Eeva Ryynäsen ateljee

 Eeva Ryynäsen ateljee

YLE 10.2.2015 : Tarinat elävöittävät luonnonläheisen kuvanveistäjän henkilökuvaa

Blogi Hurmioitunut 14.9.2014: Eeva Ryynäsen ateljee ja koti

Blogi Suomi Tour 2.6.2013: Eeva Ryynäsen koti ja Paaterin kirkko

  

Omat kuvat kesältä 2013. 

Linkkivinkki: geologia.fi

Linkkivinkki: Geologia.fi

Geologia kertoo maasta, maankamarasta ja meistä.

Näille sivuille on kerätty yleistä tietoa geologiasta ja kotimaisesta maankamarasta, oppiaineistoja sekä mittava määrä linkkejä ja sanastoa. Tutustu, opi ja innostu!

• Perusgeologiaa
• Geologisia teemoja
• Oppiaineistot ja linkit
• Uutisia
• Kuukauden kuvat
• Kysymyksiä ja kommentteja
• Sanakirja

Flunssatutka / covid-19- virus

Kerro oireesi ja vastapainoksi saat vinkkiä, millä suunnalla pöpö luuraa: iFlunssatutka

Hengityssairaudet: Hengitysliitto, ajankohtainen tietopaketti koronaviruksesta, sisältää mm linkkivinkit eri Covid-19-virus tietolähteisiin:

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: ajankohtaista koronasta.
• Valtioneuvosto: kooste viranomaisten tiedotteista.
• Terveyskylä: Usein kysyttyä koronaviruksesta COVID-19
• Fimea: usein kysyttyä koronaviruksesta ja lääkkeistä
• Tietoa koronaviruksesta selkokielellä.
• THL: koronakarttasovellus: vahvistetut koronatapaukset kartalla.

Kerro 

 vo

Kirjallisuus: Finlandia-voittajat 2020

 Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voitti Anni Kytömäki teoksellaan Margarita (Gummerus). Vuoden 2020 Finlandia-voittaja on taidokas ja lumoava romaani maan ja veden hiljaisista. 

Kun helmenpyytäjä avaa simpukan, se kuolee. Kun ihmisen kuoreen kajotaan, seuraukset voivat olla yhtä tuhoisat.

Senni hieroo kylpylän vieraita kuten isäkin aikoinaan, mutta haaveilee lähtevänsä kauas pois. Mikko on sotamies, joka pysyy asemapaikallaan, vaikka pelkää viimeisen taistelun lähestyvän. Antti tutkii metsiä ja päättää, mikä alue liitetään kansalliseen menestystarinaan ja mikä säästetään. Jokainen heistä noudattaa annettuja määräyksiä, ja sen jälkeen kaikki on toisin.

1950-luvulla Suomen metsiin ja ihmisiin kohdistettiin vaatimuksia, joilla tavoiteltiin hyvää. Margarita näyttää menestystarinan kääntöpuolen ja sen, mitä valtiollisen velvollisuuden täyttäminen voi yksilön kannalta tarkoittaa. Romaani havainnollistaa monien ajankohtaisten aiheiden juuria: Finlandia-ehdokkaana olleen Kultarinnan (2014) lailla Margarita kuvaa metsien ja ihmisten harvoin muistettua historiaa.

📖

Tietokirjallisuuden Finlandia-voittaja on teos Kielletyt leikit (Marko Tikka & Seija-Leena Nevala, Atena Kustannus Oy).

Tanssikiellon historia on tunteiden historiaa

Joulukuussa 1939 tanssimisesta tuli rikos. Tavallisista huvittelunhaluisista ihmisistä tehtiin rikollisia, joita sakotettiin ja jopa passitettiin vankilaan. Sotaa käyvän maan poliisi ja oikeuslaitos jahtasivat kaupungeissa ja maaseudulla tanssikiellon rikkojia. Kaksi tanssijaa menetti henkensä ratsioissa, ja arviolta viittätoista tuhatta suomalaista  – etenkin nuoria naisia – rangaistiin tanssimisesta. Morsiusparikin tuomittiin omissa häissään tanssimisesta.

Elokuvia sai katsella, puhetilaisuuksia pitää, jopa juoda alkoholia – mutta mikä tanssista teki niin vaarallisen, että se oli kiellettävä? Maailman mittakaavassakin poikkeuksellinen tanssikielto oli seurausta vuosikymmeniä kestäneestä tanssin vastustamisesta.

Kielletyt leikit arvioi ensimmäistä kertaa laajasti tanssikiellon syitä ja seurauksia. Tanssiminen oli polttopiste, joka yhdisti niin nuoriso- ja työväenliikkeen kamppailun uusista jäsenistä, käsityksen isänmaallisuudesta kuin sen, kenellä on valta päättää naisen kehosta.

Tanssikiellon historia on tunteiden historiaa. Seuraukset kantoivat pitkälle sodanjälkeiseen aikaan – aina lavatanssien kultakauteen saakka.
📖

Nuortenkirjallisuuden Finlandian voitti Anja Portin ja teos Radio Popov  (Kustantamo S&S). Kiehtova ja unohtumaton tarina yksinäisyydestä ja ystävyydestä

Yhdeksänvuotias Alfred elää käytännössä yksin. Äitiä Alfred ei ole nähnyt syntymänsä jälkeen, eikä työmatkoilla viipyvä isä taida aina edes muistaa, että Alfred on olemassa. Eräänä yönä Alfred lähtee seuraamaan salaperäistä Hiipparia, joka työntää postiluukusta lehden mukana muutakin: omenoita, villasukkia ja voileipiä.
Alkaa unohtumaton seikkailu, joka muuttaa Alfredin ja samalla monen muunkin yksinäisen lapsen elämän: Hiippari on omalaatuinen Amanda Lehtimaja, lehdenjakaja, joka kuuluu Herkkäkorvaisiin. Amandan luota Alfred löytää vanhan radiolähettimen, jonka on suunnitellut venäläinen fyysikko A.S. Popov. Amandan kotoa käsin Alfred alkaa tehdä salaista, öistä radiolähetystä unohdetuille lapsille.

Jännittävä ja humoristinen, lämminhenkinen tarina tuo mieleen lastenkirjallisuuden rakastetuimmat klassikot, Astrid Lindgrenin ja Marjatta Kurenniemen saturomaanit.

Kirjan on kuvittanut Miila Westin.

📖

Ilmakuvia Helsingistä 1932 ja 2019

Helsinki ilmasta 1932 ja 2019

Markus Valo 2019

• Klikkaa kuvaa vaihtaaksesi vuotta.
• Alareunan liukusäätimestä voit vaihtaa kuvia portaattomasti.
• Yläreunan nuolipainikkeista voit vaihtaa sivua.
• Aloita painamalla yläreunan nuolta.

Linkki ilmakuviin

Mielenkiintoinen kuvasarja Helsingistä ja sen kaupunginosista. Itselläni on sekä asumis- että työhistoriaa eri puolilla kaupunkia, joten oli mielenkiintoista nähdä maalaismaiseman muutokset talojen kivimereksi ja miten mereltä on vallattu rakennuksille maata. 

Koskesta voimaa - Tampereen historiaa

Kun Tampere täytti 220 vuotta, tehtiin sen historiasta Koskesta voimaa -verkkojulkaisu, joka kertoo, miten Tampere on kehittynyt Tammerkosken rannalle ja saanut koskesta voimaa.

Linkki Historiikkiin

Heikki A. Reenpään kirjasto

10.12.2018 Kansalliskirjasto:
Professori Heikki A. Reenpään kokoelmahuone avattu uudistuneena
"Reenpään kirjastohuone laajenee kokoelman mukana. Esille tulee tulee kirjojen ohella esille osia Kustannusosakeyhtiö Otavan Kansalliskirjastolle lahjoittamasta noin 200 mitalin kokoelmasta." Linkki artikkeliin.

8.5.2017 Seura:
Heikki A. Reenpää lahjoitti Kansalliskirjastoon 10 000 kirjaa
"Vanhoilla päivillään Reenpää on kunnostautunut muun muassa lahjoittamalla kirjojaan. Kirkkonummelta on lähtenyt 2 500 teoksen kokoelma metsästyskirjoja alan museoon Riihimäelle, ja Kansalliskirjasto on saamassa 10 000 teoksen täydennyksen Reenpään vuonna 2004 tekemään lahjoitukseen." Linkki artikkeliin.

Kirjastokaista 14.2.2013:
Heikki A. Reenpää esittelee Kansalliskirjastoon lahjoittamaansa kokoelmaa. Linkki

Wikipedia

Funkistalot

Funkistalot, joita ei ole suunnitellut ammattiarkkitehti: Kansanrunous.fi.
Tietokanta avautuu hitaanlaisesti, mutta alun valkoisen sivun jälkeen yli  400 taloa kuvineen ja paikkakunnittain on selailtavissa.

Helsingin Sanomien artikkeli aiheesta: Kristiina Mäntynen etsii vähälle huomiolle jääneitä ja tuntemattomia rakennuksia: Funkis­arkkitehtuurin kukoistus­aika oli lyhyt, mutta sen arvo kasvaa koko ajanArkkitehti Kristiina Mäntysen tavoitteena on selvittää kansanfunkisilmiön laajuutta Suomessa. HS 9.3.2019

Artikkelivitteet tekniikasta

Suomen Kuvalehti 1/2018, s. 50-55: Tuulesta temmattua. Tuulisähkö on Suomessa muuttunut vervaroilla ylläpidetystä erikoisuuddesta houkuttelevaksi liiketoiminnaksi.

Miksi jollain on vielä kirjahylly?

Artikkeli: Me Naiset: Miksi jollain on vielä kirjahylly? 10 äärimmäisen hyvää perustelua. Teksti Millä Kukkonen

Ennen kuin luovut kirjahyllystäsi, lue tämä juttu!

”Miksi joillain ihmisillä on vielä tänä päivänä kirjahylly? Kaiken, siis kaiken, saa nykyään e-kirjoina. Miksi joku hamstraa vielä pölyä kerääviä ja tilaa vieviä kirjoja?” pohdiskelee anonyymi Vauva-lehden keskustelupalstalla.

Eikä hän ole ainoa. Viime vuosina kirjahyllyn kuolemaa on povattu useaan otteeseen.

– Sisustuslehdissä ei kirjahyllyjä enää juuri näe, ja paljon keskustellaan siitä, katoavatko kirjat tai kuuluuko kirjahylly enää kalusteena nykyaikaiseen kotiin, Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weisskertoi Helsingin Sanomien haastattelussa viime kesänä.

Me emme voisi olla enempää eri mieltä! Listasimme piinkovat perustelut, miksi kirjahyllystä kannattaa todellakin pitää kiinni:

1. Kirjahylly on käytännöllisyyden huipentuma. Jos kirjojaan haluaa jossain säilyttää, ne kannattaa säilyttää kirjahyllyssä. Siitähän huonekalun nimikin tulee – onhan se ihan täydellinen paikka kirjoille.
2. Kirjahyllystä löytää kaiken äärettömän helposti. Hyllyä tulee äkkiä ikävä, jos yrittää elää kirjoinensa ilman sitä. On äärettömän turhauttavaa yrittää saada käsiintä yhtä tiettyä opusta, jos on pakannut satamäärin teoksia esimerkiksi pahvilaatikoihin. Kirjastosta opuksen toki voi saada, mutta kirjasto on harvoin yhtä lähellä kuin oma kirjahylly.
3. Kirjahylly kannustaa lukemaan, ja lukeminen kannattaa aina. Tutkijoiden mukaan romaanien lukeminen pidentää ikää jopa tehokkaamminen kuin liikunta tai lisäravinteet! Kun kirjat ovat jatkuvasti nenän edessä paraatipaikalla hyllyssä, niihin myös tarttuu hanakammin.
4. Kirjahylly tuo kotiin kosolti nostalgista kodikkuutta. Muistatko vielä, kun 80-luvulla kaikilla oli leveälti Lundia-hyllyjä kodeissaan? Kyllä oli hyvää aikaa se.
5. Kirjahylly kertoo tarinan myös omistajastaan. Jos säilyttää kaikki elämänsä varrella haalimansa teokset, opuksista rakentuu kuin huomaamatta omistajansa elämänpolku. Kas, tuon rakkausromaanin sivujen halki kyynelehdin teinivuosina! Ja oho, tuon ruokakirjan resepteillä kokkailin vuonna 2015 jatkuvasti!
6. Kirjahylly tuo lohtua. Jotkut teokset saavat kerta toisensa jälkeen mielen piristymään ja olon helpottumaan. Siksi ne on hyvä pitää aina käden ulottuvilla – kirjahyllyssä.
7. Kirjahylly on kaunis. Ei tarvitse miettiä uutta tapettia olohuoneeseen. Vaihtuvavärinen kirjahylly toimii sisustuselementtinä!
8. Kirjahyllyn järjestäminen käy meditaatiosta. Minkä tavan tällä kertaa valitsisin: aakkosjärjestyksen vai värijärjestyksen? Vain taivas on rajana! Käsillä tehdessä ja erilaisia vaihtoehtoja punnitessa mieli lepää.
9. Kirjahylly on kunnianosoitus kirjailijalle. Jokainen kirjailija on laittanut aikaa ja ajatuksia teokseensa. On ehdotonta vääryyttää tunkea teokset kaappien syvyyksiin tai heittää ne julmasti menemään.
10. Kirjahylly on mainio keskustelunaloittaja. Jos et millään keksi mitään puhuttavaa kyläilijöiden kanssa, vie hänet kirjahyllysi eteen! Ihan taatusti alkaa syntyä turinaa teoksesta jos toisesta.

Katuvalaistus

Wikipediassa on hyvä artikkeli katuvalaistuksen historiasta ja esim. mikä vaikuttaa valojen väriin.

Liikennevalot.info sisältää tieliikennelainsäädäntöä liikennevaloista, tietoa, historiaa, tekniikkaa, linkkejä.

Valosto. Listaus valotapahtumista Suomen valoteknisen seuran sivuilla (esim. Linnanmäen valokarnevaalit). Seura julkaisee myös Valo-lehteä, joka on luettavissa seuran kotisivuilla.

Keinovalon historiaa.  Aikakauskirja Duodecim 2005;121(23):2565-73


Helsingin valot

• Lux Helsinki
• Valotaidetta - Kruunuvuorenranta
• Liikennevalot: historiaa
• Artikkeli: HS Kaupunki 19.1.2015 - Kymmenen kysymystä liikennevaloista  
• Julkaisu Kaupungin valot, 2003. Myös verkossa PDF- tiedostona (Jos linkki ei toimi, isokokoinen julkaisu löytyy Pasilan kirjastosta ja yliopistojen vapaakappalekirjastoista).

Poimintoja Positiivareiden aamiaisista, syyskuu 2018

 Huolet ovat korkoa, jonka joutuu maksamaan etukäteen pääomasta, jota ei ole.

Hämmästyttävää. Yleensä vain sitä ihmistä, joka näkee kaikessa vikaa ja ennustaa tulevia vaikeuksia, pidetään selväjärkisenä.

Toivo on kuin maantie. Alussa tietä ei edes ollut,
mutta kun monet ihmiset kävelevät sitä pitkin, se alkaa syntyä.
-Lin Jutang

Vuodet vierivät ihmetellessä
Ensin ihmiset kieltäytyvät uskomasta, että jokin outo, uusi asia voidaan tehdä, sitten he alkavat toivoa, että se voitaisiin tehdä, sen jälkeen he ymmärtävät, että se voidaan tehdä – sitten se tehdään, ja koko maailma ihmettelee, miksei sitä tehty jo vuosikymmeniä sitten.
-F.H. Burnett

Omantunnon oikeussalissa on aina jokin juttu kesken.

Sisukasta rotua

Jos rikot hämähäkin kutoman verkon, hämähäkki ryhtyy välittömästi korjaamaan vahinkoa. Jos karhu ryöstää mehiläispesän, sen pienet asukit jatkavat kaikesta huolimatta kennojen rakentamista ja meden keräämistä. Jos samainen kontio pyyhkii muurahaiskeon tassullaan maan tasalle, aloittavat pienet ahertajat heti uuden kodin rakentamisen hävitetyn tilalle.

Yllättävät tapahtumat eivät saa meitä lannistumaan jos omaamme asenteen olla aina valmiina aloittamaan alusta uudelleen. Tuntuupa urakka sinusta kuinka vaikealta tahansa, rohkaise mielesi ja näytä että sinua on mahdotonta lannistaa.

Kyltti kaulaan

Nimettömänä esiintyminen panee ihmisen luonteen kovalle koetukselle. Kun tiedämme olevamme kasvottomia ja tunnistamattomia, on houkuttelevaa tehdä sellaista, mitä emme muuten tekisi. Rynnistämme hissistä ulos pyytämättä anteeksi. Kiilaamme pysäköintitilaan, jonka joku toinen on katsonut itselleen. Suljemme puhelimen selittämättä, että olimme valinneet väärän numeron. Ajotavatkin paranisivat, jos autoilijoilla olisi rekisterikilvissään oma nimensä. Käyttäytyminen saattaisi muutenkin kummasti parantua, jos kaikilla olisi nimilappu rinnassaan.

-J.G.

Tilaa omat aamiaiset täältä!

Kuluttaja-asiamiehen uutiskirje

Uutiskirjeiden arkisto verkossa

Arkiston kautta kätevästi myös muihin alan tiedotteisiin, blogiin yms.

Hortoilu?

Horta on kreikkaa ja tarkoittaa kaikkea villiä, kasviperäistä syötävää. Horta on hyvä, suomalaisen makuinen lainasana kreikan kielestä. Kerätä hortaa on luontevasti hortoilla kuten sieni – sienestää ja marja – marjastaa.

Keväisessä ja kesäisessä luonnossa käyskentelevä, silloin tällöin herkun löytäessään pyllistävä kasvin kerääjä täyttää hortoilu-sanan merkityksen myös toisessa mielessä!

Hortoilu blogi

Myönteisten ajatusten yritys Positiivarit

Ajatusten aamiainen on Positiivarit Oy:n myönteisen ajattelun idealaatikko, joka putkahtaa sähköpostiin arkipäivisin loma-aikoina lukuunottamatta. Kahden viikon aamiaiset löytyvät arkistosta ja päivän ajatusta voi seurata Facebookin kautta. Itse olen seurannut aamiaiskattausta lähes alusta alkaen (1999).

Muuta mielenkiintoista:

• Myönteisten ajatusten sähköiset kortit. Lähetä Positiivareiden eKortti.
• Värssypankki - kaipaatko nasevaa onnittelurunoa?
• Positiivinen juorupalsta - kiitä hyvästä palvelusta 
• Perjantaiutelut - vastauksia eri elämäntilanteisiin
• Tarinatupa -ajateltavaa, hyödyllistä ja hauskaa (esim. joulutervehdykset yli 300 kielellä)
• Huoneentaulut kotiin tai töihin - elämänoppaita muksuiästä senioreihin
• Artikkelit, kolumnit ja blogit (mm. Pentti Oskari Kankaan päiväkirjat)

Sivuilta linkki myös iloisten ajatusten verkkokauppaan, josta voi tilata kirjoja, postikortteja, vihkoja, t-paitoja yms.

Varo huijareita - huijausinfo

Varo huijareita verkossa -kampanja on käynnistynyt Maaliskuussa käynnistynyt usean toimijan yhteinen Varo huijareita verkossa -kampanja varoittaa kuluttajia verkossa vaanivista saalistajista. Ohjenuorana voi pitää, että jos jokin tarjous vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se harvoin on totta.  Erilaisten verkkohuijausten ja tilausansojen määrä on kasvanut viime vuosina. Huijaukset ovat yhä taitavammin tehtyjä, minkä vuosi niitä on myös entistä vaikeampi tunnistaa. Huijauksen kohteeksi voi joutua niin verkossa, sähköpostitse kuin mobiililaitetta käyttäessä. Vuonna 2017 poliisille ilmoitettiin lähes 12 000 petosta, joiden tekopaikkana on ollut internet. Varo huijareita verkossa -kampanja käynnistyi 15.3.2018, jolloin vietettiin myös kansainvälistä kuluttajan oikeuksien päivää. Kampanjan toteuttavat yhteistyössä Kaupan liitto, Kuluttajaliitto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Poliisi, Tulli, Tukes, Viestintävirasto sekä Euroopan kuluttajakeskus. Kampanja kannustaa kuluttajia tarkkaavaisuuteen verkossa asioitaessa, sillä huijaus voi sattua ja kohdistua kehen tahansa. Kuluttajataitoja on tärkeää ylläpitää ja kehittää huijausten tunnistamiseksi ja välttämiseksi. Kampanja tarjoaa kuluttajille tietoa huijauksista ja vinkkejä huijaukselta välttymiseen, sekä opastaa ottamaan yhteyttä viranomaisiin huijauksen tapahtuessa. Osana kampanjaa Kuluttajaliitto on avannut Huijausinfo-verkkosivuston, jonne se kokoaa yhdessä kumppanien kanssa tietoa kuluttajiin kohdistuvasta huijaamisesta. Sivustolla on muun muassa linkkejä eri viranomaisten tarjoamaan tuoreimpaan tietoon. Varo huijareita verkossa -viestintäkampanja näkyy myös sosiaalisessa mediassa. Facebookissa ja Twitterissä ovat käytössä hashtagit #varohuijareitaverkossa ja #huijausinfo. Ajankohtaisista aiheista viestitään myös Twitter-tilillä @Huijausinfo.

Alvar Aalto

Alvar Aalto, arkkitehti (Wikipedia) ja muotoilija

Artikkelit ja blogikirjoitukset:

• Alvar Aalto säätiö
• Kansallisbiografia
• Alvar Aallon kotona
• Alvar Aalto 120 vuotta
• Design
• Arkkitehtuurimuseo
• Iittala
• My Helsinki

Perjantaireseptit

Pentti-Oskarin humoristisia muisteluita elämän varrelta. Jokaisen tarinan päätteeksi jotakin hyvää syötävää. Bon apetit!

Tarina ja reseptiarkisto

Voit tilata humoristiset perjantaireseptit myös sähköpostiisi.

Esim.

• Tarina Vainion Junnusta
• Vesa-Matti Loiri
  
• Jari Sillanpää 
• Jukka Virtanen
  

YLE maailmalla Kiina

Uutisia Kiinasta ja Aasian maista /YLE
Linkki

Kansalliskirjaston uutiskirjeestä poimittua 2018

 Kansalliskirjasto avasi lisää digitoituja lehtiaineistoja verkkoon

Historialliset sanoma- ja aikakauslehdet ovat nyt avoimessa verkkokäytössä vuodesta 1771 aina vuoteen 1929 saakka. Aineistot ovat käytössä osoitteessa digi.kansalliskirjasto.fi. Lehtien avaamisen avoimeen verkkokäyttöön mahdollisti Kansalliskirjaston ja tekijänoikeusjärjestö Kopioston välinen sopimus, joka on voimassa vuoden 2018 ajan. Lue lisää

Heikki Kiljanderin laaja exlibris-kokoelma Kansalliskirjastolle
Kansalliskirjasto on saanut lahjoituksena faktori ja exlibrisharrastaja Heikki Kiljanderin (1922-2014) laajan
exlibristen eli kirjanomistajamerkkien kokoelman. Lue lisää

Uusi kirjahistorian e-kirja nyt avoimessa verkkokäytössä
Kansalliskirjaston julkaisuarkistossa Doriassa on julkaistu dosentti Tuija Laineen laatima Kirjahistorian perusteet ja tutkimus -e-kirja. Kirja on tarkoitettu ensimmäiseksi johdatukseksi kirjahistorian ja sen tutkimuksen maailmaan. Lue lisää

Suomen kansallisbibliografia julkaistu avoimena datana
Suomen kansallisbibliografia Fennica on julkaistu avoimena datana. Kansalliskirjasto toivoo avatuille tietovarannoilleen uusia käyttäjiä ja uusia käyttötapoja. Lue lisää

Kansalliskirjasto-lehti lopetettu
Kansalliskirjasto-lehti on lopetettu vuoden 2017 lopussa. Lehden (1959 - 2002 Helsingin yliopiston tiedotuslehti, 2003 - 2017 Kansalliskirjasto-lehti) vanhat numerot ovat edelleen luettavissa verkossa. Kansalliskirjasto-lehti kiittää lukijoitaan yhteisistä vuosista!  Lue lisää

Aineistoja verkossa

• kansalliskirjasto.finna.fi 
  Kansalliskirjaston tiedekokoelmat, kansalliskokoelma ja musiikkikirjaston kokoelma sekä kotimaiset artikkelit yhdellä haulla
• digi.kansalliskirjasto.fi
  Sanomalehdet, aikakauslehdet ja pienpainatteet, yhteensä 11 milj. sivua aineistoa
• muita Kansalliskirjaston digitaalisia aineistoja
• Suomalainen verkkoarkisto

Tutustu myös
Tietolinja, kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten verkkolehti
Kansalliskirjaston Scripta selecta -blogi
Kansalliskirjaston uutiskirjeet (voi tilata sähköpostiin)