17111)

(Lähde: www.ymparisto.fi/jokamiehenoikeudet)

Haluan lopettaa tilauksen / Jag vill säga upp min beställning

© Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / © Närings-, trafik- och miljöcentralen

Itse tehty näkkileipä

 3 suurta munaa

10 rkl sesamin siemeniä

10 rkl auringonkukan siemeniä

3 rkl pellavan siemeniä

6 rkl kaurahiutaleita

2 tl merisuolaa (tai maun mukaan vähemmän..)

4 rkl jauhettua mantelia (jauha mantelit/mantelihiutaleet melkein jauhoksi, sellaiseksi “hiekaksi”)

Levitä taikina pellille mahdollisimman ohueksi levyksi.  Tällä ohjeella pitäisi tulla yksi kokonainen pellillinen eli aika monta näkkäriä. 

Paista levyä 150 asteessa 20-30 min: mitä kauemmin paistat, sitä tummempia ja kovempia näkkäreistä tulee. 

esim. 20 min; ovat silloin kivan pehmeitä syödä. 

Viipaloi levy heti uunista nostettuasi vaikkapa sellaisella pitsapyörällä näkkärin kokoisiin osiin ja anna jäähtyä (mieluiten ritilällä).

Jääkukka kaarrokepusero - ohje

 Jääkukka on uusi kirjoneulemalli pehmeästä Schoeller Filzi langasta. 

Pusero neulotaan saumattomasti ylhäältä alas. Kaarrokkeen kirjoneuleessa on pieniä kukkasia ja pitsinen lumihiutalekuvio. Vartalo-osa on suora, helmassa on pieni kirjoneulekuvio.  Kun neulot puseron ylhäältä alas, voit sovittaa neuletta välillä ja neuloa kaarrokkeen, helman ja hihat mittojesi mukaan. Kuulostaa monimutkaiselta mutta on helpompaa kuin uskotkaan! Ohjeen ja langat löydät sekä verkkokaupastamme että jälleenmyyjiltämme. 

Malli Niina Kaakkurivaara

Koko XS-S-M-L-XL-XXL-XXXL
Vartalonympärys
87-92-96-100-104-107-112 cm
Helman pituus
45-46-47-48-49-50-51 cm
Koko pituus
n. 70-72-74-76-79-81-83 cm
Hihan sisäpituus
46-46-47-47-48-48-49 cm

TeeTee shop ohje

Kvartti - Kaupunkitiedon verkkolehti

 Kvartti 

on Helsingin kaupungin julkaisema lehti, joka esittelee Helsinkiä ja Helsingin seutua koskevaa ajankohtaista tutkimus- ja tilastotietoa. Lehti ilmestyy painettuna neljästi vuodessa. Kvartista julkaistaan kolme numeroa vuosittain suomeksi ja ruotsiksi. Yksi numero vuodessa on englanninkielinen Helsinki Quarterly.

Kvartti on suunnattu paitsi päätöksenteon tueksi Helsingin päättäjille ja suunnittelijoille, myös kaikille muille, jotka haluavat tarkemmin perehtyä kaupunki-ilmiöitä koskevaan tietoon.

Verkko-Kvartti on Kvartin verkkolehti osoitteessa www.kvartti.fi. Verkkolehdessä julkaistaan kaikki painetun Kvartti-lehden artikkelit. Verkkolehti on kolmikielinen: suurin osa artikkeleista ilmestyy suomeksi ja ruotsiksi, joiden lisäksi Helsinki Quarterly -lehdessä julkaistut artikkelit ovat luettavissa verkkolehdestä englanniksi.

Verkkolehden sivustolla julkaistaan myös blogikirjoituksia, jotka liittyvät Helsinkiä koskevaan tutkimukseen ja tietoon. Lisäksi painettuina julkaisuina ilmestyneet Kvartti-lehdet ovat luettavissa verkkolehtisivustolla pdf-muotoisina numerosta 1/2013 alkaen.

Luettelo lehdistä ja niiden sisällöistä.

Kvartin lukuvinkit:

nro 1/2015 teemana Helsingin historia

ASTA MANNINEN
Helsingin historian tutkimukseen apua uusista avoimista tietolähteistä
Forskningen om Helsingfors historia – nya öppna datakällor tillgängliga

CARL-MAGNUS ROOS
Tuoreita näkökulmia Helsingin historiaan
Nya perspektiv på Helsingfors historia

SEPPO AALTO
Kieli- vai kansallisuuskiistoja 1600-luvun Helsingissä?
Språk- eller nationalitetsstrider i 1600-talets Helsingfors?

ELINA MAANIITTY
Kuolema ja kuolinsyyt 1700-luvun loppupuolen Helsingissä
Död och dödsorsaker i Helsingfors under 1700-talets senare del

SAMU NYSTRÖM
Samassa veneessä, vaan ei yhteisin eväin? Helsinkiläiset, silakkamarkkinat ja maailmansodan elintarvikekriisi 1914–1918
I samma båt, men med skild skeppskost? Helsingforsborna, strömmingsmarknaden och livsmedelkrisen under världskriget 1914–18

JARMO NIEMINEN
Suomenlinnan vankileiri ja hautausmaa
Fånglägret och begravningsplatsen på Sandhamn

JARMO NIEMINEN
Helsingin sotasurmat 1917–1918 -tutkimushanke
Forskningsprojektet Krigsdöda i Helsingfors 1917–1918

KATI KATAJISTO
Mentaliteettien yhteentörmäys Helsingin valtuustossa sisällissodan jälkeen?
Mentalitetskrock i Helsingforsfullmäktige efter inbördeskriget?

NETTA MÄKI
Imeväiskuolleisuuden pieneneminen Helsingissä 1900-luvun alkupuolella
Minskande spädbarnsdödlighet i Helsingfors i början av 1900-talet

ANTTI MALINEN
Helsinkiläiskodit sodan rasitusten kantajina 1944–1948
Hur hemmen tacklade efterkrigstidens vedermödor 1944–1948

MIKA MÄKELÄ
Puu-Kallion saneeraus oli vuosikymmenten palapeli
Saneringen av trähus-Berghäll var ett pussel under många decennier

***