Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Vieraslaji on siis ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston, ja levinnyt alueelle, minne se ilman ihmisen apua ei olisi vielä luontaisesti levinnyt.
Radio- ja puhelinmuseossa jokaista esinettä säilötään yksi kappale, jonka lisäksi varastoon kerätään niihin soveltuvia varaosia.
Keski-Suomessa Petäjäveden Kuivasmäen kylässä, kumpuilevien maalaismaisemien lomassa sijaitsee kookas rakennus, joka kätkee sisäänsä poikkeuksellisen mittavan radio- ja puhelinkokoelman.
Vanhassa Petäjäveden kunnan vaivaistalossa toimii nimittäin Petäjäveden viestilaitemuseon tukiyhdistyksen hallinnoima radio- ja puhelinmuseo.
"Museo avattiin vuonna 1995. Paikkakunnalla sattui siihen aikaan olemaan neljä oman radiokokoelman omistavaa keräilijää, joiden kokoelmat päätettiin yhdistää. Perustettiin radio- ja puhelinmuseo, johon alkoi virrata lahjoituksia", museoyhdistyksen sihteerinä jo 26 vuoden ajan toiminut Esa Salldén kertoo.
Keräilijöiden kokoelmat jäivät pian sivuosaan ja museoyhdistyksen oma kokoelma alkoi korostua.
"Museon tavarakokoelma on vuosi vuodelta kasvanut sen perustamisesta lähtien. Viime vuodenvaihteessa oltiin tilanteessa, jossa ylimääräistä tavaraa oli kirjattuna excel-tiedostoon yli 10 000 kappaletta", Salldén sanoo.
Museokokoelmassa on tällä hetkellä 3 700 luetteloitua esinettä.
Kun ihmisten lähettämät vanhat puhelimet ja radiot kulkeutuivat Petäjävedelle tasaisena virtana, alkoi tilavakin kiinteistö käydä ajan saatossa ahtaaksi.
"Varaosineen ne alkoivat viedä niin paljon tilaa, että olemme ottaneet kokonaisen toisen rakennuksen pihapiiristä käyttöön museosta erilliseksi tavaravarastoksi. Sekin on täyttynyt ääriään myöten", museo-opas Jan-Mikael Nurmela kertoo.
Radio- ja puhelinmuseossa jokaista esinettä säilötään yksi kappale, jonka lisäksi varastoon kerätään niihin soveltuvia varaosia.
"Erityisesti radionkorjaustarvikkeita oli tänne tulvinut vuosien saatossa yksinkertaisesti liikaa. Asia piti ratkaista jotenkin", Nurmela sanoo.
Ylimääräisistä esineistä päätettiin hankkiutua eroon.
"Syntyi ajatus oman verkkokaupan perustamisesta. Verkkokaupan avulla saamme kevennettyä tavaramäärää ja samalla kerättyä varoja museoyhdistykselle", Salldén kiteyttää.
Verkkokauppa on lisäksi selkeyttänyt tavaran luettelointia huomattavasti.
Verkkokauppa sai perustamisvaiheessa vetoapua EU:n maaseudun hankekehittämisrahastosta. Vuoden alussa lanseerattu verkkoportaali lähti heti rullaamaan toivotusti.
"Etenkin nyt korona-aikana on huomannut, että ihmiset värkkäävät entistä enemmän kotona ja tilaavat tällaista tavaraa. Puolessa vuodessa yhteydenottoja on tullut viitisensataa, joista kolmisensataa on johtanut kauppoihin. Saamme verkkokaupan kautta päivittäin lukuisia yhteydenottoja", Nurmela kertoo.
Karkeasti ottaen Petäjäveden Radio- ja puhelinmuseon esineistöstä noin puolet on kotimaisia ja loput ulkomaisia.
"Ensimmäiset radiot ja puhelimet saapuivat Suomeen Ruotsista ja Saksasta. 1930-luvun puolivälistä lähtien tänne alkoi tulla radioita ja puhelimia kaikkialta maailmasta", Salldén toteaa.
Ruotsalaisten ja saksalaisten radioiden ja puhelimien lisäksi museosta löytyy muun muassa kosolti yhdysvaltalaisia, brittiläisiä, neuvostoliittolaisia ja japanilaisia käyttöesineitä.
Nauti Suomen luonnosta ja jokamiehenoikeuksista (ELY-keskus)
Tiedote/Meddelanden 2015-07-07
Nauti Suomen luonnosta ja jokamiehenoikeuksista (ELY-keskus)
Suomen upea luonto ja perinteiset jokamiehenoikeudet mahdollistavat sen, että voimme nauttia luonnosta ja liikkua luonnossa siitä riippumatta, kuka alueen omistaa tai on sen haltija. Osa jokamiehenoikeuksista on säädetty laissa, ja osa perustuu maan tapaan ja perinteisiin. Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä.
Jokamiehenoikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä niistä tarvitse maksaa.
Maastossa voi liikkua jalan tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla tai erityiseen käyttöön otetuilla alueilla, joita ovat esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot. Teltan voi pystyttää tilapäisesti ilman maanomistajan lupaa sinne, missä liikkuminen on muutoinkin sallittu, kertoo yksikön päällikkö Mari Rajala Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia voi kerätä oman käytön lisäksi myös myytäväksi.
Maanomistajalla ei ole omistusoikeutta alueensa marjoihin eikä seudun parhaita marjapaikkoja voi siis varata omaan käyttöön. On kuitenkin hyvä muistaa, että toisen pihapiiristä ei marjoja saa kerätä, jatkaa Rajala.
Vaikka maastossa saa suhteellisen vapaasti liikkuakin, se ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa toisille ihmisille tai ympäristölle. Puita ei saa vahingoittaa saatikka kaataa, eikä sammaleen tai jäkälien kerääminen ole sallittua. Roskia ei tule jättää luontoon.
Jokamiehenoikeuden perusteella saa onkia ja kalastaa, mutta ennen kalaan lähtöä tulee selvittää kalastusluvan tarpeellisuus.
Jokamiehenoikeudet lyhyesti
Saat
liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja istutukset)
oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista)
poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
onkia ja pilkkiä
kulkea vesistössä ja jäällä
Et saa
aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle
häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä
kaataa tai vahingoittaa puita
ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta
häiritä kotirauhaa
roskata
ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa
kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia
Lisätietoa jokamiehenoikeuksista, yksityiskohtaisempia kysymyksiä ja vastauksia mm. marjanpoiminnasta sekä opas jokamiehenoikeuksista suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi löytyy ymparisto.fi - sivustolta:
on Helsingin kaupungin julkaisema lehti, joka esittelee Helsinkiä ja Helsingin seutua koskevaa ajankohtaista tutkimus- ja tilastotietoa. Lehti ilmestyy painettuna neljästi vuodessa. Kvartista julkaistaan kolme numeroa vuosittain suomeksi ja ruotsiksi. Yksi numero vuodessa on englanninkielinenHelsinki Quarterly.
Kvartti on suunnattu paitsi päätöksenteon tueksi Helsingin päättäjille ja suunnittelijoille, myös kaikille muille, jotka haluavat tarkemmin perehtyä kaupunki-ilmiöitä koskevaan tietoon.
Verkko-Kvartti on Kvartin verkkolehti osoitteessa www.kvartti.fi. Verkkolehdessä julkaistaan kaikki painetun Kvartti-lehden artikkelit. Verkkolehti on kolmikielinen: suurin osa artikkeleista ilmestyy suomeksi ja ruotsiksi, joiden lisäksi Helsinki Quarterly -lehdessä julkaistut artikkelit ovat luettavissa verkkolehdestä englanniksi.
Verkkolehden sivustolla julkaistaan myös blogikirjoituksia, jotka liittyvät Helsinkiä koskevaan tutkimukseen ja tietoon. Lisäksi painettuina julkaisuina ilmestyneet Kvartti-lehdet ovat luettavissa verkkolehtisivustolla pdf-muotoisina numerosta 1/2013 alkaen.
Suomen historiassa on koettu monia voimakkaita myrskyjä ja rajuilmoja, jotka ovat jääneet ihmisten mieliin ja historiankirjoihin. Luettelo Ilmatieteen laitoksen kotisivuilla.
Myrskyillä tarkoitetaan matalapaineisiin liittyviä verrattain laaja-alaisia ja pitkäkestoisia voimakkaita tuulia. Rajuilmat ovat ukkospilviin liittyviä rajuja, usein lyhytkestoisia ja paikallisia ukkospuuskia.
Listalla on Suomen historian merkittäviä myrskyjä ja rajuilmoja.
2000-luvun myrskyissä ja rajuilmoissa ehtona listalle pääsyssä on, että vähintään jokin näistä kriteereistä täyttyy:
tilanteesta on aiheutunut vähintään 1 000 pelastustoimen tehtävää
sähköttömiä talouksia on ollut vähintään 100 000 tai
Taitoliitto valitsi vuoden käsityötekniikan nyt viidennen kerran. "Tässä ajassa yhä useampi pohtii suhdettaan kuluttamiseen ja sitä kuinka jo pienillä teoilla on merkitystä", kertoo Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen. "Korjaaminen ja paikkaaminen ovat olleet käsityöilmiöinä nousussa maailmalla jo pidemmän aikaa. Enää paikkaamista ei hävetä eikä paikkoja piilotella, vaan niistä ollaan päinvastoin ylpeitä. Tällä vuoden käsityötekniikan valinnalla haluamme Taitoliitossa olla osaltamme mukana innostamassa ihmisiä parsimaan ja paikkaamaan."
Korjaaminen ja tuotteiden eliniän jatkaminen liittyy selkeästi ajankohtaiseen tarpeeseen vähentää tekstiilien tuotantoa ja tekstiilijätettä. Vaatteen käyttöiän pidentäminen näkyy suoraan sen aiheuttaman hiilijalanjäljen pienenemisenä.
Parsimiseen ei tarvita kovin erikoista taitoa, usein neula ja lanka riittää – sekä aikaa ja kärsivällisyyttä. Korjausta ei tarvitse piilottaa, vaan sillä voi myös koristella vaatetta. Sashiko-kirjonta on japanilaista etupistokirjontaa, jolla farkkuja sekä korjataan että tuunataan uuteen asuun. Parsiminen voi silloin korjata tuotteen ulkoasua, ei pelkästään reikiä. Hyvin korjattu vaate voi lopulta olla vahvempi kuin alkuperäinen.
Tutkimus: Vakavia koronaoireita saavilla on ratkaisevassa kohdassa pätkä neandertalilaisten perimää
Neandertalilaisilta esivanhemmilta saatu geeniperintö on voinut olla etu mutta näyttää ajan myötä kääntyneen haitaksi. Mutaatio on yleisin Etelä-Aasiassa.
Näille sivuille on kerätty yleistä tietoa geologiasta ja kotimaisesta maankamarasta, oppiaineistoja sekä mittava määrä linkkejä ja sanastoa. Tutustu, opi ja innostu!
Uuden teorian mukaan jättiläismannerten muodostumista hallitsee kaksi eri sykliä ja kaksi eri prosessia.
Muinaiset jättiläismantereet ovat hajonneet ja yhdistyneet yhä uudelleen läpi maapallon historian. Osana muutoksia supervaltameriä on syntynyt ja kadonnut, ja niiden pohjia on sukeltanut Maan uumeniin muokaten sen vaippaa uusiksi.
Uuden teorian mukaan jättiläismantereiden hajoamista ja yhdistymistä ohjaa kaksi eri prosessia: introversio ja ekstroversio ja niihin liittyvät syklit. Teorian on esitellyt joukko australialaisen Curtinin yliopiston tutkijoita.
Introversio ja ekstroversio vuorottelevat
Jättiläismanner Rodinia syntyi introversion tuloksena. Sitä edeltänyt jättiläismanner Nuna oli ensin alkanut hajota niin, että sen osaset saivat keskelleen valtameren. Tämän jälkeen syystä tai toisesta uudessa valtameressä käynnistyi subduktiona tunnettu prosessi, jossa merellistä mannerlaattaa alkoi työntyä maan vaipan sisään.
Seurauksena jättiläismanner yhdistyi uudelleen.
Ekstroversiossa jättiläismanner hajoaa ja tekee sisälleen tilaa valtamerelle, mutta tällä kertaa subduktio tapahtuu pelkästään erilleen ajautunutta jättiläismannerta ympäröivässä valtameressä.
Kun alkuperäisen mantereen osat kohtaavat maapallon kierrettyään uudelleen, ovat ne kääntyneet ympäri: entiset rannikkoalueet muodostavat uuden mantereen sisäosan ja entisistä sisäosista tulee uuden jättiläismantereen rannikkoa.
Samalla entisestä sisämerestä tulee jättiläismannerta ympäröivä jättiläisvaltameri.
Kaksi sykliä ohjaa kiertokulkua
Maapallon jättiläismantereiden historiaa ei tunneta tarkkaan, mutta Curtinin yliopiston työryhmää johtaneen tutkija Zheng-Xiang Lin mukaan mantereen yhdistymisestä yhdistymiseen kuluu keskimäärin 600 miljoonaa vuotta. Viimeisin sellainen tunnetaan nimellä Pangea.
– 30 viime vuoden aikana tutkijat ovat havainneet, että Pangean kaltaisia jättiläismantereita on muodostunut ainakin kahdesti aiemmin noin 600 miljoonan vuoden välein, sanoo Li. Tätä kutsutaan jättiläismannersykliksi.
Lin mukaan tuoreempia ovat geokemialliset havainnot pidemmän ajanjakson muutoksista. Hän uskoo työryhmänsä löytäneen nyt selityksen niille.
Tutkijoiden johtopäätös on, että uusi jättiläismanner muodostuu noin 600 miljoonan vuoden välein ja että vaipan kiertoliikekuvio järjestyy uudelleen joka toisella kerralla. Näihin kertoihin liittyy uuden supervaltameren ja sitä reunustavan "tulirenkaan" muodostuminen.
Oman aikamme esimerkki tulirenkaasta on Tyynenmeren rantoja kiertävä tuliperäinen alue, jossa sattuu 90 prosenttia maailman maanjäristyksistä.
Tästä on seurauksena, että jättiläismannerten syntymistä ja hajoamista säätelee myös supervaltamerisykli, joka on lähes kaksi kertaa niin pitkä kuin jättiläismannersykli.
Suomalaisasiantuntija ei ole täysin vakuuttunut
Yli-intendentti Arto Luttinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta kiittelee, että tutkimus tuo uusia elementtejä keskusteluun maapallon historiasta.
– Jo kauan on tiedetty, että mantereet ovat kasaantuneet useamman kerran yhteen supermantereiksi, koska maapallon sisäosasta kohoava lämpö saa pintaosan halkeilemaaan laatoiksi, jotka liikkuvat ympäriinsä. Ketjukolarit ovat väistämättömiä.
Luttinen ei kuitenkaan ole vakuuttunut, että maapallon jättiläismantereiden syntyminen ja hajoaminen noudattaisi säännönmukaisia syklejä ja geometriaa tavalla, joka tutkimuksessa on esitetty. Sellaisesta ei ole näyttöä.
– Pangeaa edeltäneiden jättiläismannerten historiaa ei tunneta tarkasti. Niiden kasaantuminen näyttää tapahtuneen noin 300–900 miljoonan vuoden välein.
Uudessa tutkimuksessa mainitusta 600 miljoonan vuoden syklistä ja säännöllisyydestä ei siksi ole Luttisen mukaan vahvaa näyttöä.
Erityisen hankala on hänen mukaansa ajatus pidemmästä, noin 1 000 miljoonan vuoden syklistä. Ensiksikin, ajatuksen perusteluna olevan havaintoaineiston vaihtelu on verraten epäsäännöllistä. Toisekseen tutkimuksessa todetaan syklien alkaneen 2000 miljoonaa vuotta sitten. Eli niitä olisi tähän mennessä tapahtunut vasta kaksi. Tästä ei voi laskea mitään mielekästä syklisyyttä, Luttinen sanoo.
Tämä "tuplasyklimalli" on Luttisen mukaan varsin spekulatiivinen erityisesti sen suhteen, että mannerten kiertosuunnassa ja sitä säätelevässä vaipan virtauksessa olisi perustavanlaatuinen säännöllisyys. Hänen mukaansa pohdiskelut siitä, miten mantereet kiertävät uudelleen yhteen ovat sinänsä tuttuja tutkimukselle.
Ajatus kiertosuuntien muutoksia ohjaavasta säännönmukaisuudesta on kuitenkin kiinnostava, ja hän uskoo, että sitä voidaan testata tulevissa tutkimuksissa.
Mannerten liikkumisissa vielä paljon epävarmuuksia
Maapallon historiaan mannerten liikkumisten osalta liittyy vielä paljon epävarmuuksia.
Mannerten liike tunnetaan melko tarkoin vain 200 miljoonan vuoden ajalta eli Pangeaan saakka, sillä valtamerten pohjassa on tarkat jäljet liikkeestä. Kauemmasta menneisyydestä johtolangat muuttuvat nopeasti yhä utuisemmiksi ja tarinassa on monia aukkoja.
– Myös Rodinian rakenne on kiistanalainen. Tämä epävarmuus on myös tämän tutkimuksen epävarmuutta. Emme oikeasti vielä tiedä ikimuinoisia liikesuuntia ja sijainteja tarkasti, emmekä sitä, tapahtuiko ”nurinkääntymistä”, kun vaikkapa Rodinia hajosi ja mantereet törmäsivät Pangeaksi.
– On esimerkiksi mahdollista, että Pangean ja Rodinian välisenä aikana muodostui lyhytikäinen Pannotian jättimanner. Uusi tutkimus ei ota tätä huomioon, Arto Luttinen sanoo.
Kuinka meidän käy?
Olemme nytkin keskellä prosessia, jossa jättiläismantereet yhdistyvät ja hajoavat. Edellinen jättiläismanner, Pangea, hajosi vajaat 200 miljoonaa vuotta sitten, joten seuraavan muodostumiseen kuluu vielä aika monta tovia. Ihmistä ei ehkä ole enää seuraamassa tapahtumia.
Jos australialaistutkijoiden hypoteesi pitää paikkansa, syntyy seuraava jättiläismanner, kun Atlantti, Intian valtameri ja Eteläinen jäämeri kutistuvat ja Tyynimeri laajenee ainoaksi supervaltamereksi jättimantereen ympärille. Se syntyisi siis introversion kautta, uskoo Li tutkimusryhmineen.
Elämä eri muodoissaan on selvinnyt jo useiden jättiläismantereiden syntymisten läpi. Olemme kai nytkin keskellä sellaista prosessia. Mitä muutos merkitsee maapallon ja elämän kannalta, yli-intendentti Arto Luttinen?
– Tutkimus ei millään tavalla anna aihetta uusiin uhkakuviin. Jättiläismannertapahtumat ovat todella hitaita. Niillä on huomattavia vaikutuksia ympäristöön, mutta muutokset ovat äärimmäisen hitaita.
Hänen mukaansa tapahtumilla on toki kytkös luonnonkatastrofeihin, sillä vulkanismi ja maanjäristykset aiheutuvat laattojen kiertoliikkeestä. Mannerten liikesuunnista riippumatta isoja ja pieniä mullistuksia sattuu omaan melko satunnaiseen tahtiinsa.
– Ihmisen aiheuttamaan ympäristötuhoon verrattuna tektoniikkaan, tulivuoriin ja järistyksiin liittyvät globaalit riskit ja vaikutukset ovat vähäpätöisiä.
Australialaistutkimus on julkaistu Precambrian Research -lehdessä ja on luettavissa myös netissä.
mitkä terveydenhuollon yksiköt tai apteekit ovat käsitelleet käyttäjän resepti- tai terveystietoja Kanta-palvelujen kautta. Lue lisää Kuka näkee tietoni -sivuston kautta.
Rokotustiedoista Omakanta näyttää ne, jotka on kirjattu sen jälkeen, kun terveydenhuollon yksikkö on liittynyt Kantaan. Tulevaisuudessa rokotustiedot näytetään Omakannassa yhdellä sivulla. Nyt kirjatut tiedot saa Terveystiedot-sivulla alasvetovalikosta Rokotukset > Hae käynnit.
Omakannassa voi myös
pyytää reseptin uusimista
tallentaa oman hoitotahdon ja elinluovutustahdon
antaa suostumuksen omien tietojen luovuttamiseen kieltää luovuttamisen
antaa suostumuksen reseptitietojen luovuttamiseen toiselle Euroopan maan apteekille
Omakanta on kansalaisten verkkopalvelu, joka näyttää terveydenhuollon kirjaamia tietoja potilaasta ja hänen lääkityksestään. Palveluun pääsee Kanta-palvelujen verkkopalvelusta.
Käyttö vaatii suomalaisen henkilötunnuksen ja tunnistautumisvälineet
Niitä ovat
verkkopankkitunnukset
mobiilivarmenne
sähköinen henkilökortti
Tunnistautua voi myös Digi- ja väestötietoviraston (ent. VRK) myöntämällä organisaatiokortilla tai sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikortilla.
Omakanta on valtakunnallinen palvelu
Ei ole väliä, käytätkö julkisia, yksityisiä vai työterveyshuollon terveyspalveluja. Ne kaikki käyttävät Kanta-palveluja (Resepti, Lääketietokanta, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu). Kansallisen järjestelmän ansiosta pääset näkemään tietosi Omakannasta.
Resepti-palvelu on käytössä sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa. Ajantasainen lista Potilastiedon arkistoa käyttävistä terveydenhuollon toimintayksiköistä.
Palvelu näyttää reseptin tiedot ja niihin tehdyt merkinnät
mihin asti resepti on voimassa
paljonko lääkettä on jäljellä
milloin lääkettä on haettu viimeksi apteekista
lääkkeen annosteluohjeet
kuka reseptin on määrännyt
milloin ja missä resepti on määrätty
onko resepti uusittu
Palvelussa voi myös lähettää reseptin uusimispyynnön.
Terveystiedoista näytetään
potilaskertomukset ja diagnoositkriittiset riskitiedot
laboratorio- ja röntgentutkimukset
lähetteet
terveys- ja hoitosuunnitelmalääkärintodistukset ja lausunnot
Tiedot näkyvät palvelussa niin kauan, kuin niiden lakisääteinen säilytysaika edellyttää.
Jos tiedoissa on virhe
Mikäli havaitset tiedoissasi virheen tai puutteita, ota yhteyttä sinua hoitaneeseen terveydenhuollon yksikköön tai apteekkiin, joka on kirjannut tiedot. Terveydenhuolto vastaa potilastietojen kirjaamisesta ja niiden korjaamisesta. Neuvoja voi pyytää esimerkiksi kyseisen yksikön tietosuojavastaavalta tai potilasasiamieheltä. Kelassa tietoja ei voida korjata.
Jos virheellinen kirjaus on tehty toisessa Euroopan maan apteekissa, ota silloin yhteyttä Kelaan.
YLE uutinen terveystietojen korjaamisesta 17.7.20.
Päätä itse tietojesi käytöstä
Ennen Kanta-palvelujen käyttöä terveydenhuollossa kerrotaan sinulle, mistä Resepti- ja Potilastiedon arkisto -palveluissa on kyse. Terveydenhuollon lisäksi voit kuitata tiedon saaduksi myös Omakannassa. Tätä kutsutaan informoinniksi. Lue lisää informoinnista Potilaan oikeudet -sivulta.
On suositeltavaa, että annat suostumuksesi terveystietojesi käyttöön niille tahoille, jotka sinua hoitavat. Suostumus tarkoittaa, että eri terveydenhuollon yksiköt voivat nähdä muualla kirjatut terveystietosi jos se on tarpeen. Tietojen luovuttaminen mahdollistaa esimerkiksi laboratoriotutkimusten hyödyntämisen julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä. Suostumuksen voi antaa Omakannassa tai terveydenhuollossa, ja se on voimassa toistaiseksi. Suostumuksen voi aina perua.
Suomalainen sähköinen resepti otetaan käyttöön muissa Euroopan maissa vaiheittain. Omakannassa voit antaa suostumuksen reseptitietojesi luovuttamiseen toisille Euroopan maiden apteekeille. Suostumus on voimassa toistaiseksi, ja sen voi peruuttaa koska tahansa Omakanna
"Laps Suomen", Taisto Huuskonen, syntyi ja kuoli marraskuussa, vuodet olivat 1925 ja 1990.
Sodan jälkeen sotaveteraani Huuskonen loikkasi "onnenmaahan" Enni-vaimoineen, vakaumuksellinen äkkiväärä kun oli. Ensimmäisellä yrityksellä pariskunta eksyi takaisin Suomeen, mutta toisella kertaa onnisti. He pääsivät vankilaan ja karkoitettiin Siperiaan. Näistä ajoista Huuskonen kertoi kirjoissaan, kun oli Nikita-sedän tilapäisen suojasään aikana päässyt Suomeen.
- Piti joka viikko käydä ilmoittautumassa miliisille. Tietöntä matkaa oli 90 kilsaa suuntaansa. Siinä se aatteellisuus, tietsä, siinä se rapisee.
Huuskonen kätkeytyi Mouhijärvelle pelätessään, että KGB:n ukot tulevat ja kostavat hänelle hänen omaelämäkerrallisen kirjansa "Laps Suomen" vuoksi. Löysimme hänet metsämökistään. Tutustuimme, ystävystyimmekin.
Huuskosta auttoi se, että hän - keskitysleirivanki - kirjoitti neuvostoliittolaisen "tuntemattoman" - "Teräsmyrsky Kannaksella" - ja kohosi sen myötä sikäläisen kirjailijaliiton jäseneksi. Se oli vähän samantapainen kirjailijanuran alku kuin Solzhenitsynillä. Huuskosen esikoinen kertoo suomalaisista sotilaista jatkosodassa. Neuvostoliittolaisesta vinkkelistä, tietenkin.
Entisenä nokialaisena Taisto asioi Nokian Alkossa ja muissakin sikäläisissä korkeakortteereissa. Kerran hän asioittensa lomassa poikkesi paikalliseen pystikseen, jossa äkkiväärät ukot kittasivat keskitöhkyrää ja paransivat maailmaa.
- Otahan lakki päästä, Huuskonen. Täällä Nokialla on semmoinen tapa, sanoi joku, kun Huuskonen karvareuhka päässään tunki kohti hanoja.
- Vai niin, Huuskonen vastasi kipakasti. - Minä olen tottunut pitämään lakin päässäni, muuten se varastetaan. Minulle on nääs opetettu käytöstapoja tuolla Neuvostoliitossa.
Taisto tykkäsi votkasta, Koskenkorvasta, oluesta ja tupakasta. Hän asui lopulta Hopunhovissa Mouhijärven kirkolla ja piti omaa hovia paikallisessa baarissa. Houkuttelin hänet kerran piruuttani Jyvään muiden sotaveteraanien pariin. Riitaa ei tullut, vaikka Huuskosen henkilöllisyys paljastui ja paikalla oli jopa entisiä SS-miehiä. Samanlaisia piruparkoja ne kaikki ovat. Yhtä maata kuin sardiinit purkissa. Taisto sanoikin mulle kerran, ettei paskan lapioimisessa paljon sankaruutta tarvita.
Polttelimme Huuskosen kanssa paljon tupakkia yhdessä ja yskimme kuin kaksitahtiwikström. Ennikin sai tarpeekseen ja lähti toisen miehen matkaan. Enni kesti Siperian ja muun, mutta ei suomalaista pellehyppykilpailua. Taisto kiukutteli siitäkin, ettei kehdannut käyttää suomalaista sosiaalisysteemiä, kun oli sen kerran pois vaihtanut. Lopulta hän kuitenkin suostui veteraanikuntoutukseen, sodan läpäissyt mies kun oli.
Ikaalisten kylpylän lääkäri totesi oitis, ettei noin sairasta miestä voi ruveta kuntouttamaan ja lähetti Huuskosen Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Siellä todettiin pitkälle edennyt keuhkosyöpä.
Huuskonen soitti.
- Tulehan käymään, jutellaan.
Muhun iski Lintisen Veikon autossa samoihin aikoihin keuhkokuume kuin veitsellä tuikaten. Eikä muuta kuin sairaalaan. Kuljin Pikon käytävillä tippatelinettä työntäen ja hain Taistoa puhekaveriksi. Turhaan. Emme enää tavanneet.
Huuskonen oli siinä määrin reilu mies, että häntä mä kaipaan joskus. Mutta äkki
Kun Tampere täytti 220 vuotta, tehtiin sen historiasta Koskesta voimaa -verkkojulkaisu, joka kertoo, miten Tampere on kehittynyt Tammerkosken rannalle ja saanut koskesta voimaa. Linkki Historiikkiin
Suomen Kuvalehti 1/2018, s. 50-55: Tuulesta temmattua. Tuulisähkö on Suomessa muuttunut vervaroilla ylläpidetystä erikoisuuddesta houkuttelevaksi liiketoiminnaksi.
Ennen kuin luovut kirjahyllystäsi, lue tämä juttu!
”Miksi joillain ihmisillä on vielä tänä päivänä kirjahylly? Kaiken, siis kaiken, saa nykyään e-kirjoina. Miksi joku hamstraa vielä pölyä kerääviä ja tilaa vieviä kirjoja?” pohdiskelee anonyymi Vauva-lehden keskustelupalstalla.
Eikä hän ole ainoa. Viime vuosina kirjahyllyn kuolemaa on povattu useaan otteeseen.
– Sisustuslehdissä ei kirjahyllyjä enää juuri näe, ja paljon keskustellaan siitä, katoavatko kirjat tai kuuluuko kirjahylly enää kalusteena nykyaikaiseen kotiin, Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weisskertoi Helsingin Sanomien haastattelussa viime kesänä.
Me emme voisi olla enempää eri mieltä! Listasimme piinkovat perustelut, miksi kirjahyllystä kannattaa todellakin pitää kiinni:
Kirjahylly on käytännöllisyyden huipentuma. Jos kirjojaan haluaa jossain säilyttää, ne kannattaa säilyttää kirjahyllyssä. Siitähän huonekalun nimikin tulee – onhan se ihan täydellinen paikka kirjoille.
Kirjahyllystä löytää kaiken äärettömän helposti. Hyllyä tulee äkkiä ikävä, jos yrittää elää kirjoinensa ilman sitä. On äärettömän turhauttavaa yrittää saada käsiintä yhtä tiettyä opusta, jos on pakannut satamäärin teoksia esimerkiksi pahvilaatikoihin. Kirjastosta opuksen toki voi saada, mutta kirjasto on harvoin yhtä lähellä kuin oma kirjahylly.
Kirjahylly kannustaa lukemaan, ja lukeminen kannattaa aina. Tutkijoiden mukaan romaanien lukeminen pidentää ikää jopa tehokkaamminen kuin liikunta tai lisäravinteet! Kun kirjat ovat jatkuvasti nenän edessä paraatipaikalla hyllyssä, niihin myös tarttuu hanakammin.
Kirjahylly tuo kotiin kosolti nostalgista kodikkuutta. Muistatko vielä, kun 80-luvulla kaikilla oli leveälti Lundia-hyllyjä kodeissaan? Kyllä oli hyvää aikaa se.
Kirjahylly kertoo tarinan myös omistajastaan. Jos säilyttää kaikki elämänsä varrella haalimansa teokset, opuksista rakentuu kuin huomaamatta omistajansa elämänpolku. Kas, tuon rakkausromaanin sivujen halki kyynelehdin teinivuosina! Ja oho, tuon ruokakirjan resepteillä kokkailin vuonna 2015 jatkuvasti!
Kirjahylly tuo lohtua. Jotkut teokset saavat kerta toisensa jälkeen mielen piristymään ja olon helpottumaan. Siksi ne on hyvä pitää aina käden ulottuvilla – kirjahyllyssä.
Kirjahylly on kaunis. Ei tarvitse miettiä uutta tapettia olohuoneeseen. Vaihtuvavärinen kirjahylly toimii sisustuselementtinä!
Kirjahyllyn järjestäminen käy meditaatiosta. Minkä tavan tällä kertaa valitsisin: aakkosjärjestyksen vai värijärjestyksen? Vain taivas on rajana! Käsillä tehdessä ja erilaisia vaihtoehtoja punnitessa mieli lepää.
Kirjahylly on kunnianosoitus kirjailijalle. Jokainen kirjailija on laittanut aikaa ja ajatuksia teokseensa. On ehdotonta vääryyttää tunkea teokset kaappien syvyyksiin tai heittää ne julmasti menemään.
Kirjahylly on mainio keskustelunaloittaja. Jos et millään keksi mitään puhuttavaa kyläilijöiden kanssa, vie hänet kirjahyllysi eteen! Ihan taatusti alkaa syntyä turinaa teoksesta jos toisesta.
Nämä neljä helppoa askelta saattavat pelastaa rakkaasi hengen
1. Kysy
Jos näet, että läheisesi ei vaikuta omalta itseltään, vaan hänen käytöksensä on selvästi muuttunut, on syytä huolestua.
Vetäytyykö läheisesi omiin oloihinsa? Vetäytymisen lisäksi itsemurhan riskistä saattavat kertoa esimerkiksi puheet lohduttomuudesta tai epätoivosta tai muuttunut päihteidenkäyttö.
Vaikka näkisimme, että meille rakas ihminen on tiukilla ja voi huonosti, asian esiin ottaminen voi tuntua vaikealta. Se kannattaa silti tehdä.
Kuva: Unsplash
Kysy rohkeasti, miten läheiselläsi menee. Tärkeintä on osoittaa, että välität. Voit avata keskustelun vaikkapa kysymällä “Masentaako jokin sinua?”
Lisäksi voit kysyä, onko henkilö ajatellut itsemurhaa ja miten voisit auttaa häntä. Itsemurha-ajatuksista puhuminen ei tutkitusti lisää itsemurhan riskiä.
2. Kuuntele
Kuuntele avoimesti, mitä läheisesi haluaa sanoa - vaikka se tuntuisi ikävältä. Pysy rauhallisena, älä keskeytä tai tuomitse.
Itsetuhoisista ajatuksista voi päästä yli.Kuva: Unsplash
3. Rohkaise hakemaan apua
Rohkaise läheistäsi uskomaan, että itsetuhoisista ajatuksista voi päästä yli. Kerro, että apua on saatavilla ja pyri luomaan uskoa tulevaan.
Valtakunnallinen kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua numerossa 010 195 202. Keskusteluapua saa myös Sekasin-chatista ja verkkokriisikeskus Tukinetistä.
Yritä saada apua tarvitseva hakeutumaan pikaisesti psykiatriseen päivystykseen tai terveyskeskukseen. Vie hänet tarvittaessa itse.
Älä jätä akuutissa itsemurhavaarassa olevaa yksin. Poista hänen ulottuviltaan mahdollisuuksien mukaan aseet, alkoholi, lääkkeet, huumeet ja terävät esineet.
Jos tarvitset hätäapua, soita 112. Pidä huolta myös omasta jaksamisestasi.
4. Tarkista tilanne
Kysy kuulumisia pian uudelleen parin päivän päästä tai tarvittaessa jo aikaisemmin. Kysy, onko tilanne parantunut tai apua saatu. Jos ei, älä tuomitse, vaan tarjoudu auttamaan.
