Säätilastot

 2021 kesän hellehuiput / Ilmatieteenlaitos huhti-syyskuun aikana. 

Ilmastollisesti neljä vuodenaikaa erotellaan niin sanottuina termisinä vuodenaikoina. Termiset vuodenajat määritellään vuorokauden keskilämpötilojen avulla. Eri vuosien tilastoja on kuitenkin helpompi verrata keskenään, kun käytetään tasan kolmen kalenterikuukauden pituisia jaksoja.

• kevät: maalis-toukokuu

• kesä: kesä-elokuu

• syksy: syys-marraskuu

• talvi: joulu-helmikuu

Siitepölytiedotus

 Turun yliopiston siitepölytiedotus Norkko Suomeksi, Ruotsiksi ja Englanniksi. 

Ajankohtainen tilanne, ennuste, kuukausikatsaus ja yhteystiedot. 

Pähkinäpensas, leppä, koivu, heinä ja pujo. 

Siitepölyennusteet laaditaan Turun yliopistossa, joka on seurannut ilman siitepölypitoisuuksia Suomessa vuodesta 1974 lähtien. Norkko®-siitepölyennusteiden vyöhykekarttojen laadinnassa hyödynnetään SmartPollen-teknologiaa, joka tuotetaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. SmartPollen-teknologia on käytössä lepän, koivun ja heinien siitepölykauden ajan.

Linkki: Luustoliitto

 Luustoliitto - luusto, osteoporoosi, materiaalipankki 

Tietokanta: vieraslajit

 Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Vieraslaji on siis ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston, ja levinnyt alueelle, minne se ilman ihmisen apua ei olisi vielä luontaisesti levinnyt.

Havaitse, tunnista, ilmoita, torju -Vieraslajit.fi

Artikkeleita vieraslajeista:

• YLE 5.7.2021: Vuokraa lampaita torjumaan vieraslajikasvustoa
• YLE 31.5.2021: Kaikkiruokainen Espanjansiruetana
• IL 16.7.2021: Suomen vesistä on alkanut nousta näyttäviä, mutta aggressiivisia pikkuksloja (aurinkoahven)

Maanjäristykset

 Helsingin yliopiston Seismologian instituutti & maanjäristykset

• maailmalla
  
• Suomessa
  

Kansainväliset järjestöt:

• USGS / Etusivu
  
• GEOFON / Etusivu
  
• EMSC 

Lähes kaikilla on somekanavat käytössään (yleisimmin Twitter).

Myrskyt Suomessa

 Merkittäviä myrskyjä ja rajuilmoja Suomessa

Suomen historiassa on koettu monia voimakkaita myrskyjä ja rajuilmoja, jotka ovat jääneet ihmisten mieliin ja historiankirjoihin. Luettelo Ilmatieteen laitoksen kotisivuilla.

Myrskyillä tarkoitetaan matalapaineisiin liittyviä verrattain laaja-alaisia ja pitkäkestoisia voimakkaita tuulia. Rajuilmat ovat ukkospilviin liittyviä rajuja, usein lyhytkestoisia ja paikallisia ukkospuuskia.

Listalla on Suomen historian merkittäviä myrskyjä ja rajuilmoja. 

2000-luvun myrskyissä ja rajuilmoissa ehtona listalle pääsyssä on, että vähintään jokin näistä kriteereistä täyttyy:

• tilanteesta on aiheutunut vähintään 1 000 pelastustoimen tehtävää

• sähköttömiä talouksia on ollut vähintään 100 000 tai

• puustotuhoja on aiheutunut vähintään 0,5Mm³.

Koronavilkku hälyyttää - kuinka toimia?

 Jos kännykän Koronavilkku-sovellus hälyttää, kertoo se siitä, että olet mahdollisesti altistunut koronavirukselle. Sovellus antaa sinulle toimintaohjeet.

Jos sinulla on koronavirustautiin viittaavia oireita, hakeudu testiin. Oireettomia henkilöitä ei testata. Noudata kuitenkin tavallista suurempaa varovaisuutta ja tarkkaile omaa vointiasi.

Sovelluksen hälytyksen perusteella sinua ei aseteta karanteeniin. Sinuun otetaan yhteyttä epidemiologisesta toiminnasta, jos tavallisen tartunnanjäljityksen yhteydessä sinun todetaan altistuneen lähikontaktissa tartunnan saaneelle. 

Oireisena testiin

Jos sinulla ilmenee yksikin koronavirustautiin sopivista oireista hakeudu testiin tekemällä Omaolo-oirearvio osoitteessa omaolo.fi tai soittamalla koronavirusneuvontaan p. 09 310 10024 (joka päivä klo 8-18). 

Koronavirustartunnan oireita voivat olla

• haju- tai makuaistin muutos
• hengitysvaikeudet
• yskä, kurkkukipu tai nuha
• kuume
• päänsärky
• lihaskivut
• ripuli
• vatsakipu.

Saat koronavirustestin yhteydessä kirjalliset ohjeet, kuinka toimia testin jälkeen.  

Oireettomana tarkkaile vointiasi

Jos saat Koronavilkku-sovelluksesta altistusilmoituksen, eikä sinulla ole koronavirustautiin viittaavia oireita, sinun ei tarvitse hakeutua testiin. Voit myös mennä kouluun tai töihin. Suosittelemme kuitenkin kertomaan hälytyksestä työnantajalle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöiden tulisi käyttää Koronavilkun hälytyksen jälkeen 14 vuorokautta kirurgista suu-nenäsuojusta.

Oman vointisi tarkkailun lisäksi

• vältä tapaamasta muita ihmisiä
• huolehdi käsihygieniastasi
• vältä julkisia paikkoja ja liikennevälineitä. Jos joudut liikkumaan julkisilla paikoilla, pidä muihin ihmisiin etäisyyttä vähintään kaksi metriä. Jos et pysty pitämään riittävästi etäisyyttä, käytä kasvomaskia.
• anna toisen henkilön hoitaa ruokaostokset ja muu asiointi kodin ulkopuolella, mikäli mahdollista
• suojaa suusi ja nenäsi kerttakäyttöliinalla, jos yskit tai aivastat. Laita käytetty nenäliina jäteastiaan ja pese kätesi vedellä ja saippualla tai käytä käsihuuhdetta. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan.
• tee etätyötä, jos mahdollista.

Lisätietoa 

• www.koronavilkku.fi

Kuva: THL

Alkuperäinen teksti Helsingin kaupungin verkkosivuilla. 

Neandertalilaisten perimä

YLE-artikkeli / Koronaviruksesta: 19.7.2020 klo 19.17, päivitetty 19.7.2020 klo 21.07 / Anniina Wallius

Tutkimus: Vakavia koronaoireita saavilla on ratkaisevassa kohdassa pätkä neandertalilaisten perimää

Neandertalilaisilta esivanhemmilta saatu geeniperintö on voinut olla etu mutta näyttää ajan myötä kääntyneen haitaksi. Mutaatio on yleisin Etelä-Aasiassa.

Linkkivinkki: geologia.fi

Linkkivinkki: Geologia.fi

Geologia kertoo maasta, maankamarasta ja meistä.

Näille sivuille on kerätty yleistä tietoa geologiasta ja kotimaisesta maankamarasta, oppiaineistoja sekä mittava määrä linkkejä ja sanastoa. Tutustu, opi ja innostu!

• Perusgeologiaa
• Geologisia teemoja
• Oppiaineistot ja linkit
• Uutisia
• Kuukauden kuvat
• Kysymyksiä ja kommentteja
• Sanakirja

Maantiede: Maapallon mantereet

YLE Tiedeartikkeli 18.2.2019 klo 20.02, päivitetty 19.2.2019 klo 08.14 / Ilpo Pajunen 

Maapallon mantereet murtuvat ja yhdistyvät yhä uudelleen – kaikkien katastrofiteorioiden äiti vai normimeininkiä?

Uuden teorian mukaan jättiläismannerten muodostumista hallitsee kaksi eri sykliä ja kaksi eri prosessia.

Muinaiset jättiläismantereet ovat hajonneet ja yhdistyneet yhä uudelleen läpi maapallon historian. Osana muutoksia supervaltameriä on syntynyt ja kadonnut, ja niiden pohjia on sukeltanut Maan uumeniin muokaten sen vaippaa uusiksi.

Uuden teorian mukaan jättiläismantereiden hajoamista ja yhdistymistä ohjaa kaksi eri prosessia: introversio ja ekstroversio ja niihin liittyvät syklit. Teorian on esitellyt joukko australialaisen Curtinin yliopiston tutkijoita.

Introversio ja ekstroversio vuorottelevat

Jättiläismanner Rodinia syntyi introversion tuloksena. Sitä edeltänyt jättiläismanner Nuna oli ensin alkanut hajota niin, että sen osaset saivat keskelleen valtameren. Tämän jälkeen syystä tai toisesta uudessa valtameressä käynnistyi subduktiona tunnettu prosessi, jossa merellistä mannerlaattaa alkoi työntyä maan vaipan sisään.

Seurauksena jättiläismanner yhdistyi uudelleen.

Ekstroversiossa jättiläismanner hajoaa ja tekee sisälleen tilaa valtamerelle, mutta tällä kertaa subduktio tapahtuu pelkästään erilleen ajautunutta jättiläismannerta ympäröivässä valtameressä.

Kun alkuperäisen mantereen osat kohtaavat maapallon kierrettyään uudelleen, ovat ne kääntyneet ympäri: entiset rannikkoalueet muodostavat uuden mantereen sisäosan ja entisistä sisäosista tulee uuden jättiläismantereen rannikkoa.

Samalla entisestä sisämerestä tulee jättiläismannerta ympäröivä jättiläisvaltameri.

Kaksi sykliä ohjaa kiertokulkua

Maapallon jättiläismantereiden historiaa ei tunneta tarkkaan, mutta Curtinin yliopiston työryhmää johtaneen tutkija Zheng-Xiang Lin mukaan mantereen yhdistymisestä yhdistymiseen kuluu keskimäärin 600 miljoonaa vuotta. Viimeisin sellainen tunnetaan nimellä Pangea.

– 30 viime vuoden aikana tutkijat ovat havainneet, että Pangean kaltaisia jättiläismantereita on muodostunut ainakin kahdesti aiemmin noin 600 miljoonan vuoden välein, sanoo Li. Tätä kutsutaan jättiläismannersykliksi.

Lin mukaan tuoreempia ovat geokemialliset havainnot pidemmän ajanjakson muutoksista. Hän uskoo työryhmänsä löytäneen nyt selityksen niille.

Tutkijoiden johtopäätös on, että uusi jättiläismanner muodostuu noin 600 miljoonan vuoden välein ja että vaipan kiertoliikekuvio järjestyy uudelleen joka toisella kerralla. Näihin kertoihin liittyy uuden supervaltameren ja sitä reunustavan "tulirenkaan" muodostuminen.

Oman aikamme esimerkki tulirenkaasta on Tyynenmeren rantoja kiertävä tuliperäinen alue, jossa sattuu 90 prosenttia maailman maanjäristyksistä.

– Jos tulirengas ja supervaltameri säilyvät, pysyy maapallon vaippa samankaltaisena kuin edellisen jättiläismantereen aikana. Jos ei, niin vaipan rakenne järjestyy kokonaan uudelleen, Li sanoo. Li kertoo tutkimuksesta LiveScience-tiedesivustolle.(siirryt toiseen palveluun)

Tästä on seurauksena, että jättiläismannerten syntymistä ja hajoamista säätelee myös supervaltamerisykli, joka on lähes kaksi kertaa niin pitkä kuin jättiläismannersykli.

Suomalaisasiantuntija ei ole täysin vakuuttunut

Yli-intendentti Arto Luttinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta kiittelee, että tutkimus tuo uusia elementtejä keskusteluun maapallon historiasta.

– Jo kauan on tiedetty, että mantereet ovat kasaantuneet useamman kerran yhteen supermantereiksi, koska maapallon sisäosasta kohoava lämpö saa pintaosan halkeilemaaan laatoiksi, jotka liikkuvat ympäriinsä. Ketjukolarit ovat väistämättömiä.

Luttinen ei kuitenkaan ole vakuuttunut, että maapallon jättiläismantereiden syntyminen ja hajoaminen noudattaisi säännönmukaisia syklejä ja geometriaa tavalla, joka tutkimuksessa on esitetty. Sellaisesta ei ole näyttöä.

– Pangeaa edeltäneiden jättiläismannerten historiaa ei tunneta tarkasti. Niiden kasaantuminen näyttää tapahtuneen noin 300–900 miljoonan vuoden välein.

Uudessa tutkimuksessa mainitusta 600 miljoonan vuoden syklistä ja säännöllisyydestä ei siksi ole Luttisen mukaan vahvaa näyttöä.

Erityisen hankala on hänen mukaansa ajatus pidemmästä, noin 1 000 miljoonan vuoden syklistä. Ensiksikin, ajatuksen perusteluna olevan havaintoaineiston vaihtelu on verraten epäsäännöllistä. Toisekseen tutkimuksessa todetaan syklien alkaneen 2000 miljoonaa vuotta sitten. Eli niitä olisi tähän mennessä tapahtunut vasta kaksi. Tästä ei voi laskea mitään mielekästä syklisyyttä, Luttinen sanoo.

Tämä "tuplasyklimalli" on Luttisen mukaan varsin spekulatiivinen erityisesti sen suhteen, että mannerten kiertosuunnassa ja sitä säätelevässä vaipan virtauksessa olisi perustavanlaatuinen säännöllisyys. Hänen mukaansa pohdiskelut siitä, miten mantereet kiertävät uudelleen yhteen ovat sinänsä tuttuja tutkimukselle.

Ajatus kiertosuuntien muutoksia ohjaavasta säännönmukaisuudesta on kuitenkin kiinnostava, ja hän uskoo, että sitä voidaan testata tulevissa tutkimuksissa.

Mannerten liikkumisissa vielä paljon epävarmuuksia

Maapallon historiaan mannerten liikkumisten osalta liittyy vielä paljon epävarmuuksia.

Mannerten liike tunnetaan melko tarkoin vain 200 miljoonan vuoden ajalta eli Pangeaan saakka, sillä valtamerten pohjassa on tarkat jäljet liikkeestä. Kauemmasta menneisyydestä johtolangat muuttuvat nopeasti yhä utuisemmiksi ja tarinassa on monia aukkoja.

– Myös Rodinian rakenne on kiistanalainen. Tämä epävarmuus on myös tämän tutkimuksen epävarmuutta. Emme oikeasti vielä tiedä ikimuinoisia liikesuuntia ja sijainteja tarkasti, emmekä sitä, tapahtuiko ”nurinkääntymistä”, kun vaikkapa Rodinia hajosi ja mantereet törmäsivät Pangeaksi.

– On esimerkiksi mahdollista, että Pangean ja Rodinian välisenä aikana muodostui lyhytikäinen Pannotian jättimanner. Uusi tutkimus ei ota tätä huomioon, Arto Luttinen sanoo.

Kuinka meidän käy?

Olemme nytkin keskellä prosessia, jossa jättiläismantereet yhdistyvät ja hajoavat. Edellinen jättiläismanner, Pangea, hajosi vajaat 200 miljoonaa vuotta sitten, joten seuraavan muodostumiseen kuluu vielä aika monta tovia. Ihmistä ei ehkä ole enää seuraamassa tapahtumia.

Jos australialaistutkijoiden hypoteesi pitää paikkansa, syntyy seuraava jättiläismanner, kun Atlantti, Intian valtameri ja Eteläinen jäämeri kutistuvat ja Tyynimeri laajenee ainoaksi supervaltamereksi jättimantereen ympärille. Se syntyisi siis introversion kautta, uskoo Li tutkimusryhmineen.

Elämä eri muodoissaan on selvinnyt jo useiden jättiläismantereiden syntymisten läpi. Olemme kai nytkin keskellä sellaista prosessia. Mitä muutos merkitsee maapallon ja elämän kannalta, yli-intendentti Arto Luttinen?

– Tutkimus ei millään tavalla anna aihetta uusiin uhkakuviin. Jättiläismannertapahtumat ovat todella hitaita. Niillä on huomattavia vaikutuksia ympäristöön, mutta muutokset ovat äärimmäisen hitaita.

Hänen mukaansa tapahtumilla on toki kytkös luonnonkatastrofeihin, sillä vulkanismi ja maanjäristykset aiheutuvat laattojen kiertoliikkeestä. Mannerten liikesuunnista riippumatta isoja ja pieniä mullistuksia sattuu omaan melko satunnaiseen tahtiinsa.

– Ihmisen aiheuttamaan ympäristötuhoon verrattuna tektoniikkaan, tulivuoriin ja järistyksiin liittyvät globaalit riskit ja vaikutukset ovat vähäpätöisiä.

Australialaistutkimus on julkaistu Precambrian Research -lehdessä ja on luettavissa myös netissä.

Muinainen maapallo 

Arkkiatri Arvo Ylppö

Arkkiatri Arvo Ylpön 104 vuotta kestäneen elämän aikana ja pitkälti myös hänen ansiostaan suomalaisten lasten terveys nousi kehitysmaan tasolta maailman kärkeen.

Tämä Helsingin Suomalaisen Klubin tuottama Internet-sivusto on kunnianosoitus Arvo Ylpön elämäntyölle suomalaisten lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi.

YLE lisää koronatietoutta eri kielillä

 YLE lisää koronatietoutta arabiaksi, somaliksi, kurdiksi ja persiaksi. Linkki uutiseen

Tyynylaava

Tyynylaava
= Veden alla syntynyt laavamuoto, joka muistuttaa päällekkäin pinottuja tyynyjä.

Vuosaaressa niitä voi käydä ihailemassa Uutelan ulkoilualueella. Koskaan ei tiedä, mitä takamuksen alta löytyy. Minäkin muinoin vain ihmettelin kivoja muotoja kalliossa, vaikka Vuosaaren kaduissa on havinaa esihistoriasta. 

• Tulivuoriseikkailu Vuosaaressa/Blogi Vihreän kiven arvoitus

Tulivuoret:

• Aktiiviset tulivuoret
• Vesuvius

Adam Smith

Mitä Adam Smith näki vuonna 1776? Jukka Kuosmanen /YLE

Skotlantilainen taloustieteilijä ja moraalifilosofi Adam Smith (1723-1790) julkaisi vuonna 1776 talousteorian klassikon Kansojen varallisuus, tutkimus sen luonteesta ja syistä –kirjan (WSOY 2015, suom. Jaakko Kankaanpää,). Aktia pankin johtava neuvonantaja, kansantaloustieteilijä Timo Tyrväinen luki 948 sivuisen teoksen Kirjakerhon pyynnöstä ja vaikuttui. Kirjakerho: 948 sivua työstä ja rahasta 

Kiinnostavaa on se, että kun Adam Smith puhuu vapaasta kilpailusta, niin hän puhuu yritysten ja maiden välisestä vapaasta kilpailusta, mutta hän puhuu myös siitä kuinka erilaiset työntekijäryhmät kilpailevat oikeudesta tehdä sitä työtä missä he ovat parhaimmillaan. Tätä on monesti tulkittu niin, että Adam Smith on yritysten suurin ystävä ja haluaa yrityksille kaikki oikeudet. Tämä tulkinta on täysin pielessä! Kun Smith kirjoittaa kansakunnan vauraudesta, niin Smith ei kirjoita aristokratian vauraudesta tai liikemiesten vauraudesta, vaan hän puhuu nimenomaan kansakunnan kaikkien jäsenten vauraudesta. Tätä vaurautta vauhdittaa sitten Smithin mainitsema työnjako, joka tekee mahdolliseksi sen, että tuotteet tulevat halvemmiksi ja yhä laajemman kansanjoukon ostomahdollisuuksien piiriin. 

- Tässä kirjassahan on mainittuna vain kerran Adam Smithin tunnetuin käsite, ”Näkymätön käsi”. Mikä tämä näkymätön käsi on Smithille oikeasti? Se on kilpailu, joka pitää huolen siitä, että silloin kun ihmiset toimivat vapaina omien intressiensä mukaisesti niin silloin he tuottavat, ikään kuin vahingossa, sellaista joka on myös yhteiskunnalle paras mahdollinen lopputulos, toteaa Tyrväinen. -Ekonomistin silmin katsoin niitä asioita, jotka eivät ole yhtään vanhentuneet globalisoituneessa maailmassa. Toisaalta lukiessa hain niitä asioita, jotka olivat yhtä palkitsevia. Eli mitä silloin Adam Smithin kirjan ilmestyessä vuonna 1776 oikeasti tapahtui, kun kaikki se joka meille tänä päivänä on itsestään selvyyttä, oli vasta itumuodossaan ja lähdössä alkuun. Millaisia kysymyksiä silloin asetettiin esimerkiksi tavaran hinnasta? Adam Smith pohtii tekstissään pitkään hinnan muodostusta ja päätyy sitten siihen, että jos kilpailun annetaan toimia ja työnjako etenee ja tuottavuus siis nousee, niin hyödykkeiden luontaisella tasolla on taipumus alentua. Tuotteet tulevat halvemmiksi niiden ostajille. Ja sitä kautta tuottavuus alkaa palvella koko kansaa. 

Kansojen varallisuus, tutkimus sen luonteesta ja syistä -kirja ilmestyi 1776, Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen vuonna. Aktia pankin johtava neuvonantaja, kansantaloustieteilijä Timo Tyrväinen mietti kirjaa lukiessaan myös ajankohtaa ja sitä mitä kirjoittaja on aikakaudestaan havainnut. - Mitä Adam Smith ajastaan näki ja mitä hän ei nähnyt? Yksi asia, jonka hän näki oli se mikä potentiaali Amerikassa oli jo tuolloin! Smithän esittää kirjassaan haavekuvan siitä, että jos oikeasti pystyttäisiin luomaan englantilainen imperiumi, joka käsittäisi myös koko Pohjois-Amerikan. Tätä mahdollisuutta Smith siis pohtii ja sitä miltä se näyttää silloin vuonna 1776 Amerikan johtavien miesten silmissä. Smith kirjoittaa:”He ovat alkaneet laatia uutta valtiomuotoa laajalle valtakunnalle, josta on tuleva, kuten he haaveilevat, joskin hyvin mahdollisesti oikeaan osuen, yksi maailman suurimmista ja mahtavimmista valtakunnista, joita maailma on kuunaan tuntenut.” Smithillä on siis jo tuolloin visio siitä kuinka ja minne tuo, silloin vielä köyhä, maanosa voisi jonain päivänä päätyä!, sanoo Timo Tyrväinen. 

Adam Smithin kirja vuodelta 1776 on lainattavissa näköispainoksena Suomen erinomaisten kirjastojen kautta.

Blogi: Adam Smith 10 minuutissa / Harri Jalonen
Portti filosofiaan / Filosofia.fi: Smith, Adam 

HS Tiede 11.10.2018 Vesuvius

Tutkimus paljastaa uusia yksityis­kohtia Vesuviuksen purkauksesta: 500-asteinen purkaus­massa kiehautti uhrien veren ja ruumiin­nesteetMerenrannan rakennuksista suojaa hakeneet ihmiset kuolivat niin nopeasti, etteivät he ehtineet edes reagoida.
Pompeiji, Herkulaneum ja muut läheiset kaupungit hautautuivat tuhkaan ja laavaan. Asukkaat kuolivat niille sijoilleen, ja heidän viimeiset sekuntinsa jähmettyivät tuhkaan.

Vesuvius purkautui elokuussa vuonna 79, tulivuoresta syöksyi ilmaan sulaa kiveä ja tuhkaa puolitoista miljoonaa tonnia sekunnissa. Maan uumenista ryöppysi yhteensä neljän kuutiokilometrin verran monisata-asteista kivimassaa.

Tuhka säilöi Pompeijin ja Herkulaneumin niin, että kaivauksissa on löydetty jopa leipä, jonka leipuri oli laittanut uuniin hetkeä ennen tuhoa.

NAPOLIN yliopiston uusi tutkimus paljastaa karuja yksityiskohtia uhrien viimeisistä hetkistä. Pitkään ajateltiin, että ihmiset kuolivat enimmäkseen tukehtumalla tuhkaan ja purkauskaasuihin. Kymmenisen vuotta sitten kävi ilmi, että suurella osalla välitön kuolinsyy oli luultavasti valtava lämpösokki. Ihmiset jäivät monisata-asteiseen, satoja kilometrejä tunnissa vyöryneeseen purkauspilveen.

Teksti: Niko Kettunen 
Lue HS artikkeli kokonaan ja kuvat

Ks. myös:

•  Historia.net: Vesuvius kylvi tuhoa ja kuolemaa: Pompeji pimeni. Vuonna 79 yksi Rooman valtakunnan suurimmista kaupungeista hävisi maan päältä: Pompejin satamakaupunki hautautui tuhkaan ja kiveen, ja valtaosa sen asukkaista menehtyi. Tutkijat ovat rekonstruoineet kaupungin kuolinkamppailun tunti tunnilta.
• Blogi, Rantapallo: Päivä jolloin kaikki pysähtyi
• Aktiiviset tulivuoret
• YLE 24.12.18: Kuva-artikkeli: Kuvat: Pompejin muinaisesta kaupungista löytyi huvila ja talli sekä valjaissa olevan hevosen jäänteet

Avaruusromua

YLE tiedeartikkeli, Astronomia, 1.5.2018 klo 16.59, päivitetty 2.5.2018 klo 08.20 / Ilpo Pajunen

Avaruusromua riittää – täältä voit seurata livenä, missä mikäkin vekotin kiitää

Suomenkin yllä liikkuu jatkuvasti avaruusromua ja satelliitteja. Osaa niistä voi yrittää etsiä yhdysvaltalaisen nettisivun avustuksella.

Maata kiertää kymmeniätuhansia romunkappaleita, suuria ja pieniä. Aivan pienimmät mukaan laskien niitä on noin 166 miljoonaa, kuten Yle kertoi aiemmin keväällä.

Ongelma on suuri, ja se kiinnostaa muitakin kuin avaruustoimintaa harrastavien maiden vastuuviranomaisia. Myös meitä tavallisia maan asukkeja.

Tähän tarpeeseen vastasi yhdysvaltalainen James Yoder, joka muutama vuosi sitten keksi rakentaa nettisivun, jolla voi seurata suurempien Maan lähiavaruudessa liikkuvia kappaleita, sekä romuja että esimerkiksi käytössä olevia satelliitteja. Ja vieläpä reaaliaikaisesti: linkki.

Erilaiset kuljeskelijat eri väreillä

Stuff in Spacen kartalta voi poimia yksittäisiä pisteitä ja katsoa, onko kyseessä avaruusromu, käytössä oleva satelliitti tai vaikka raketin kappale. Kohdepistettä klikkaamalla saa selville myös kohteen sijainnin, korkeuden, liikeradan ja nopeuden. Maapalloa voi pyöritellä tietokoneen hiirellä.

Tietojen hyödyntämistä helpottaa se, että satelliittien ja teleskooppien tyyppiset hyötykuormat on merkitty punaisella, käytetyt kantoraketit sinisellä ja muu avaruusromu harmaalla. Stuff in Spacen tiedot ovat peräisin Space Trackilta, joka vastaa avaruuslentojen turvallisuudesta Yhdysvalloissa.

Kolmiulotteisesta kartasta näkee, että useimmat kappaleet liikkuvat maapallon ympäri varsin alhaisella kiertoradalla. Ruuhkaa näyttäisi olevan myös lähellä Kansainvälisen avaruusaseman ISS:n kiertorataa.

Esimerkiksi tätä juttua kirjoitettaessa Suomen yllä liikkui useita romunkappaleita, muutama kantoraketin osanen ja jokunen hyötykuormakin.

Sään ja muiden olosuhteiden salliessa kohteista ainakin suurimpia niistä voi yrittää etsiä taivaalta. Esimerkiksi Iridium-satelliitit voivat näkyä hyvin, koska osalla niistä on antenni, joka heijastaa voimakkaan valokiilan maan pinnalle. Iridium-välähdyksiä voi etsiä heavens-above.com(siirryt toiseen palveluun)-sivuston avulla.

Ja jos suomalaiset Aalto-satelliitit kiinnostavat, voi niitäkin seurata Stuff in Spacessa. Tässä suora linkki(siirryt toiseen palveluun) Aalto-seurantaan.

Tieto Aalto-satelliiteista lisätty 2.5. klo 8:20.

Yle tiedeartikkeli Avaruusromusta 17.1.2018 klo 08.00, päivitetty 17.1.2018 klo 10.00 / Teemu Hallamaa

11 vuotta sitten Kiina ampui sääsatelliitinsa tuhansiksi pirstaleiksi – Nyt se suunnittelee jättilaseria avaruusromun siivoamiseksi

Kiinalaisten yksitoista vuotta sitten tekemä ohjuskoe on eniten avaruusromua synnyttänyt yksittäinen tapahtuma ihmiskunnan historiassa.

Tammikuussa 2007 Kiinan armeija laukaisi ballistisen ohjuksen kohti avaruutta. Vajaan 900 kilometrin korkeudessa ohjus iskeytyi valtavalla nopeudella epäkuntoiseen sääsatelliittiin, joka pirstoutui tuhansiksi pieniksi palasiksi. Ohjuskokeen seurauksena Maapalloa kiertävälle radalle oli syntynyt vajaat 3 500 kappaletta havaittavissa olevaa avaruusromua, pienempiä romupartikkeleja arviolta 150 000 kappaletta.

Kiinalaisten yksitoista vuotta sitten tekemä ohjuskoe on eniten avaruusromua synnyttänyt yksittäinen tapahtuma ihmiskunnan historiassa. Yli 20 prosenttia kaikesta Maata kiertävästä avaruusromusta on peräisin tuosta vajaa tuhat kiloa painaneesta sääsatelliitista.

Vuonna 1957 avaruuteen laukaistun Sputnikin jälkeen ihmiskunta on lähettänyt avaruuteen noin 7 500 satelliittia, joista noin 4 300 kiertää yhä Maapalloa. Näistä satelliiteista noin 1 200 on yhä toiminnassa. Loput ovat avaruusromua.

Euroopan avaruusjärjestö ESA:n arvioin mukaan Maata kiertävällä radalla on vajaat 30 000 romunkappaletta, joiden halkaisija on yli 10 senttiä. Alle 10 senttisiä, mutta yli sentin kokoisia palasia on arviolta 750 000. Sitä pienempiä 166 miljoonaa. Ne kaikki ovat peräisin vanhoista satelliiteista, kantoraketeista tai avaruusasemista.

Pienikin kappale voi tehdä suurta tuhoa, kun nopeudet nousevat lähelle 35 000 kilometriä tunnissa. Lisäksi vaarana on, että yhdestä törmäyksestä seuraa ketjureaktio, joka lopulta tuhoaa kaikki kiertoradalla olevat satelliitit.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa arvioi jo vuonna 2011 romun määrän kriittiseksi. Avaruusromuongelmaan etsitäänkin kuumeisesti ratkaisua.

Laser-asema avaruuteen

Viimeisin ratkaisuehdotus avaruusromu-ongelmaan saatiin Kiinasta. Kiinalaisen ilmailualan yliopiston tutkijat esittävät(siirryt toiseen palveluun), että avaruuteen laukaistu lasereita ampuva satelliitti olisi tehokkain tapa päästä eroon vaarallisista avaruusromun kappaleista. Tutkijoiden tekemien matemaattisten simulaatioiden mukaan laser-asema, joka ampuu lähellä infrapunataajuutta olevaa valoa lyhyissä sykäyksissä muutama minuutin ajan voisi hidastaa kappaleiden liikettä ja sitä kautta sysätä ne kohti ilmakehää, jossa ne palaisivat pois.

Avaruusromun siivoaminen laserin avulla ei ole uusi juttu. Ajatusta palloteltiin jo 1990-luvulla ja se on siitä lähtien noussut tasaisin väliajoin esille. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa pohti vuonna 2011 Maasta ammuttavan laserin käyttökelpoisuutta avaruudessa viilettävien kappaleiden hidastamisessa ja niiden kiertoradan muuttamisessa. Kiinalaiset tutkijat esittivät ensimmäisen kerran avaruudesta käsin ammuttavia lasereita ratkaisuksi vuonna 2014. Nyt mallia on hiottu entisestään.

Ajatus Maata kiertävästä laser-asemasta ei saa kannatusta muista maista. Sillä, millä voi ampua avaruusromua, voi ampua myös toimivia satelliitteja. Kiinalaisten aikaisemmat puheet laser-asemasta ovatkin saaneet täystyrmäyksen Yhdysvalloissa, jolla on ylivoimaisesti eniten toiminnassa olevia satelliitteja.

Jotain avaruusromulle olisi kuitenkin tehtävä.

Jättiverkkoja, magneetteja ja robottikouria

Avaruuden puhdistamiseen etsitään nyt ratkaisuja ympäri maailmaa, niin virastoissa kuin yksityisissä yrityksissä. Singaporessa Astroscale -niminen yritys kehittää parhaillaan satelliittia, joka magneettien avulla kaappaisi romunkappaleita ja työntäisi ne Maan ilmakehään, jossa ne palaisivat.

Euroopan avaruusjärjestö ESA:lla on käynnissä oman avaruuden putsausohjelman e.Deorbit, jonka tarkoituksena on napata epäkunnossa oleva satelliitti ja hallitusti tuhota se Maan ilmakehässä. Tällä hetkellä ESA selvittää parhaita keinoja operaation toteuttamiseksi. Vaihtoehtoina on muun muassa jättikokoinen verkko, harppuuna ja robottikoura.

Tavoitteet avaruusromun vähentämiseksi ovat esillä myös Suomen avaruuslainsäädännössä, joka tulee voimaan ensi viikkolla. Jokaisella satelliitteja avaruuteen lähettävällä suomalaisyrityksellä pitää olla suunnitelma avaruusromun syntymisen ehkäisemiseksi. Lisäksi niiden pitää raportoida viranomaisille toiminnan ympäristövaikutuksista niin maan pinnalla, ilmakehässä kuin avaruudessa.

Lainsäädännön lisäksi suomalaiset etsivät tieteellistä ratkaisua avaruusromu-ongelmaan. Suomen Akatemia valitsi viime kesänä Kestävää avaruustiedettä ja -tekniikkaa tutkivan konsortion yhdeksi tutkimuksen huippuyksiköksi. Yksikkö kehittää plasmajarruteknologiaa, jonka avulla tehtävänsä suorittanut satelliitti voidaan kustannustehokkaasti ja turvallisesti tuoda alas. Tänä vuonna työnsä aloittavassa yksikössä on tutkijoita Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta, Turun yliopistosta ja Ilmatieteen laitokselta.

Tämä kaikki on tarpeen, sillä laukaistujen piensatelliittien määrä on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti. Avaruusromun määrä aiheuttaa jo nyt ase-, ilmailu- ja avaruusteollisuuskonserni Lockheed Martin arvion mukaan satoja vaaratilanteita satelliiteille päivässä. Jotta ihmiskunta voi joskus lähteä toden teolla valloittamaan avaruutta, sen pitää ensin siivota oma etupihansa.

Lisätty 17.1.2018 kello 10:00 Kestävää avaruustiedettä ja -tekniikkaa tutkivan konsortion tutkimushanke.

Minne. Nyt

Linkki

Mahdollisuus luoda oma muistilista.

Uutta tieteen ääreltä -Tietysti.fi

Linkki verkkosivulle

• Kulttuuri ja yteiskunta
• Luonto ja ympäristö
• Luonnontieteet ja tekniikka
• Terveys
• Teemat 
• Tapahtumat
• Twitter
• Facebook

Helsingin juhlaviikot: ohjelma

Linkki ohjelmaan

Juhlaviikkojen kautta olen nauttinut kiinalaisesta kulttuurista kesäisessä Helsingissä lähes vuosittain: konsertteja, oopperaa, taide- ja valokuvanäyttelyitä sekä kung fu esityksiä useista lajeista.

Kansalliskirjaston uutiskirjeestä poimittua 2018

 Kansalliskirjasto avasi lisää digitoituja lehtiaineistoja verkkoon

Historialliset sanoma- ja aikakauslehdet ovat nyt avoimessa verkkokäytössä vuodesta 1771 aina vuoteen 1929 saakka. Aineistot ovat käytössä osoitteessa digi.kansalliskirjasto.fi. Lehtien avaamisen avoimeen verkkokäyttöön mahdollisti Kansalliskirjaston ja tekijänoikeusjärjestö Kopioston välinen sopimus, joka on voimassa vuoden 2018 ajan. Lue lisää

Heikki Kiljanderin laaja exlibris-kokoelma Kansalliskirjastolle
Kansalliskirjasto on saanut lahjoituksena faktori ja exlibrisharrastaja Heikki Kiljanderin (1922-2014) laajan
exlibristen eli kirjanomistajamerkkien kokoelman. Lue lisää

Uusi kirjahistorian e-kirja nyt avoimessa verkkokäytössä
Kansalliskirjaston julkaisuarkistossa Doriassa on julkaistu dosentti Tuija Laineen laatima Kirjahistorian perusteet ja tutkimus -e-kirja. Kirja on tarkoitettu ensimmäiseksi johdatukseksi kirjahistorian ja sen tutkimuksen maailmaan. Lue lisää

Suomen kansallisbibliografia julkaistu avoimena datana
Suomen kansallisbibliografia Fennica on julkaistu avoimena datana. Kansalliskirjasto toivoo avatuille tietovarannoilleen uusia käyttäjiä ja uusia käyttötapoja. Lue lisää

Kansalliskirjasto-lehti lopetettu
Kansalliskirjasto-lehti on lopetettu vuoden 2017 lopussa. Lehden (1959 - 2002 Helsingin yliopiston tiedotuslehti, 2003 - 2017 Kansalliskirjasto-lehti) vanhat numerot ovat edelleen luettavissa verkossa. Kansalliskirjasto-lehti kiittää lukijoitaan yhteisistä vuosista!  Lue lisää

Aineistoja verkossa

• kansalliskirjasto.finna.fi 
  Kansalliskirjaston tiedekokoelmat, kansalliskokoelma ja musiikkikirjaston kokoelma sekä kotimaiset artikkelit yhdellä haulla
• digi.kansalliskirjasto.fi
  Sanomalehdet, aikakauslehdet ja pienpainatteet, yhteensä 11 milj. sivua aineistoa
• muita Kansalliskirjaston digitaalisia aineistoja
• Suomalainen verkkoarkisto

Tutustu myös
Tietolinja, kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten verkkolehti
Kansalliskirjaston Scripta selecta -blogi
Kansalliskirjaston uutiskirjeet (voi tilata sähköpostiin)