Gaudeamus 2025 uutuudet

Gaudeamus kevät 2025 ja syksy 2025

• Kleopatra - viimeisen faaraon myytti / Peltonen, Jaakkojuhani
• Hyvinvointivaltion varjoissa — Muistisairaiden ihmisten oikeuksien toteutuminen / Ervasti, Kaijus; Obstbaum, Yaira; Lindgren, Minna 
• Suursodan unohdetut kasvot — Naiset 30-vuotisessa sodassa / Bäckström, Olli 
• Historiaan hävinneet — Romahtaneet yhteiskunnat Troijasta Juudaan / Töyräänvuori, Joanna; Valkama, Kirsi 
• Varkaudet varhaismodernissa Suomessa / Räihä, Antti; Impola, Petteri  
• Kohtalona gulag — Suomalaiset 1930-luvun Neuvostoliitossa / Jänis-Isokangas, Ira
• Xunzi. Valtio-oppia muinaisesta Kiinasta / / Jyrki Kallio (suom. & toim.).-ISBN 9789523453012 *

*Filosofi Xunzin tuhansia vuosia vanha teos auttaa ymmärtämään Kiinan yhteiskuntaa ja ulkopolitiikkaa 

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jyrki Kallion suomentaman ja toimittaman Xunzi-teoksen ajatukset näkyvät edelleen Kiinan sisä- ja ulkopolitiikassa. Sotivien valtioiden kauden (475–221 eaa.) lopulla elänyt Xunzi oli kiinalaisen valtio-opin uranuurtaja ja poliittinen realisti, joka kannatti mm. luokkajakoa ja vallan siirtymistä saman hallitsijasuvun sisällä sekä piti valloitussotia hyväksyttävinä valtakunnan yhdistämisen nimissä.

Xunzi on ensimmäinen kattava suomennos teoksesta, joka edustaa muinaisen Kiinan sofistikoituneinta filosofiaa ja valtio-oppia ja jolla on ollut suuri vaikutus kiinalaiseen hallintokulttuuriin ja valtioiden välisten suhteiden periaatteisiin. Suomennos kattaa laajasta alkuteoksesta kolmanneksen ja esittelee samalla Xunzin henkilöhistoriaa ja ajattelua. Jyrki Kallion kirjoittamat taustaluvut avaavat, miten Kiinan kulttuuri ei olisi voinut muodostua nykyisenlaiseksi ilman Xunzin vaikutusta.

Xunzi perusti ajattelunsa Mestari Kongin oppeihin, joiden pohjalta syntynyt kungfutselaisuus on rakentunut kiinteäksi osaksi itäaasialaisia yhteiskuntia. Vaikka Xunzi leimattiin myöhäisellä keisariajalla vääräoppiseksi eikä hänen teostaan luettu osaksi kungfutselaista kaanonia, ovat hänen ajatuksiinsa tukeutuneet etenkin hallitsijat.

Jyrki Kallio (suom. & toim.)
Xunzi. Valtio-oppia muinaisesta Kiinasta

Gaudeamus 2025

Uudet kirjat 2025

Otava

Enni Mustonen Matriarkka
Antti Hyyrynen Kouvola 2020
Ulrika Lagerlöf Lakkasuo. Metsän omat 1
Mikael Nuemi Silkkiin kääritty kivi
Joel Kangas Kaamos
Mustaluoto, Einarsdon Hylkeen metsästäjä
Hanni Maula: Vintqea ja veritekoja
Paula Hotti Murha Edinburghissa
Eeva Louko Suljettu talo
Salla-Maria Kohtala Kallan lapset
Tiina Raevaara Peilityyni
Tiina Martikainen Verijäljet
Ann Cleeves Kivineidot
Yrsa Sigurdarsdottir Muistan sinut
Kamala luonto, Pää jäässä
Kallio Katja, Härkönen: Taskupainos
Antti Heikkinen Sellasta, Seela Sellan  tarina
Linda Huhtinen Sissi - Serlachiuksen unohdetut sisarukset

Käsityöt
Janina Kuronen Puikottaa, neulo ja virkkaa, Otava
Diana Log Kirjo neuleita, Moreeni
Lee Sartori Virkkaa eläviä pintoja Moreeni 

Veera Jussila Kaavakekkerit Tammi 

Linda Neuman Norjalaisia villapaitoja 3 WSOY 

Rämö Gylfadottir Hildur-villapaidat WSOY 

Tammen kevät 

Camilla Nissinen Rihmasto 

Niko Rantsi Vaikenemisen laki

Matti Remes Viimeinen näytös

Markku Ropponen Kuhala ja kuoleman kurkkupurkit

20 yötöntä yötä. Huippudekkaristien jännitystarinoita

Pauliina Susi Tuuliajolla

King Pimeällä puolella 

Carina Hjulström Yksi ruumis liikaa. Taimitarha murhat

Hentunen, Helenius Kiinan maailma

Toni Lehtinen Kakolan karkurit

Rämö, Kontinen Kotikumpu ja Tiiraluoto

Tammen syksy

Max Seeck Petetty 

Leena Lehtolainen Lumileopardin sydän 

R.M.Rosenberg Amelie (Hakoisten Anna ja Vapaaherratar)

Liina Putkonen Kaukaisten haaveiden huvila

Jari Järvelä Raiteet

Markku Ropponen Kuhala ja kaunankantajat

Heikki Valkama Keisarin varjo

Saija Kuusela Syylliset

Siri Kolu Varjoliitto

Carina Hjulström Kun luminen on maa. Taimitarha murhat

Ragnar Jonasson Sysipimeä 

WSOY  kevät

Laura Lähteenmäki Marian kirja

Ulla Rask Blanka Itämeren tytär 

Milla Ollikainen Mathilda

Tuomas Kyrö Mielensäpahoittaja ja sodankäynnin taito

Eija Laine Keisarin vihreä 

Maija Kajanto Pyykkipäivä 

Ruth Kvarnström-Jones Grand-Hotellin upeat naiset

Buzzy Jackson Punatukkainen tyttö

SJ Bennett Timanttitapaus

Samuli Putro Elämäni miehet

Neil Hardwick Poistetut kohtaukset

Mari Renko Pihlajapalatsi

Suzanne Collins Elonkorjuun sarastus, Nälkäpeli 

WSOY syksy 

Satu Rämö Tinna

Marko Kilpi Undertaker Kuolemantanssi 

Maija Kajanto Talvikaupungin valot

Dan Brown Salaisuuksien salaisuus 

Liane Moriaty Täällä vain hetken 

Gummerus kevät

Ann-Christina Antell Valkea Lilja

Laura Andersson Tähtipölyn bulevardi

Nilla Kjellsdottir: Löyty, Merkitty ja Häpäisty: e- ja äänikirjoina

Anna Jansson Talven kuu e- ja äänikirjoin

Anna Jansson Antakoon ikuisuus anteeksi

Julia Chapman: viherlaakson etsivät sarja: e- ja äänikirjoina

1. Deittimurhien arvoitus

2.Vanhainkodin arvoitus

3. Pikkukaupngin arvoitus

4. Myrkyn arvoitus - kesällä

5. Kadonneiden lampaiden arvoitus - syksyllä

6. Aviomiehen arvoitus - syksyllä

Gummerus kesä

Paula Havaste Lauha

Anu Ojala Tarkka-ampuja

Nilla Kjellstottir Ei sinun lapsesi

Anna Jansson Angela Lagermark 1-4 äänikirjoina

Nora Robertson Noiduttu peili

Gummerus syksy

Eppu Nuotio Hevosenkenkä. Rakel Oksan tutkimuksia

Petja Lähde Kolme kärkeä

Nora Roberts Ajatusten vanki

Docendon kevät

Lilja Sigursdottir Sysimusta kuilu

Helena lehtovirta Koskaan et voi tietää

Kill your darlings - 10 tapaa murhata ystävä

Marja Aarnipuro Murha toimituksessa

Docendon syksy

Helena Immonen Horrors

Marja Aarnipuro Sininen ruusu

Helena Teen Aviomiehen arvoitus

Maria Aalto Kirjeitä murhakartanosta

Tuija Lehtinen Myrkky vesilasissa

Eeva Eloranta Yhdeksän karaatin unelmat

Lilja Sigursdottir Loukku

Skull Sigurdsson Mies varjosta

Helene Gullberg Suojatti

EB White ja JSliwa: Huijarikreivitär. Juutalaisnainen joka pelasti tuhansia keskitysleiriltä

Lisää uutuuksia Kirjavinkit

Vinkit: Käsityökalusteet ja -työkalut

Kokoelma kerättyjä linkkejä

• Lekolar: ompelukonepöytä
• AJ tuotteet: ompelukonepöytä

Linnut: tiaiset

 (Paridae) heimossa on kahdeksan sellaista tiaislajia, jotka on tavattu Suomessa: talitiainen, sinitiainen, töyhtötiainen, hömötiainen, kuusitiainen, lapintiainen, viitatiainen ja valkopäätiainen.

Lisää tietoa tiaisista

Jääkukka kaarrokepusero - ohje

 Jääkukka on uusi kirjoneulemalli pehmeästä Schoeller Filzi langasta. 

Pusero neulotaan saumattomasti ylhäältä alas. Kaarrokkeen kirjoneuleessa on pieniä kukkasia ja pitsinen lumihiutalekuvio. Vartalo-osa on suora, helmassa on pieni kirjoneulekuvio.  Kun neulot puseron ylhäältä alas, voit sovittaa neuletta välillä ja neuloa kaarrokkeen, helman ja hihat mittojesi mukaan. Kuulostaa monimutkaiselta mutta on helpompaa kuin uskotkaan! Ohjeen ja langat löydät sekä verkkokaupastamme että jälleenmyyjiltämme. 

Malli Niina Kaakkurivaara

Koko XS-S-M-L-XL-XXL-XXXL
Vartalonympärys
87-92-96-100-104-107-112 cm
Helman pituus
45-46-47-48-49-50-51 cm
Koko pituus
n. 70-72-74-76-79-81-83 cm
Hihan sisäpituus
46-46-47-47-48-48-49 cm

TeeTee shop ohje

Kvartti - Kaupunkitiedon verkkolehti

 Kvartti 

on Helsingin kaupungin julkaisema lehti, joka esittelee Helsinkiä ja Helsingin seutua koskevaa ajankohtaista tutkimus- ja tilastotietoa. Lehti ilmestyy painettuna neljästi vuodessa. Kvartista julkaistaan kolme numeroa vuosittain suomeksi ja ruotsiksi. Yksi numero vuodessa on englanninkielinen Helsinki Quarterly.

Kvartti on suunnattu paitsi päätöksenteon tueksi Helsingin päättäjille ja suunnittelijoille, myös kaikille muille, jotka haluavat tarkemmin perehtyä kaupunki-ilmiöitä koskevaan tietoon.

Verkko-Kvartti on Kvartin verkkolehti osoitteessa www.kvartti.fi. Verkkolehdessä julkaistaan kaikki painetun Kvartti-lehden artikkelit. Verkkolehti on kolmikielinen: suurin osa artikkeleista ilmestyy suomeksi ja ruotsiksi, joiden lisäksi Helsinki Quarterly -lehdessä julkaistut artikkelit ovat luettavissa verkkolehdestä englanniksi.

Verkkolehden sivustolla julkaistaan myös blogikirjoituksia, jotka liittyvät Helsinkiä koskevaan tutkimukseen ja tietoon. Lisäksi painettuina julkaisuina ilmestyneet Kvartti-lehdet ovat luettavissa verkkolehtisivustolla pdf-muotoisina numerosta 1/2013 alkaen.

Luettelo lehdistä ja niiden sisällöistä.

Kvartin lukuvinkit:

nro 1/2015 teemana Helsingin historia

ASTA MANNINEN
Helsingin historian tutkimukseen apua uusista avoimista tietolähteistä
Forskningen om Helsingfors historia – nya öppna datakällor tillgängliga

CARL-MAGNUS ROOS
Tuoreita näkökulmia Helsingin historiaan
Nya perspektiv på Helsingfors historia

SEPPO AALTO
Kieli- vai kansallisuuskiistoja 1600-luvun Helsingissä?
Språk- eller nationalitetsstrider i 1600-talets Helsingfors?

ELINA MAANIITTY
Kuolema ja kuolinsyyt 1700-luvun loppupuolen Helsingissä
Död och dödsorsaker i Helsingfors under 1700-talets senare del

SAMU NYSTRÖM
Samassa veneessä, vaan ei yhteisin eväin? Helsinkiläiset, silakkamarkkinat ja maailmansodan elintarvikekriisi 1914–1918
I samma båt, men med skild skeppskost? Helsingforsborna, strömmingsmarknaden och livsmedelkrisen under världskriget 1914–18

JARMO NIEMINEN
Suomenlinnan vankileiri ja hautausmaa
Fånglägret och begravningsplatsen på Sandhamn

JARMO NIEMINEN
Helsingin sotasurmat 1917–1918 -tutkimushanke
Forskningsprojektet Krigsdöda i Helsingfors 1917–1918

KATI KATAJISTO
Mentaliteettien yhteentörmäys Helsingin valtuustossa sisällissodan jälkeen?
Mentalitetskrock i Helsingforsfullmäktige efter inbördeskriget?

NETTA MÄKI
Imeväiskuolleisuuden pieneneminen Helsingissä 1900-luvun alkupuolella
Minskande spädbarnsdödlighet i Helsingfors i början av 1900-talet

ANTTI MALINEN
Helsinkiläiskodit sodan rasitusten kantajina 1944–1948
Hur hemmen tacklade efterkrigstidens vedermödor 1944–1948

MIKA MÄKELÄ
Puu-Kallion saneeraus oli vuosikymmenten palapeli
Saneringen av trähus-Berghäll var ett pussel under många decennier

***

Lukulamppu

 Lukulamppu.fi 

on kaikkien kirjanystävien kohtaamispaikka verkossa. Lukulampun alta löydät uutuuskirjoja ja klassikkoja, kirjailijahaastatteluja sekä kurkistuksia kirja-alan tapahtumiin ja ilmiöihin. Lukulamppu kerää yhteen kirja-arviot ja kirjablogisisällöt, niin vakavat pohdinnat kirja-alan tulevaisuudesta kuin vaikkapa fiilistelyt ihanien kirjanmerkkien äärellä. Lukulamppu on kirjarakkautta ja lukemisen iloa.

Lukulamppu on myös facebookissa, twitterissä ja lukulampulla on oma blogi. 

Jarkko Sipilä - kirjaluettelo

 Jarkko Sipilän dekkarit tulivat vastaan sattumalta. Joku palautti yhden työpaikan kirjanvaihtohyllyyn samaan aikaan kun olin aamulla lukenut edellisen pokkarin viimeiset sanat metrossa. Jarkko Sipilän kotisivut.

Alla kirjaluettelo, jossa kursiivilla merkityt kirjat on luettu. 

• Koukku. Book Studio, 1996. ISBN 951-611-802-X.
• Kulmapubin koktaili. Taskukirja Loisto, 1998. ISBN 952-459-627-X.
• Kosketuslaukaus. Book Studio, 2001. ISBN 951-20-5926-6.
• Tappokäsky. Book Studio, 2002. ISBN 951-20-6238-0.
• Venkula. Teoksessa Intohimosta rikokseen. Book Studio, 2002. ISBN 951-20-6121-X.
• Karu keikka. Gummerus, 2003. ISBN 951-20-6466-9.
• Kultainen peura. Taskukirja Loisto Oy, 2004. ISBN 952-459-503-6.
• Todennäköisin syin. Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6672-6.
• Likainen kaupunki. Gummerus, 2005. ISBN 951-20-6943-1.
• Mitään salaamatta. Gummerus, 2006. ISBN 951-20-7252-1.
• Palosaari. Yleisradion Radioteatteri, kuunnelma, 2006 (ensiesitys kesällä 2007 nimellä Kirottu Palosaari)
• Kylmä jälki. Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7527-0.
• Seinää vasten. Gummerus, 2008. ISBN 978-951-20-7810-3.
• Prikaatin kosto. Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-7989-6.
• Helsinki Homicide: Against the Wall. (Seinää vasten englanniksi). Ice Cold Crime, 2009. ISBN 978-098-244-490-0.
• Katumurha. Gummerus, 2010. ISBN 978-951-20-8335-0.
• Veri luottoa lisää (minidekkari) Vakka & kansi 2010 ISBN 978-952-59-1217-3
• Paha paha tyttö. (Yhdessä Harri Nykäsen kanssa). Crime Time, 2010. ISBN 978-952-92-7216-7.
• Muru. Crime Time, 2011. ISBN 978-952-5918-24-3.
• Suljetuin ovin. Crime Time, 2012. ISBN 978-952-5918-75-5.
• Valepoliisi. Crime Time, 2013. ISBN 978-952-289-048-0.
• Rahan metsästäjät. Jarkko Sipilä & Scott Stenvenson. Crime Time, 2013. ISBN 978-952-289-046-7.
• Luupuisto. Crime Time, 2014. ISBN 978-952-289-146-4.i
• Mies kuumasta. Crime Time, 2015. ISBN 978-952-289-243-0.
• Valheen kasvot. Crime Time, 2016. ISBN 978-952-289-278-2
• Syvälle haudattu, Crime Time, 2017. ISBN 978-952-289-324-6
• Häikäilemätön, Crime Time, 2018. ISBN 978-952-289-418-2
• Uhripeli, Crime Time, 2019. ISBN 978-952-289-521-9
• Syy tappaa. Crime Time, 2020
• Pelontekijät. Crime Time, 2021
• Jarkko Sipilä: Kahdesti tapettu (CrimeTime 2022), sidottu, 320 sivua.

Neandertalilaisten perimä

YLE-artikkeli / Koronaviruksesta: 19.7.2020 klo 19.17, päivitetty 19.7.2020 klo 21.07 / Anniina Wallius

Tutkimus: Vakavia koronaoireita saavilla on ratkaisevassa kohdassa pätkä neandertalilaisten perimää

Neandertalilaisilta esivanhemmilta saatu geeniperintö on voinut olla etu mutta näyttää ajan myötä kääntyneen haitaksi. Mutaatio on yleisin Etelä-Aasiassa.

Linkkivinkki: geologia.fi

Linkkivinkki: Geologia.fi

Geologia kertoo maasta, maankamarasta ja meistä.

Näille sivuille on kerätty yleistä tietoa geologiasta ja kotimaisesta maankamarasta, oppiaineistoja sekä mittava määrä linkkejä ja sanastoa. Tutustu, opi ja innostu!

• Perusgeologiaa
• Geologisia teemoja
• Oppiaineistot ja linkit
• Uutisia
• Kuukauden kuvat
• Kysymyksiä ja kommentteja
• Sanakirja

Flunssatutka / covid-19- virus

Kerro oireesi ja vastapainoksi saat vinkkiä, millä suunnalla pöpö luuraa: iFlunssatutka

Hengityssairaudet: Hengitysliitto, ajankohtainen tietopaketti koronaviruksesta, sisältää mm linkkivinkit eri Covid-19-virus tietolähteisiin:

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: ajankohtaista koronasta.
• Valtioneuvosto: kooste viranomaisten tiedotteista.
• Terveyskylä: Usein kysyttyä koronaviruksesta COVID-19
• Fimea: usein kysyttyä koronaviruksesta ja lääkkeistä
• Tietoa koronaviruksesta selkokielellä.
• THL: koronakarttasovellus: vahvistetut koronatapaukset kartalla.

Kerro 

 vo

Timo remontoi vanhasta kirjadtoautosta reissukodin

 Youtube videolinkki

Verkostoituminen

Verkostoitumisen artikkelit:

https://www.avaimet-menestykseen.fi/verkostoituminen/

https://www.monster.fi/uraneuvonta/strategia-tyopaikkahakuun/ammatillinen-verkostoituminen

https://omapaja.fi/verkostoituminen-tie-mahdollisuuksiin/

https://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/mika_ihmeen_sosiaalinen_media/verkostoituminen_ja_vertaistyoskentely

https://yle.fi/uutiset/3-8749701

https://duunitori.fi/tyoelama/tyonhakuopas/verkostoituminen/ 

Funkistalot

Funkistalot, joita ei ole suunnitellut ammattiarkkitehti: Kansanrunous.fi.
Tietokanta avautuu hitaanlaisesti, mutta alun valkoisen sivun jälkeen yli  400 taloa kuvineen ja paikkakunnittain on selailtavissa.

Helsingin Sanomien artikkeli aiheesta: Kristiina Mäntynen etsii vähälle huomiolle jääneitä ja tuntemattomia rakennuksia: Funkis­arkkitehtuurin kukoistus­aika oli lyhyt, mutta sen arvo kasvaa koko ajanArkkitehti Kristiina Mäntysen tavoitteena on selvittää kansanfunkisilmiön laajuutta Suomessa. HS 9.3.2019

Kuluttaja-asiamiehen uutiskirje

Uutiskirjeiden arkisto verkossa

Arkiston kautta kätevästi myös muihin alan tiedotteisiin, blogiin yms.

Avaruusromua

YLE tiedeartikkeli, Astronomia, 1.5.2018 klo 16.59, päivitetty 2.5.2018 klo 08.20 / Ilpo Pajunen

Avaruusromua riittää – täältä voit seurata livenä, missä mikäkin vekotin kiitää

Suomenkin yllä liikkuu jatkuvasti avaruusromua ja satelliitteja. Osaa niistä voi yrittää etsiä yhdysvaltalaisen nettisivun avustuksella.

Maata kiertää kymmeniätuhansia romunkappaleita, suuria ja pieniä. Aivan pienimmät mukaan laskien niitä on noin 166 miljoonaa, kuten Yle kertoi aiemmin keväällä.

Ongelma on suuri, ja se kiinnostaa muitakin kuin avaruustoimintaa harrastavien maiden vastuuviranomaisia. Myös meitä tavallisia maan asukkeja.

Tähän tarpeeseen vastasi yhdysvaltalainen James Yoder, joka muutama vuosi sitten keksi rakentaa nettisivun, jolla voi seurata suurempien Maan lähiavaruudessa liikkuvia kappaleita, sekä romuja että esimerkiksi käytössä olevia satelliitteja. Ja vieläpä reaaliaikaisesti: linkki.

Erilaiset kuljeskelijat eri väreillä

Stuff in Spacen kartalta voi poimia yksittäisiä pisteitä ja katsoa, onko kyseessä avaruusromu, käytössä oleva satelliitti tai vaikka raketin kappale. Kohdepistettä klikkaamalla saa selville myös kohteen sijainnin, korkeuden, liikeradan ja nopeuden. Maapalloa voi pyöritellä tietokoneen hiirellä.

Tietojen hyödyntämistä helpottaa se, että satelliittien ja teleskooppien tyyppiset hyötykuormat on merkitty punaisella, käytetyt kantoraketit sinisellä ja muu avaruusromu harmaalla. Stuff in Spacen tiedot ovat peräisin Space Trackilta, joka vastaa avaruuslentojen turvallisuudesta Yhdysvalloissa.

Kolmiulotteisesta kartasta näkee, että useimmat kappaleet liikkuvat maapallon ympäri varsin alhaisella kiertoradalla. Ruuhkaa näyttäisi olevan myös lähellä Kansainvälisen avaruusaseman ISS:n kiertorataa.

Esimerkiksi tätä juttua kirjoitettaessa Suomen yllä liikkui useita romunkappaleita, muutama kantoraketin osanen ja jokunen hyötykuormakin.

Sään ja muiden olosuhteiden salliessa kohteista ainakin suurimpia niistä voi yrittää etsiä taivaalta. Esimerkiksi Iridium-satelliitit voivat näkyä hyvin, koska osalla niistä on antenni, joka heijastaa voimakkaan valokiilan maan pinnalle. Iridium-välähdyksiä voi etsiä heavens-above.com(siirryt toiseen palveluun)-sivuston avulla.

Ja jos suomalaiset Aalto-satelliitit kiinnostavat, voi niitäkin seurata Stuff in Spacessa. Tässä suora linkki(siirryt toiseen palveluun) Aalto-seurantaan.

Tieto Aalto-satelliiteista lisätty 2.5. klo 8:20.

Yle tiedeartikkeli Avaruusromusta 17.1.2018 klo 08.00, päivitetty 17.1.2018 klo 10.00 / Teemu Hallamaa

11 vuotta sitten Kiina ampui sääsatelliitinsa tuhansiksi pirstaleiksi – Nyt se suunnittelee jättilaseria avaruusromun siivoamiseksi

Kiinalaisten yksitoista vuotta sitten tekemä ohjuskoe on eniten avaruusromua synnyttänyt yksittäinen tapahtuma ihmiskunnan historiassa.

Tammikuussa 2007 Kiinan armeija laukaisi ballistisen ohjuksen kohti avaruutta. Vajaan 900 kilometrin korkeudessa ohjus iskeytyi valtavalla nopeudella epäkuntoiseen sääsatelliittiin, joka pirstoutui tuhansiksi pieniksi palasiksi. Ohjuskokeen seurauksena Maapalloa kiertävälle radalle oli syntynyt vajaat 3 500 kappaletta havaittavissa olevaa avaruusromua, pienempiä romupartikkeleja arviolta 150 000 kappaletta.

Kiinalaisten yksitoista vuotta sitten tekemä ohjuskoe on eniten avaruusromua synnyttänyt yksittäinen tapahtuma ihmiskunnan historiassa. Yli 20 prosenttia kaikesta Maata kiertävästä avaruusromusta on peräisin tuosta vajaa tuhat kiloa painaneesta sääsatelliitista.

Vuonna 1957 avaruuteen laukaistun Sputnikin jälkeen ihmiskunta on lähettänyt avaruuteen noin 7 500 satelliittia, joista noin 4 300 kiertää yhä Maapalloa. Näistä satelliiteista noin 1 200 on yhä toiminnassa. Loput ovat avaruusromua.

Euroopan avaruusjärjestö ESA:n arvioin mukaan Maata kiertävällä radalla on vajaat 30 000 romunkappaletta, joiden halkaisija on yli 10 senttiä. Alle 10 senttisiä, mutta yli sentin kokoisia palasia on arviolta 750 000. Sitä pienempiä 166 miljoonaa. Ne kaikki ovat peräisin vanhoista satelliiteista, kantoraketeista tai avaruusasemista.

Pienikin kappale voi tehdä suurta tuhoa, kun nopeudet nousevat lähelle 35 000 kilometriä tunnissa. Lisäksi vaarana on, että yhdestä törmäyksestä seuraa ketjureaktio, joka lopulta tuhoaa kaikki kiertoradalla olevat satelliitit.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa arvioi jo vuonna 2011 romun määrän kriittiseksi. Avaruusromuongelmaan etsitäänkin kuumeisesti ratkaisua.

Laser-asema avaruuteen

Viimeisin ratkaisuehdotus avaruusromu-ongelmaan saatiin Kiinasta. Kiinalaisen ilmailualan yliopiston tutkijat esittävät(siirryt toiseen palveluun), että avaruuteen laukaistu lasereita ampuva satelliitti olisi tehokkain tapa päästä eroon vaarallisista avaruusromun kappaleista. Tutkijoiden tekemien matemaattisten simulaatioiden mukaan laser-asema, joka ampuu lähellä infrapunataajuutta olevaa valoa lyhyissä sykäyksissä muutama minuutin ajan voisi hidastaa kappaleiden liikettä ja sitä kautta sysätä ne kohti ilmakehää, jossa ne palaisivat pois.

Avaruusromun siivoaminen laserin avulla ei ole uusi juttu. Ajatusta palloteltiin jo 1990-luvulla ja se on siitä lähtien noussut tasaisin väliajoin esille. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa pohti vuonna 2011 Maasta ammuttavan laserin käyttökelpoisuutta avaruudessa viilettävien kappaleiden hidastamisessa ja niiden kiertoradan muuttamisessa. Kiinalaiset tutkijat esittivät ensimmäisen kerran avaruudesta käsin ammuttavia lasereita ratkaisuksi vuonna 2014. Nyt mallia on hiottu entisestään.

Ajatus Maata kiertävästä laser-asemasta ei saa kannatusta muista maista. Sillä, millä voi ampua avaruusromua, voi ampua myös toimivia satelliitteja. Kiinalaisten aikaisemmat puheet laser-asemasta ovatkin saaneet täystyrmäyksen Yhdysvalloissa, jolla on ylivoimaisesti eniten toiminnassa olevia satelliitteja.

Jotain avaruusromulle olisi kuitenkin tehtävä.

Jättiverkkoja, magneetteja ja robottikouria

Avaruuden puhdistamiseen etsitään nyt ratkaisuja ympäri maailmaa, niin virastoissa kuin yksityisissä yrityksissä. Singaporessa Astroscale -niminen yritys kehittää parhaillaan satelliittia, joka magneettien avulla kaappaisi romunkappaleita ja työntäisi ne Maan ilmakehään, jossa ne palaisivat.

Euroopan avaruusjärjestö ESA:lla on käynnissä oman avaruuden putsausohjelman e.Deorbit, jonka tarkoituksena on napata epäkunnossa oleva satelliitti ja hallitusti tuhota se Maan ilmakehässä. Tällä hetkellä ESA selvittää parhaita keinoja operaation toteuttamiseksi. Vaihtoehtoina on muun muassa jättikokoinen verkko, harppuuna ja robottikoura.

Tavoitteet avaruusromun vähentämiseksi ovat esillä myös Suomen avaruuslainsäädännössä, joka tulee voimaan ensi viikkolla. Jokaisella satelliitteja avaruuteen lähettävällä suomalaisyrityksellä pitää olla suunnitelma avaruusromun syntymisen ehkäisemiseksi. Lisäksi niiden pitää raportoida viranomaisille toiminnan ympäristövaikutuksista niin maan pinnalla, ilmakehässä kuin avaruudessa.

Lainsäädännön lisäksi suomalaiset etsivät tieteellistä ratkaisua avaruusromu-ongelmaan. Suomen Akatemia valitsi viime kesänä Kestävää avaruustiedettä ja -tekniikkaa tutkivan konsortion yhdeksi tutkimuksen huippuyksiköksi. Yksikkö kehittää plasmajarruteknologiaa, jonka avulla tehtävänsä suorittanut satelliitti voidaan kustannustehokkaasti ja turvallisesti tuoda alas. Tänä vuonna työnsä aloittavassa yksikössä on tutkijoita Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta, Turun yliopistosta ja Ilmatieteen laitokselta.

Tämä kaikki on tarpeen, sillä laukaistujen piensatelliittien määrä on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti. Avaruusromun määrä aiheuttaa jo nyt ase-, ilmailu- ja avaruusteollisuuskonserni Lockheed Martin arvion mukaan satoja vaaratilanteita satelliiteille päivässä. Jotta ihmiskunta voi joskus lähteä toden teolla valloittamaan avaruutta, sen pitää ensin siivota oma etupihansa.

Lisätty 17.1.2018 kello 10:00 Kestävää avaruustiedettä ja -tekniikkaa tutkivan konsortion tutkimushanke.

Vitsit Vuosaari

Linkki  Vuosaaren verkkosivustoon.

• Tarinoita
• Tapahtumia
• Aktiviteetteja
• Visit vuosaari mm. kartta, yhteystiedot, kulkuyhteydet

Minne. Nyt

Linkki

Mahdollisuus luoda oma muistilista.

YLE maailmalla Kiina

Uutisia Kiinasta ja Aasian maista /YLE
Linkki

Blogi: Mitä on vintage?

Linkki Antiikki & Design -lehden blogiin.

Wikipedia kertoo näin:

Vintage (suom. hyvä vuosikerta) tarkoittaa menneiden vuosikymmenten vaatteita ja esineitä. Sana on lainattu englannin kielestä, johon se on tullut vanhasta ranskan kielestä, vendange. Alun perin sana käytettiin ainoastaan viinien yhteydessä. Viineistä puhuttaessa termi vintage tarkoittaa vuosikertaviiniä.

Vintage-sanasta on myöhemmin tullut käsite myös menneen ajan tuotteistuksessa (veneet, autot, kirjat, soittimet ja musiikki jne.). Määritys vintage ilmenee jo muutaman kymmenen vuoden ikäisissä kulutustavaroissa. Yleensä sana vintage liittyy vanhojen tuotteiden keräilyyn tai käyttöesineisiin.

Vintage-vaatteet ovat yleensä 1920–1960-luvuilla valmistettuja vaatekappaleita ja pukineita. Nykyisin termin merkitys on hieman muuttunut, ja vintagella saatetaan tarkoittaa vanhanoloisiksi kulutettuja uusia vaatteita tai second hand -liikkeistä haalittuja käytettyjä tavaroita.

vrt. Retro on aiempien vuosikymmenten tyyliä, muotia tai muuten vanhan tuntuista ainesta, jota sovelletaan uudelleen nykyaikana. 

Usein "retroilussa" kyse on harrastajan omassa lapsuudessa, nuoruudessa tai muussa menneisyydessä vallinneiden muotien ja ilmiöiden kertaamisesta, siis tietynlaisesta nostalgiasta.

Retroharrastukset kohdistuvat usein 1950–1980-lukuihin eli nykyisten keski-ikäisten ja keski-ikäistyvien ihmisten lapsuuden ja nuoruuden aikoihin. Toisaalta retroharrastuksia esiintyy myös nuorten keskuudessa ja tällöin nostalgia voi kohdistua henkilön omaa syntymää varhaisempiin aikoihin. Toisinaan retroharrastus muodostuu populaarikulttuuriseksi kultti-ilmiöksi.