Näytetään tekstit, joissa on tunniste kaupunkiympäristö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kaupunkiympäristö. Näytä kaikki tekstit

maanantai 5. huhtikuuta 2021

Linnut: tiaiset

 (Paridae) heimossa on kahdeksan sellaista tiaislajia, jotka on tavattu Suomessa: talitiainen, sinitiainen, töyhtötiainen, hömötiainen, kuusitiainen, lapintiainen, viitatiainen ja valkopäätiainen.

Lisää tietoa tiaisista

tiistai 23. helmikuuta 2021

Kvartti - Kaupunkitiedon verkkolehti

 Kvartti 

on Helsingin kaupungin julkaisema lehti, joka esittelee Helsinkiä ja Helsingin seutua koskevaa ajankohtaista tutkimus- ja tilastotietoa. Lehti ilmestyy painettuna neljästi vuodessa. Kvartista julkaistaan kolme numeroa vuosittain suomeksi ja ruotsiksi. Yksi numero vuodessa on englanninkielinen Helsinki Quarterly.

Kvartti on suunnattu paitsi päätöksenteon tueksi Helsingin päättäjille ja suunnittelijoille, myös kaikille muille, jotka haluavat tarkemmin perehtyä kaupunki-ilmiöitä koskevaan tietoon.

Verkko-Kvartti on Kvartin verkkolehti osoitteessa www.kvartti.fi. Verkkolehdessä julkaistaan kaikki painetun Kvartti-lehden artikkelit. Verkkolehti on kolmikielinen: suurin osa artikkeleista ilmestyy suomeksi ja ruotsiksi, joiden lisäksi Helsinki Quarterly -lehdessä julkaistut artikkelit ovat luettavissa verkkolehdestä englanniksi.

Verkkolehden sivustolla julkaistaan myös blogikirjoituksia, jotka liittyvät Helsinkiä koskevaan tutkimukseen ja tietoon. Lisäksi painettuina julkaisuina ilmestyneet Kvartti-lehdet ovat luettavissa verkkolehtisivustolla pdf-muotoisina numerosta 1/2013 alkaen.

Luettelo lehdistä ja niiden sisällöistä.

Kvartin lukuvinkit:

nro 1/2015 teemana Helsingin historia

ASTA MANNINEN
Helsingin historian tutkimukseen apua uusista avoimista tietolähteistä
Forskningen om Helsingfors historia – nya öppna datakällor tillgängliga

CARL-MAGNUS ROOS
Tuoreita näkökulmia Helsingin historiaan
Nya perspektiv på Helsingfors historia

SEPPO AALTO
Kieli- vai kansallisuuskiistoja 1600-luvun Helsingissä?
Språk- eller nationalitetsstrider i 1600-talets Helsingfors?

ELINA MAANIITTY
Kuolema ja kuolinsyyt 1700-luvun loppupuolen Helsingissä
Död och dödsorsaker i Helsingfors under 1700-talets senare del

SAMU NYSTRÖM
Samassa veneessä, vaan ei yhteisin eväin? Helsinkiläiset, silakkamarkkinat ja maailmansodan elintarvikekriisi 1914–1918
I samma båt, men med skild skeppskost? Helsingforsborna, strömmingsmarknaden och livsmedelkrisen under världskriget 1914–18

JARMO NIEMINEN
Suomenlinnan vankileiri ja hautausmaa
Fånglägret och begravningsplatsen på Sandhamn

JARMO NIEMINEN
Helsingin sotasurmat 1917–1918 -tutkimushanke
Forskningsprojektet Krigsdöda i Helsingfors 1917–1918

KATI KATAJISTO
Mentaliteettien yhteentörmäys Helsingin valtuustossa sisällissodan jälkeen?
Mentalitetskrock i Helsingforsfullmäktige efter inbördeskriget?

NETTA MÄKI
Imeväiskuolleisuuden pieneneminen Helsingissä 1900-luvun alkupuolella
Minskande spädbarnsdödlighet i Helsingfors i början av 1900-talet

ANTTI MALINEN
Helsinkiläiskodit sodan rasitusten kantajina 1944–1948
Hur hemmen tacklade efterkrigstidens vedermödor 1944–1948

MIKA MÄKELÄ
Puu-Kallion saneeraus oli vuosikymmenten palapeli
Saneringen av trähus-Berghäll var ett pussel under många decennier

***

perjantai 9. elokuuta 2019

Ilmakuvia Helsingistä 1932 ja 2019

Helsinki ilmasta 1932 ja 2019

Markus Valo 2019

  • Klikkaa kuvaa vaihtaaksesi vuotta.
  • Alareunan liukusäätimestä voit vaihtaa kuvia portaattomasti.
  • Yläreunan nuolipainikkeista voit vaihtaa sivua.
  • Aloita painamalla yläreunan nuolta.


Mielenkiintoinen kuvasarja Helsingistä ja sen kaupunginosista. Itselläni on sekä asumis- että työhistoriaa eri puolilla kaupunkia, joten oli mielenkiintoista nähdä maalaismaiseman muutokset talojen kivimereksi ja miten mereltä on vallattu rakennuksille maata. 

keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Katuvalaistus

Wikipediassa on hyvä artikkeli katuvalaistuksen historiasta ja esim. mikä vaikuttaa valojen väriin.

Liikennevalot.info sisältää tieliikennelainsäädäntöä liikennevaloista, tietoa, historiaa, tekniikkaa, linkkejä.

Valosto. Listaus valotapahtumista Suomen valoteknisen seuran sivuilla (esim. Linnanmäen valokarnevaalit). Seura julkaisee myös Valo-lehteä, joka on luettavissa seuran kotisivuilla.

Keinovalon historiaa.  Aikakauskirja Duodecim 2005;121(23):2565-73


Helsingin valot




sunnuntai 26. elokuuta 2018

Keimola

Keimolan moottoriradan alue liittyy lapsuuden matkustamisen kohokohtiin.

Käsityö- ja lapsiperheen retkistä bloggaava Hupsistarallaa on tehnyt kotiseuturetken alueen uudelle asuinalueelle.

Tietoa radan historiasta:




sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Vitsit Vuosaari

Linkki  Vuosaaren verkkosivustoon.

  • Tarinoita
  • Tapahtumia
  • Aktiviteetteja
  • Visit vuosaari mm. kartta, yhteystiedot, kulkuyhteydet

torstai 22. maaliskuuta 2018

Helsingin juhlaviikot: ohjelma

Linkki ohjelmaan

Juhlaviikkojen kautta olen nauttinut kiinalaisesta kulttuurista kesäisessä Helsingissä lähes vuosittain: konsertteja, oopperaa, taide- ja valokuvanäyttelyitä sekä kung fu esityksiä useista lajeista.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Helsingin kaupunginosat

Kaupunginosat.net

Kaupunginosat.net on portaalisivusto, jonka tavoitteena on toimia kaupunginosatoiminnan apuna.

Kaupunginosasivut ovat kaupunginosien paikallisiin asioihin keskittyviä sivustoja, joilta löytyy uutisia paikallisista aiheista, keskusteluja, tietoja alueen palveluista, historiikkejä, jne. Sivustojen sisältö vaihtelee kaupunginosittain, ja sisällöstä vastaa täysin kaupunginosan paikallistoimitus.


keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Helsingin sotasurmat 1917-1918

Helsingin sotasurmat 1917–1918 -raportti valmistui 14.09.2015

Sotasurmat -tutkimushankkeen johtajan Jarmo Niemisen toimittaman teoksen Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa – Sotasurmat 1917–1918 on kustantanut Gummerus Kustannus Oy 2015.

Lisää aiheesta:

kvartti.fi: Helsingin sotasurmat-1917-1918 -tutkimushanke

http://www.helsinginsotasurmat.fi

maanantai 5. maaliskuuta 2018

Helsinkikuvia.fi

Valokuvia Helsingistä 

Palvelussa näytettävät Helsingin kaupunginmuseon kuvat lisensoidaan Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssillä. 

Kuvia voi käyttää vapaasti, mutta kuvan käyttäjällä on vastuu mm. tekijänoikeuksien ja yksityisyyden suojan kunnioittamisesta. Esimerkiksi henkilökuvien käyttö markkinoinnissa ja/tai mainonnassa on kielletty ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta. Käytön yhteydessä on mainittava kuvaaja (jos tiedossa) ja Helsingin kaupunginmuseo. 

Jos sinulla on kysyttävää, tutustu tarkempiin käyttöehtoihin tai ota yhteyttä Helsingin kaupunginmuseoon

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Blogi: Työn alla

Helsingin kaupungin museon Työn alla blogissa kulttuurihistoriallisia kirjoitelmia:


  • Signe Branderin ensimmäisen valokuvaajia jäljillä - Linkki
  • Stadin joulu (mm. joulukadun historiaa, UKK) - Linkki
  • Magnus von Wright Finnassa - Linkki
  • Kaupungin kummat kertomukset (kummituskävelyt) - Linkki 
  • Kun Helsinki ilmestyi kaunokirjallisuuteen - Linkki

Tilaa kaupungin museon uutiskirje, joka kertoo uusista tapahtumista, näyttelyistä ja blogiteksteistä.

tiistai 27. helmikuuta 2018

Dokumentti: Helsingin metro

Elävä arkisto YLE- linkki

Paavo Rytsä: Miten Helsinki lopulta sai maanalaisen, mitä metro toi ja mitä se vei? Vuonna 1985 tehty dokumentti Metro tuo - metro vie kertoo metrohankkeen synnystä, metron valmistumisesta, käyttöönotosta ja metro-oikeudenkäynnistä.

lauantai 17. helmikuuta 2018

Urbaania energiaa

Urbaania energiaa. Suvilahden, Hanasaaren A- ja Vuosaaren voimalaitokset osana helsinkiläistä kaupunkiympäristöä. Väitöskirja / Pirvola, Ilkka (2016-06-22)


Tutkimus koostuu kolmen Helsingissä sijaitsevan, kolmena eri aikakautena, 1910-, 1950- ja 1990-luvuilla, rakennetun voimalaitoksen arkkitehtuurista ja rakennustyypistä sekä niiden eroista ja erityisyyksistä samoin kuin näiden voimalaitosten roolista ja vaikutuksesta Helsingin kaupunkisuunnitteluun ja -rakentamiseen, kaupunkikuvaan sekä ympäristöestetiikkaan. Tutkimus on rajattu koskemaan erityyppisten voimalaitosten osalta yksinomaan kolmea helsinkiläistä kaupungissa sijaitsevaa voimalaitosta, Suvilahtea, Hanasaari-A:ta ja Vuosaaren A- ja B-laitoksia. Kuvailu

Lisää aiheeseen liittyen: Raamit vai monumentti? : tutkielma voimalaitosten arkkitehtuurin kehityksestä suomalaisessa kaupunkiympäristössä. Pro gradu / Pirvola, Ilkka, 2007.