Gaudeamus 2026 uutuudet

 Gaudeamuksen uutuuskirjallisuus kevät 2026

• Myyttinen pohjola — Matka elävien ja elottomien olentojen maailmaan / Herva, Vesa-Pekka; Lahelma, Antti
• Pyhimys naapurissa — Kuinka uskoa elettiin ja koettiin keskiajan Suomessa / Katajala-Peltomaa, Sari; Hägglund, Anna-Stina; Lahti, Sofia; Räsänen, Marika

Gaudeamus 2025 uutuudet

Gaudeamus kevät 2025 ja syksy 2025

• Kleopatra - viimeisen faaraon myytti / Peltonen, Jaakkojuhani
• Hyvinvointivaltion varjoissa — Muistisairaiden ihmisten oikeuksien toteutuminen / Ervasti, Kaijus; Obstbaum, Yaira; Lindgren, Minna 
• Suursodan unohdetut kasvot — Naiset 30-vuotisessa sodassa / Bäckström, Olli 
• Historiaan hävinneet — Romahtaneet yhteiskunnat Troijasta Juudaan / Töyräänvuori, Joanna; Valkama, Kirsi 
• Varkaudet varhaismodernissa Suomessa / Räihä, Antti; Impola, Petteri  
• Kohtalona gulag — Suomalaiset 1930-luvun Neuvostoliitossa / Jänis-Isokangas, Ira
• Xunzi. Valtio-oppia muinaisesta Kiinasta / / Jyrki Kallio (suom. & toim.).-ISBN 9789523453012 *

*Filosofi Xunzin tuhansia vuosia vanha teos auttaa ymmärtämään Kiinan yhteiskuntaa ja ulkopolitiikkaa 

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jyrki Kallion suomentaman ja toimittaman Xunzi-teoksen ajatukset näkyvät edelleen Kiinan sisä- ja ulkopolitiikassa. Sotivien valtioiden kauden (475–221 eaa.) lopulla elänyt Xunzi oli kiinalaisen valtio-opin uranuurtaja ja poliittinen realisti, joka kannatti mm. luokkajakoa ja vallan siirtymistä saman hallitsijasuvun sisällä sekä piti valloitussotia hyväksyttävinä valtakunnan yhdistämisen nimissä.

Xunzi on ensimmäinen kattava suomennos teoksesta, joka edustaa muinaisen Kiinan sofistikoituneinta filosofiaa ja valtio-oppia ja jolla on ollut suuri vaikutus kiinalaiseen hallintokulttuuriin ja valtioiden välisten suhteiden periaatteisiin. Suomennos kattaa laajasta alkuteoksesta kolmanneksen ja esittelee samalla Xunzin henkilöhistoriaa ja ajattelua. Jyrki Kallion kirjoittamat taustaluvut avaavat, miten Kiinan kulttuuri ei olisi voinut muodostua nykyisenlaiseksi ilman Xunzin vaikutusta.

Xunzi perusti ajattelunsa Mestari Kongin oppeihin, joiden pohjalta syntynyt kungfutselaisuus on rakentunut kiinteäksi osaksi itäaasialaisia yhteiskuntia. Vaikka Xunzi leimattiin myöhäisellä keisariajalla vääräoppiseksi eikä hänen teostaan luettu osaksi kungfutselaista kaanonia, ovat hänen ajatuksiinsa tukeutuneet etenkin hallitsijat.

Jyrki Kallio (suom. & toim.)
Xunzi. Valtio-oppia muinaisesta Kiinasta

Gaudeamus 2025

Uudet kirjat 2025

Otava

Enni Mustonen Matriarkka
Antti Hyyrynen Kouvola 2020
Ulrika Lagerlöf Lakkasuo. Metsän omat 1
Mikael Nuemi Silkkiin kääritty kivi
Joel Kangas Kaamos
Mustaluoto, Einarsdon Hylkeen metsästäjä
Hanni Maula: Vintqea ja veritekoja
Paula Hotti Murha Edinburghissa
Eeva Louko Suljettu talo
Salla-Maria Kohtala Kallan lapset
Tiina Raevaara Peilityyni
Tiina Martikainen Verijäljet
Ann Cleeves Kivineidot
Yrsa Sigurdarsdottir Muistan sinut
Kamala luonto, Pää jäässä
Kallio Katja, Härkönen: Taskupainos
Antti Heikkinen Sellasta, Seela Sellan  tarina
Linda Huhtinen Sissi - Serlachiuksen unohdetut sisarukset

Käsityöt
Janina Kuronen Puikottaa, neulo ja virkkaa, Otava
Diana Log Kirjo neuleita, Moreeni
Lee Sartori Virkkaa eläviä pintoja Moreeni 

Veera Jussila Kaavakekkerit Tammi 

Linda Neuman Norjalaisia villapaitoja 3 WSOY 

Rämö Gylfadottir Hildur-villapaidat WSOY 

Tammen kevät 

Camilla Nissinen Rihmasto 

Niko Rantsi Vaikenemisen laki

Matti Remes Viimeinen näytös

Markku Ropponen Kuhala ja kuoleman kurkkupurkit

20 yötöntä yötä. Huippudekkaristien jännitystarinoita

Pauliina Susi Tuuliajolla

King Pimeällä puolella 

Carina Hjulström Yksi ruumis liikaa. Taimitarha murhat

Hentunen, Helenius Kiinan maailma

Toni Lehtinen Kakolan karkurit

Rämö, Kontinen Kotikumpu ja Tiiraluoto

Tammen syksy

Max Seeck Petetty 

Leena Lehtolainen Lumileopardin sydän 

R.M.Rosenberg Amelie (Hakoisten Anna ja Vapaaherratar)

Liina Putkonen Kaukaisten haaveiden huvila

Jari Järvelä Raiteet

Markku Ropponen Kuhala ja kaunankantajat

Heikki Valkama Keisarin varjo

Saija Kuusela Syylliset

Siri Kolu Varjoliitto

Carina Hjulström Kun luminen on maa. Taimitarha murhat

Ragnar Jonasson Sysipimeä 

WSOY  kevät

Laura Lähteenmäki Marian kirja

Ulla Rask Blanka Itämeren tytär 

Milla Ollikainen Mathilda

Tuomas Kyrö Mielensäpahoittaja ja sodankäynnin taito

Eija Laine Keisarin vihreä 

Maija Kajanto Pyykkipäivä 

Ruth Kvarnström-Jones Grand-Hotellin upeat naiset

Buzzy Jackson Punatukkainen tyttö

SJ Bennett Timanttitapaus

Samuli Putro Elämäni miehet

Neil Hardwick Poistetut kohtaukset

Mari Renko Pihlajapalatsi

Suzanne Collins Elonkorjuun sarastus, Nälkäpeli 

WSOY syksy 

Satu Rämö Tinna

Marko Kilpi Undertaker Kuolemantanssi 

Maija Kajanto Talvikaupungin valot

Dan Brown Salaisuuksien salaisuus 

Liane Moriaty Täällä vain hetken 

Gummerus kevät

Ann-Christina Antell Valkea Lilja

Laura Andersson Tähtipölyn bulevardi

Nilla Kjellsdottir: Löyty, Merkitty ja Häpäisty: e- ja äänikirjoina

Anna Jansson Talven kuu e- ja äänikirjoin

Anna Jansson Antakoon ikuisuus anteeksi

Julia Chapman: viherlaakson etsivät sarja: e- ja äänikirjoina

1. Deittimurhien arvoitus

2.Vanhainkodin arvoitus

3. Pikkukaupngin arvoitus

4. Myrkyn arvoitus - kesällä

5. Kadonneiden lampaiden arvoitus - syksyllä

6. Aviomiehen arvoitus - syksyllä

Gummerus kesä

Paula Havaste Lauha

Anu Ojala Tarkka-ampuja

Nilla Kjellstottir Ei sinun lapsesi

Anna Jansson Angela Lagermark 1-4 äänikirjoina

Nora Robertson Noiduttu peili

Gummerus syksy

Eppu Nuotio Hevosenkenkä. Rakel Oksan tutkimuksia

Petja Lähde Kolme kärkeä

Nora Roberts Ajatusten vanki

Docendon kevät

Lilja Sigursdottir Sysimusta kuilu

Helena lehtovirta Koskaan et voi tietää

Kill your darlings - 10 tapaa murhata ystävä

Marja Aarnipuro Murha toimituksessa

Docendon syksy

Helena Immonen Horrors

Marja Aarnipuro Sininen ruusu

Helena Teen Aviomiehen arvoitus

Maria Aalto Kirjeitä murhakartanosta

Tuija Lehtinen Myrkky vesilasissa

Eeva Eloranta Yhdeksän karaatin unelmat

Lilja Sigursdottir Loukku

Skull Sigurdsson Mies varjosta

Helene Gullberg Suojatti

EB White ja JSliwa: Huijarikreivitär. Juutalaisnainen joka pelasti tuhansia keskitysleiriltä

Lisää uutuuksia Kirjavinkit

Uudet kirjat 2023

 Poimintoja Kirjat.fi uutiskirjeistä ja kustantajien luetteloista.

ks. myös Kirjavinkit 2023

Docendo

Helana Immonen Napakettu
Anneli Kanto Saalistetut
Lilja Siguradottir Verenpunainen meri
Finn&Siekkinen Istunnalla on väliä

Gummerus:

Nilla Kjellsdotter: Taivaankartano
Anu Ojala Kuolinsooitto
Anna Jansson Pahaa unta vain e- tai äänikirjana
Taylor Jenkins Reid Evelyn Hugon seitsemän aviomiestä

Karisto

Timo Sandberg Rauhanmyrsky
Minna Haapasalo Kierrätyshäät
Ann Cleeves Varisloukku

Mäkelä

Marja-Liisa Heino Armoton enkeli

Myllylahti

Johanna Tuomola Oikeuden varjo 2

Otava

Virpi Hämeen-Anttila Sarastus

Antti Tuomainen Palavat kivet

Kaisu Tuokko Kosto

Reijo Mäki Köyhä ritari

Raija Oranen Kuut, tähdet, auringot

Jessica Fellows Mitfordin salaisuus

Kamalan ihanat pennut Hurja seikkailu /Kamala luonto

PS kustannus: 

Lotta Uusitalo Positiivisen psykologian voima

Hyvän vanhemman salaisuus

Tammi

Leena Lehtolainen Pimeän risteys
Liina Putkonen Unohdettujen unelmien kirjasto
Toiset 24 yötä jouluun
Jonassaon Ragnar ja Katrin Jakobsdottir Reykjavik

WSOY

• Satu Rämö Jakob
• Arttu Tuominen Vapahtaja
• Maija Kajanto Sahramisyksy
• Niclolas Sparks Paluu
• Eoin Colfer Fowlin kaksoset

Tammikuun ennakkotiedot uusista kirjoista:

• Satu Rämö: Rósa & Björk (WSOY) 
• Christian Rönnbacka: Henna Björk, jahti (Bazar)
• Beth Cowan-Erskinen: Loch Down Abbey (Bazar)
• Lilja Sigurðardóttir: Jääkylmä aurinko (Docendo)
• Seppo Jokinen: Sen maksaa minkä tilaa (Docendo)
• Richard Coles: Murha ennen hartautta. Kirkkoherra Clementin tutkimuksia (Minerva kustannus)

Helmikuun ennakkotiedot uusista kirjoista:

• Victoria Belim: Punaiset seireenit, ukrainalainen sukutarina (Tammi)
• Enni Mustonen: Kasvattitytär (Otava)
• Sara Medberg: Silkkisisaret Mariam (Otava)
• Elina Backman: Musta joki (Otava)
• Marianne Cedervall: Varjo yössä (Otava)
• Antti Heikkinen: Eila Roine (Otava) 
• Martti Ropponen: Kuhala ja epätarkka ampuja (Tammi)
• Matti Remes: Viittä vaille kuollut  (Tammi)
• Ragnar Jonasson: Tuhkayö  (Tammi)
• Saima Harmaja: Kootut runot  (WSOY)
• Lienee Moriaty: Kolme toivetta  (WSOY)
• S.J.Bennett: Mitä majesteettisin murha (WSOY)
• Heini Röyskö: Ja samassa tuli hiljaisuus (Karisto)
• Terhi Rannela: Niina kuin muutkin herrat (Karisto)
• Ann Cleeves: Haikaran valitus (Karisto)
• Eppu Nuotio: Hopeamedaljonki (Gummerus)
• Petja Lähde: Yksi neljästä  (Gummerus)
• Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan kilpailija  (Gummerus)
• Diana Gabaldon: Kertokaa se mehiläisille 1&2  (Gummerus)
• Anna Jansson: Menneisuuden paino  (Gummerus)

Käsityökirjallisuus kevät 2023:

• Niina Laitinen: Villasukkatarha (Otava)
• Pirjo Iivonen et al.: Minun suomalaisneuleeni (Otava)
• Meri Mort, Katinka Sarjanoja: Pohjoisen neulotut loitsut (Otava)
• Tarja Jussila:J ust eikä melkein eli kuinka neulotaan täydellisesti istuvs villapaita (Otava)
• Vedis Jonsdottir: Neuleita Islannista (Otava)
• Katja Makkonen: Kaarrokeneuleita kettujen saaresta (Otava)
• Jan Eaton: 200 virkattua ruutua, uusi painos (Otava)
• Rose Svanne: Virkkauksia  (WSOY)
• Inge Waltz Lasten oma makrame (Mäkelä)
• Lotta Lundin Lisää loistavia lapasia (Mäkelä)
• Fanny Zedenius Makramen luova maailma (Mäkelä)
• Lantz Talven tähiä ja jääkristalleja (Mäkelä)
• Virpi Marjaana Siira Omakoppa puikoissa ja koukuissa (otava)
• Pirjo Iivonen et al Kaverille kans, neuleita koirille ja ihmisille (otava)
• Merja Ojanperä Neuletunnelma (otava)
• Heini Perälä Heinikin sukkakirja (otava)
• Pirjo Iivonen Jämälankasukat (otava)
• Lumi Karmitsa Muhekat sukat (otava)
• Sascha Blase-van Wagtendonk irkkaa pipoja ja lapasia (otava)
• Anni Ignatius Korjaa kauniiksi Käsikirja kodin vaatehuoltoon (otava)
• Laura Pajula ja Liisan Saarenmaa Neuloosisko (WSOY)

Tietokirja: Läpiammutut - haavoittuneiden hoito talvi- ja jatkosodassa

 Läpiammutut — Haavoittuneiden hoito talvi- ja jatkosodassa / Haapanen, Atso

Kustantaja: Docendo

Julkaisuvuosi: 2022

Kieli: suomi

Sivumäärä: 238

Tuoteryhmät: Sotahistoria

Kirjastoluokka: 92.73 Suomen historia v. 1939-1945

YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: haavoittuneet, hoito, kenttälääkintä, kenttäsairaalat, sairaanhoito, sotasairaalat, lääkintämiehet, sotarintama, sairaankuljetus, lääkintähuolto, historia, talvisota, jatkosota, sotahistoria

Sotahistoriaa käsittelevässä tietokirjallisuudessa keskitytään yleensä taisteluihin ja kuitataan haavoittuneiden hoito sivulauseilla.

Läpiammutut perehtyy kattavasti vähemmän tunnettuun mutta äärimmäisen tärkeään sodankäynnin osaan - haavoittuneiden hoitoon talvi- ja jatkosodassa. Se kuvaa lääkintähenkilökuntaamme, joka joutui ponnistelemaan uupumuksensa äärirajoilla vaikeissa kenttäolosuhteissa.

Toisen maailmansodan lähestyessä alettiin Puolustusvoimien vajavaisia lääkintämateriaalivarastoja täyttää ripeästi. Tarvittava välineistö ja lääkkeet olivat kuitenkin kiven alla, koska samalla asialla olivat muutkin maat. Sinnikkään työn tuloksena Suomen tarpeelliset varastot saatiin lopulta täytettyä.

Kirjassa esitellään joukkosidontapaikkojen, lääkintävarikoiden ja -komppanioiden, kenttäsairaaloiden ja sotasairaaloiden toimintaa sotiemme aikana. Lisäksi kerrotaan ”Lepolasta” eli sodan kauhuissa hermonsa menettäneiden sotilaiden hoidosta. Oman osuutensa saa haavoittuneiden kuljetus niin maanteillä, raiteilla kuin ilmassa.

Teoksessa syvennytään myös haavoittuneiden hoidon ikäviin jälkiseurauksiin, kuten kipulääkeriippuvuuksiin ja huumaavien aineiden väärinkäyttöön.

Atso Haapanen (s. 1963) on porvoolainen kirjailija, jolta on julkaistu tietokirjoja sotahistoriasta, sotaromaaneja ja eräkiroja.

Radiomuseo ja verkkokauppa

 Maaseudun tulevaisuus 13.6.2021 Ihmiset ja kulttuuri

Artikkeli kuvineen otsikon linkin kautta.

Radiomuseo perusti verkkokaupan ylijäämätavaran myyntiin – "Sen avulla saamme kevennettyä tavaramäärää ja kerättyä varoja museoyhdistykselle"

Ihmiset & kulttuuri 13.06.2021

Jukka Koivula

PETÄJÄVESI

Radio- ja puhelinmuseossa jokaista esinettä säilötään yksi kappale, jonka lisäksi varastoon kerätään niihin soveltuvia varaosia.

Keski-Suomessa Petäjäveden Kuivasmäen kylässä, kumpuilevien maalaismaisemien lomassa sijaitsee kookas rakennus, joka kätkee sisäänsä poikkeuksellisen mittavan radio- ja puhelinkokoelman.

Vanhassa Petäjäveden kunnan vaivaistalossa toimii nimittäin Petäjäveden viestilaitemuseon tukiyhdistyksen hallinnoima radio- ja puhelinmuseo.

"Museo avattiin vuonna 1995. Paikkakunnalla sattui siihen aikaan olemaan neljä oman radiokokoelman omistavaa keräilijää, joiden kokoelmat päätettiin yhdistää. Perustettiin radio- ja puhelinmuseo, johon alkoi virrata lahjoituksia", museoyhdistyksen sihteerinä jo 26 vuoden ajan toiminut Esa Salldén kertoo.

Keräilijöiden kokoelmat jäivät pian sivuosaan ja museoyhdistyksen oma kokoelma alkoi korostua.

"Museon tavarakokoelma on vuosi vuodelta kasvanut sen perustamisesta lähtien. Viime vuodenvaihteessa oltiin tilanteessa, jossa ylimääräistä tavaraa oli kirjattuna excel-tiedostoon yli 10 000 kappaletta", Salldén sanoo.

Museokokoelmassa on tällä hetkellä 3 700 luetteloitua esinettä.

Kun ihmisten lähettämät vanhat puhelimet ja radiot kulkeutuivat Petäjävedelle tasaisena virtana, alkoi tilavakin kiinteistö käydä ajan saatossa ahtaaksi.

"Varaosineen ne alkoivat viedä niin paljon tilaa, että olemme ottaneet kokonaisen toisen rakennuksen pihapiiristä käyttöön museosta erilliseksi tavaravarastoksi. Sekin on täyttynyt ääriään myöten", museo-opas Jan-Mikael Nurmela kertoo.

Radio- ja puhelinmuseossa jokaista esinettä säilötään yksi kappale, jonka lisäksi varastoon kerätään niihin soveltuvia varaosia.

"Erityisesti radionkorjaustarvikkeita oli tänne tulvinut vuosien saatossa yksinkertaisesti liikaa. Asia piti ratkaista jotenkin", Nurmela sanoo.

Ylimääräisistä esineistä päätettiin hankkiutua eroon.

"Syntyi ajatus oman verkkokaupan perustamisesta. Verkkokaupan avulla saamme kevennettyä tavaramäärää ja samalla kerättyä varoja museoyhdistykselle", Salldén kiteyttää.

Verkkokauppa on lisäksi selkeyttänyt tavaran luettelointia huomattavasti.

Verkkokauppa sai perustamisvaiheessa vetoapua EU:n maaseudun hankekehittämisrahastosta. Vuoden alussa lanseerattu verkkoportaali lähti heti rullaamaan toivotusti.

"Etenkin nyt korona-aikana on huomannut, että ihmiset värkkäävät entistä enemmän kotona ja tilaavat tällaista tavaraa. Puolessa vuodessa yhteydenottoja on tullut viitisensataa, joista kolmisensataa on johtanut kauppoihin. Saamme verkkokaupan kautta päivittäin lukuisia yhteydenottoja", Nurmela kertoo.

Karkeasti ottaen Petäjäveden Radio- ja puhelinmuseon esineistöstä noin puolet on kotimaisia ja loput ulkomaisia.

"Ensimmäiset radiot ja puhelimet saapuivat Suomeen Ruotsista ja Saksasta. 1930-luvun puolivälistä lähtien tänne alkoi tulla radioita ja puhelimia kaikkialta maailmasta", Salldén toteaa.

Ruotsalaisten ja saksalaisten radioiden ja puhelimien lisäksi museosta löytyy muun muassa kosolti yhdysvaltalaisia, brittiläisiä, neuvostoliittolaisia ja japanilaisia käyttöesineitä. 

Museon kotisivut 

Kvartti - Kaupunkitiedon verkkolehti

 Kvartti 

on Helsingin kaupungin julkaisema lehti, joka esittelee Helsinkiä ja Helsingin seutua koskevaa ajankohtaista tutkimus- ja tilastotietoa. Lehti ilmestyy painettuna neljästi vuodessa. Kvartista julkaistaan kolme numeroa vuosittain suomeksi ja ruotsiksi. Yksi numero vuodessa on englanninkielinen Helsinki Quarterly.

Kvartti on suunnattu paitsi päätöksenteon tueksi Helsingin päättäjille ja suunnittelijoille, myös kaikille muille, jotka haluavat tarkemmin perehtyä kaupunki-ilmiöitä koskevaan tietoon.

Verkko-Kvartti on Kvartin verkkolehti osoitteessa www.kvartti.fi. Verkkolehdessä julkaistaan kaikki painetun Kvartti-lehden artikkelit. Verkkolehti on kolmikielinen: suurin osa artikkeleista ilmestyy suomeksi ja ruotsiksi, joiden lisäksi Helsinki Quarterly -lehdessä julkaistut artikkelit ovat luettavissa verkkolehdestä englanniksi.

Verkkolehden sivustolla julkaistaan myös blogikirjoituksia, jotka liittyvät Helsinkiä koskevaan tutkimukseen ja tietoon. Lisäksi painettuina julkaisuina ilmestyneet Kvartti-lehdet ovat luettavissa verkkolehtisivustolla pdf-muotoisina numerosta 1/2013 alkaen.

Luettelo lehdistä ja niiden sisällöistä.

Kvartin lukuvinkit:

nro 1/2015 teemana Helsingin historia

ASTA MANNINEN
Helsingin historian tutkimukseen apua uusista avoimista tietolähteistä
Forskningen om Helsingfors historia – nya öppna datakällor tillgängliga

CARL-MAGNUS ROOS
Tuoreita näkökulmia Helsingin historiaan
Nya perspektiv på Helsingfors historia

SEPPO AALTO
Kieli- vai kansallisuuskiistoja 1600-luvun Helsingissä?
Språk- eller nationalitetsstrider i 1600-talets Helsingfors?

ELINA MAANIITTY
Kuolema ja kuolinsyyt 1700-luvun loppupuolen Helsingissä
Död och dödsorsaker i Helsingfors under 1700-talets senare del

SAMU NYSTRÖM
Samassa veneessä, vaan ei yhteisin eväin? Helsinkiläiset, silakkamarkkinat ja maailmansodan elintarvikekriisi 1914–1918
I samma båt, men med skild skeppskost? Helsingforsborna, strömmingsmarknaden och livsmedelkrisen under världskriget 1914–18

JARMO NIEMINEN
Suomenlinnan vankileiri ja hautausmaa
Fånglägret och begravningsplatsen på Sandhamn

JARMO NIEMINEN
Helsingin sotasurmat 1917–1918 -tutkimushanke
Forskningsprojektet Krigsdöda i Helsingfors 1917–1918

KATI KATAJISTO
Mentaliteettien yhteentörmäys Helsingin valtuustossa sisällissodan jälkeen?
Mentalitetskrock i Helsingforsfullmäktige efter inbördeskriget?

NETTA MÄKI
Imeväiskuolleisuuden pieneneminen Helsingissä 1900-luvun alkupuolella
Minskande spädbarnsdödlighet i Helsingfors i början av 1900-talet

ANTTI MALINEN
Helsinkiläiskodit sodan rasitusten kantajina 1944–1948
Hur hemmen tacklade efterkrigstidens vedermödor 1944–1948

MIKA MÄKELÄ
Puu-Kallion saneeraus oli vuosikymmenten palapeli
Saneringen av trähus-Berghäll var ett pussel under många decennier

***

Kustantamoiden uutuusluettelot: Kevät 2021

Otavan uutisia

• Johanna Valkama: Katariinan pyörä
• Enni Mustonen: Näkijä 
• Sara Medberg: Hurmuriherttua 

Tammi

• Pirjo Tuominen: Charlotan tarinat

WSOY 

• Kirsi Kunnas: Puut kutovat valoa
• Susanna Alakoski: Pumpulienkeli 

Karisto

• Timo Sandberg: Desantti
• TJ Klune: Talo taivaansellä Merellä
• Ann Cleeves: Synkin ilta 
• Anu Holopainen: Filigraanityttö 

Gummerus 

• Anneli Kanto: Rottien pyhimys
• Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan varjossa 
• Anna Jansson: Katoavat jäljet
• Nora Roberts: Heräämisen aika 

Docendo, Crime time

• Seppo Jokinen: Siipirikkoiset
• Jarkko Sipilä: Pelontekijät

Kustannus Oy Mäkelä

• Tuula T. Matintupa: Mirjami Doe 
• Mary Madfocks: Kehyskudontaa

Kustantajien uutuusluettelot ovat selattavissa Issuun kautta.

Kansanedustajat

 Mistä tietää, mitä kansanedustajat ovat puuhanneet eduskunnassa? 

Eduskunnan kotisivuilta löytyy tiedot nykyisistä edustajista vaalipiireittäin: Linkki (päivitetty 14.2.21).

Klikkaa edustajan nimeä. Sieltä löytyy mm. aloitteet, kydymykset ja puheenvuorot sekä toimielinkäsenyydet tehtävineen. 

Myrskyt Suomessa

 Merkittäviä myrskyjä ja rajuilmoja Suomessa

Suomen historiassa on koettu monia voimakkaita myrskyjä ja rajuilmoja, jotka ovat jääneet ihmisten mieliin ja historiankirjoihin. Luettelo Ilmatieteen laitoksen kotisivuilla.

Myrskyillä tarkoitetaan matalapaineisiin liittyviä verrattain laaja-alaisia ja pitkäkestoisia voimakkaita tuulia. Rajuilmat ovat ukkospilviin liittyviä rajuja, usein lyhytkestoisia ja paikallisia ukkospuuskia.

Listalla on Suomen historian merkittäviä myrskyjä ja rajuilmoja. 

2000-luvun myrskyissä ja rajuilmoissa ehtona listalle pääsyssä on, että vähintään jokin näistä kriteereistä täyttyy:

• tilanteesta on aiheutunut vähintään 1 000 pelastustoimen tehtävää

• sähköttömiä talouksia on ollut vähintään 100 000 tai

• puustotuhoja on aiheutunut vähintään 0,5Mm³.

Neandertalilaisten perimä

YLE-artikkeli / Koronaviruksesta: 19.7.2020 klo 19.17, päivitetty 19.7.2020 klo 21.07 / Anniina Wallius

Tutkimus: Vakavia koronaoireita saavilla on ratkaisevassa kohdassa pätkä neandertalilaisten perimää

Neandertalilaisilta esivanhemmilta saatu geeniperintö on voinut olla etu mutta näyttää ajan myötä kääntyneen haitaksi. Mutaatio on yleisin Etelä-Aasiassa.

Omakanta

Omakannassa näet omat terveystiedot ja reseptit, voit pyytää reseptin uusimista sekä tallentaa elinluovutus- ja hoitotahdon.

Omakannasta näkee

• reseptithoitoon liittyvät kirjaukset
• laboratorio- ja röntgentutkimukset
• alle 10-vuotiaan huollettavan tiedot
• mitkä terveydenhuollon yksiköt tai apteekit ovat käsitelleet käyttäjän resepti- tai terveystietoja Kanta-palvelujen kautta. Lue lisää Kuka näkee tietoni -sivuston kautta.
• Rokotustiedoista Omakanta näyttää ne, jotka on kirjattu sen jälkeen, kun terveydenhuollon yksikkö on liittynyt Kantaan. Tulevaisuudessa rokotustiedot näytetään Omakannassa yhdellä sivulla. Nyt kirjatut tiedot saa Terveystiedot-sivulla alasvetovalikosta Rokotukset > Hae käynnit.

Omakannassa voi myös

• pyytää reseptin uusimista
• tallentaa oman hoitotahdon ja elinluovutustahdon
• antaa suostumuksen omien tietojen luovuttamiseen kieltää luovuttamisen
• antaa suostumuksen reseptitietojen luovuttamiseen toiselle Euroopan maan apteekille
• selata omia hyvinvointitietojaan.

Omakanta on kansalaisten verkkopalvelu, joka näyttää terveydenhuollon kirjaamia tietoja potilaasta ja hänen lääkityksestään. Palveluun pääsee Kanta-palvelujen verkkopalvelusta.

Käyttö vaatii suomalaisen henkilötunnuksen ja tunnistautumisvälineet

Niitä ovat

• verkkopankkitunnukset
• mobiilivarmenne
• sähköinen henkilökortti

Tunnistautua voi myös Digi- ja väestötietoviraston (ent. VRK) myöntämällä organisaatiokortilla tai sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikortilla.

Omakanta on valtakunnallinen palvelu

Ei ole väliä, käytätkö julkisia, yksityisiä vai työterveyshuollon terveyspalveluja. Ne kaikki käyttävät Kanta-palveluja (Resepti, Lääketietokanta, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu). Kansallisen järjestelmän ansiosta pääset näkemään tietosi Omakannasta.

Resepti-palvelu on käytössä sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa. Ajantasainen lista Potilastiedon arkistoa käyttävistä terveydenhuollon toimintayksiköistä.

Palvelu näyttää reseptin tiedot ja niihin tehdyt merkinnät

• mihin asti resepti on voimassa
• paljonko lääkettä on jäljellä
• milloin lääkettä on haettu viimeksi apteekista
• lääkkeen annosteluohjeet
• kuka reseptin on määrännyt
• milloin ja missä resepti on määrätty
• onko resepti uusittu

Palvelussa voi myös lähettää reseptin uusimispyynnön.

Terveystiedoista näytetään

• potilaskertomukset ja diagnoositkriittiset riskitiedot
• laboratorio- ja röntgentutkimukset
• lähetteet
• terveys- ja hoitosuunnitelmalääkärintodistukset ja lausunnot

Tiedot näkyvät palvelussa niin kauan, kuin niiden lakisääteinen säilytysaika edellyttää.

Jos tiedoissa on virhe

Mikäli havaitset tiedoissasi virheen tai puutteita, ota yhteyttä sinua hoitaneeseen terveydenhuollon yksikköön tai apteekkiin, joka on kirjannut tiedot. Terveydenhuolto vastaa potilastietojen kirjaamisesta ja niiden korjaamisesta. Neuvoja voi pyytää esimerkiksi kyseisen yksikön tietosuojavastaavalta tai potilasasiamieheltä. Kelassa tietoja ei voida korjata.

Jos virheellinen kirjaus on tehty toisessa Euroopan maan apteekissa, ota silloin yhteyttä Kelaan.

YLE uutinen terveystietojen korjaamisesta 17.7.20.

Päätä itse tietojesi käytöstä

Ennen Kanta-palvelujen käyttöä terveydenhuollossa kerrotaan sinulle, mistä Resepti- ja Potilastiedon arkisto -palveluissa on kyse. Terveydenhuollon lisäksi voit kuitata tiedon saaduksi myös Omakannassa. Tätä kutsutaan informoinniksi. Lue lisää informoinnista Potilaan oikeudet -sivulta.

On suositeltavaa, että annat suostumuksesi terveystietojesi käyttöön niille tahoille, jotka sinua hoitavat. Suostumus tarkoittaa, että eri terveydenhuollon yksiköt voivat nähdä muualla kirjatut terveystietosi jos se on tarpeen. Tietojen luovuttaminen mahdollistaa esimerkiksi laboratoriotutkimusten hyödyntämisen julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä. Suostumuksen voi antaa Omakannassa tai terveydenhuollossa, ja se on voimassa toistaiseksi. Suostumuksen voi aina perua.

Suomalainen sähköinen resepti otetaan käyttöön muissa Euroopan maissa vaiheittain. Omakannassa voit antaa suostumuksen reseptitietojesi luovuttamiseen toisille Euroopan maiden apteekeille. Suostumus on voimassa toistaiseksi, ja sen voi peruuttaa koska tahansa Omakanna

Hylätty talo Canadan takametsissä

Beautiful Abandoned Stone Mansion originally built 167 years ago. Explore #41 YouTubessa 

Hylätty vasta 2012 - siksi varmaan niin hyvässä kunnossa edelleen.

Klikkasin ihan vahingossa muuta katsellessani. Ajattelin että katson vähän, mutten voinut lopettaa. Upeat tapetit ja muita yksityiskohtia. Ja kellarista löytyy saunakin 😊

Arkkiatri Arvo Ylppö

Arkkiatri Arvo Ylpön 104 vuotta kestäneen elämän aikana ja pitkälti myös hänen ansiostaan suomalaisten lasten terveys nousi kehitysmaan tasolta maailman kärkeen.

Tämä Helsingin Suomalaisen Klubin tuottama Internet-sivusto on kunnianosoitus Arvo Ylpön elämäntyölle suomalaisten lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi.

Balladi Ditanigista

Harvinainen Titanic-laulu löytyi vanhasta mustakantisesta vihkosta

Isä muisteli, että isoäiti olisi laulanut osia tästä balladista. Isän muistaminen sanojen perusteella löytyi linkki Keskisuomalaisen artikkeliin, josta löyty koko balladin sanat.  Keski-Suomi 12.04.2012 14:13: Harvinainen Titanic-laulu löytyi vanhasta mustakantisesta vihkosta / Risto Löf

Kuopiolainen Maija Räsänaen on löytänyt Titanic-laivan turmasta kertovan harvinaisen arkkiveisun. Hauaraaseen mustakantiseen vihkoon käsin kirjoitettu Ditanigin surulaulu kertaa tarkoin traagisen onnettomuuden vaiheet ja ihmiskohtalot.

Räsänen ei tunne vihkon tai arkkiveisun alkuperää. Hän sai vihkosen isältään, jonka haltuun vihko päätyi aikoinaan talokaupan irtaimiston mukana. Laulujäljennöksen loppuun on kirjoitettu: "Västinniemi 30/4 -44. Emäntä Antikaisen tallettamista sanoista jälj." Jälkisanat viittaavat siihen, että joku on taltioinut surulaulun vihkoon Juankosken Västinniemellä vuonna 1944.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kansanrunousarkiston tutkija Juha Nirkko päättelee laulun perinteiseksi arkkiveisuksi. Titanicin turmasta syntyi useita arkkiveisuja heti turman jälkeen vuonna 1912. Nirkon mukaan Ditanigin surulaulu on kuitenkin harvinaisempi versio, jota ei löydy SKS:n kansanlaulukortistosta. Hän pitää mahdollisena, että Ditanigin surulaulu on käännös ja muunnelma vieraskielisestä arkkiveisusta. 

Ditanigin surulaulu

1. Ei ihmiskunnan historia tienne niin suurta surun aihetta kuin nyt. Sen vertaista ei maailmassa liene tok' vielä koskaan merill' ilmennyt.

2. Yhdeksäntoista sataa kaksitoista päiv' huhtikuuta neljästoista on, kun Atlantilla hätävalot loistaa ja tapaus käy synkkä onneton.

3. Kun tuhansien hauta kerrall' aukee ja syvyyksien kuohut häämöttää. Ja tuskan huudot rinnoista siellä laukee, mi sydänjuuriakin järkyttää.

4. Oi ihmisjärki, luontoa miks' uhmaat, laittaen hirmut meriin kulkemaan? Myös äärettömät summat niihin tuhlaat. Monasti saatat kansat suremaan.

5. Kakskymmen vuosisadan töistä niistä Ditanig laiva ihmein oli kai. Mutt' pohjoismeren jylhist jäätiköistä tuhoisen esteen etehensä sai.

6. Oi Ditanig tuo merten jättiläinen, nyt ravakkaana Atlanttia käy. Kapteeni Smith tuo hurja huimapäinen laivaansa johtaa vaikk' ei maata näy.

7. Se valtamerta mahtavata kyntää, viiskymmentuhat hevosvoimallaan. Nyt pimeässä merta pitkin ryntää. On uljas laiva ensi matkallaan.

8. Ei komeutta laivast' puutu siitä. Se kaupungiksi laitettu ol' niin. Sen kuvauksiin ei nyt sanat riitä, min kustannukset kohos miljooniin.

9. Siin' kasvitarhat, palmulehdet loisti ja linnut lauloi riemulaulujaan. Siell' illoin tanssisalongeissa poisti ain nuoret hurjat matkahuoliaan.

10. Hotellit, huoneet, kylpy, uimahallit. Myös laival' tässä löytyy kaikki nää, urheilusalit sekä luistinvallit. Hirmuisen suuri yleellisyys tää.

11. Komean laivan sähkötulet palaa. Se vinhaan kiitää, koneet jyskyttää. Syrjästä hiipii tuhon tuoja salaa. Ylpeän laivan särkee hävittää.

12. "Fite star" tuo linjan uljas johtonimesi. Tirehtööri Ismay laivaa kiirehtii, kunnianhimo halpa kukatiesi. Turman tujakan tähän innostaa.

13. Kapteeni Smith, tuo hurja huimapäinen, pyys rekordia uudell' laivalla. Vaikk' koneet näytti, ett' on seutu jäinen, hän antoi mennä täyttä vauhtia.

14. On vaaleana valtamerten taivas. Kirkkaana tähdet siellä pilkuttaa. Kuuluupi illain ilon humu laivast. Sen sähkötulet kilvan vilkuttaa.

15. Kansilta kuului raikas tanssin huuma. Siell' nuoret kaihoin leikki, karkeloi. Veen pinnall' kulki kylmä kuura sumu. Mut iltaäänet raikui, soitot soi.

16. Näin Rae niemen kohdalle jo pääsi, tuo uljas laiva ensimatkallaan. Mut hurjan laki kohtalonsa sääsi, tuhansia suuren tässä olemaan.

17. Jäävuori suuri pohjoisesta kulkee, sen merivirrat sieltä kuljettaa. Tän Ditanigin tien nyt tarkoin sulkee. Sen keulan särkee, laidat irroittaa.

18. Nyt särkyi heti laivan keulapuoli. Jäävuoren osa kaatui kannelle. Oi moni matkustaja siin' jo kuoli ja suistui syvyyksihin tallelle.

19. Ei arvata voi ensinkään nyt aju, min' hämmingin tää hätä synnyttää. Ei kuvata voi tarkoin ihmistaju sit' surkeutta, tuskaa hälinää.

20. Kuin hirviö tää merten suurin laiva, rysähtävi notkuu, runko vavahtaa. Hirmuinen ryske välis meren taivaan. Kauhussaan kukin ylös kavahtaa.

21. Jokainen tietää tuhon ilmihetken kamalan, synkän laivan kohdanneen. Ett' mahtilaivan ensi luottoretken kääntyypi suunta meren syvyyteen.

22. Vaikenee soitto, taukoo tanssin huuma. Ihmiset muuttuvi kuolon kalpeiksi. Sydäntä leikkaa tuskan tunne kuuma. Hengitys käypi varsin vaikeeksi.

23. Ens' alussa ei laivan peräpuolla tunteneet tarkoin vaaran suuruutta. Vaan pian kuuluu kuiske, täytyy kuolla. Oi, rukoilkaa jo sielun autuutta.

24. Nyt etupuoli vajota jo alkaa ja liitoksistaan laiva ratkeilee. Alempan' ku jo keula monta jalkaa ja laivan runko poikki katkeilee.

25. Ihmiset syöksyy ulos huoneistansa. Kauhuisin katsein kukin tuijottaa. Jumalan kosto, vaiko kohtalonsa, hirmuinen ees nyt jo kauhistaa.

26. Toiset ovat vielä juhlapuvuissansa. Puol' alastonna toiset juokselee. Siell' avorinnoin neidot kauhuissansa mieshenkilöiden turvin pakenee.

27. Sydäntä vihloo naisten tuskan äänet ja lasten hätä suurin katkerin. Kun meren kuohut syvyyksien ääret uhkaa jo niellä kaikki nämäkin.

28. Pelastusvenheet laivan ei nyt riitä. Jokainen tahtois niitä omistaa. Toisiaan lyövät, kiistelevät siitä, ken eloon jää, ken pohjaan vajoaa.

29. Itkevät naiset syöksyy hyteistänsä miestensä syliin, siinä kuollakseen. Jokainen etsii omaa ystäväänsä viimeisen kerran vielä nähdäkseen.

30. Upseerijoukko pelastusta antaa naiset ja lapset saattain venheisiin. Sankarimieltä monet mielet kantaa uhraten henkens säälin tunteisiin.

31. Vaan harvemmat siell' miehist' oli niitä ken väkivalloin pyrki venheisiin. Näkivät ettei heille niitä riitä, hyppivät suoraan meren laineisiin.

32. Julmimmat miehet syöksyivät kuin haamut, naisia talloen, työntäen eestä pois. Heikoimmat ei ois pelastusta saanut, jos ihmisrakkautt' ei ollut ois.

33. Villian Stead, tuo sankar mieleltänsä, rikollisuutta nähdä soinut ei. Hän väkivallan hurjilt' käyttäjiltä nyt prauningillaan heiltä hengen vei.

34. Kostoksi tästä muuan matkustaja, tähtääpi rintaan Villian Steadiin. Näin kaatuu kuulu rauhanrakentaja. Se kuula sattui kansan sankariin.

35. Vielä monen monta sankartyötä täs' kuolon kamppailussa nähtiin oi. Säälin ja rakkauden seppelvyötä siel' ihmissydän ihaninta loi.

36. Kävi morsiot siellä sulhojensa syliin, ja meren kuohuin ijäks vaipuivat. Näin sylityksin tuonen suuriin syliin he surman suuhun kaksin vaipuivat.

37. Siell' väkivalloin naiset erotettiin, miestensä sylist' vietiin venheisiin. Ja lapset vanhemmista vieroitettiin. Ja monta ihmistä myös surmattiin.

38. Nyt monta mahtavata rahamiestä. Miljoonil' tahtois henkens' pelastaa. Vaan kulta, kunnia ei kuolon tiestä pelasta nytkään yhtään ihmistä.

39. Se ompi sattuma mi yksin määrää, ken pelastuu, ken meren uhriks' jää. Varmaankin kohtalo nyt kulkee väärään, kun tuhansia kerrall' hävittää.

40. Ihmiset vääntelehtii tuskissansa hurjan epätoden vimmassa. Kun sadoittain jo kuolon kamppailussa uiskelee heitä meren pinnalla.

41. Tään ajan aina laivan soittokunta viel' soittaa kuolon suruhymniä. Et' ihmiset nyt näkisi kuin unta tät' hirmu tapausta synkeää.

42. Huutoja hädän, laivan sähköttäjä, laittaapi lakkaamatta ilmahan. Ei kuulu vainen avunlähettäjää, ei ehdi kaukaa kukaan auttamaan.

43. Pelastusvenheet laivan luota lähtee aavalle merell' harhailemaan nyt. Siell' kyllin tulvii kyynelvirran lähteet. Puol' kuolleiksi on moni nääntynyt.

44. Kun omaisista toiset jäävät laivaan vajoamaan sen kans' meren syvyyteen, toiset harhailevat välis meren taivaan pienissä venheis' kuolon kylmyyteen.

45. Ei pelastusta saada enää työllä. Marcooni kone sanat lennättää viimeiset kello yksi sydän yöllä. Oi koittakaa jo apuun ennättää.

46. Viel' vähän ennen laivan vaipumista kapteenin sankartyö myös huomataan min vertaista ei liene romaanissa. Niin suuresti nyt sitä ihaillaan.

47. Kapteeni Smith, hän laivaan jää viel' siksi kun venhe viimeinenkin lähteepi. Nyt antautuu hän kuoloon alttiiksi ja suruissansa mereen hyppääpi.

48. Siell' huomaa hän viel' hukkuvaisen lapsen. Sen uiden saattaa yhteen venheeseen. Nää antais myöskin hälle pelastuksen. Hän avun hylkää, vaipuu syvyyteen.

49. Nyt koittaapi jo hirmuisin se hetki, mi kuolon valtaamina nähtähvi. Kun alkaa Ditanigin ihme retki matkustajineen meren syvyyteen.

50. Vain kolmen tuhannen on metrin syvyys ja sinne lastinensa vajoaa. Ei auta huudot, rukousten pyhyys. Se ikipäiviks' kuohuun katoaa.

51. Mut' laivas orkesteri soittaa yhä. "Sinua lähestymme Jumala". Tää sävel kaikuu valtavana pyhä, ihmisten mieltä mustaa lohduttaa.

52. Sen keula ensin painuu veden alle, ja vesi hirmuisesti kohajaa. Nyt perä nousee ilmaan korkealle, ja syvyyteen nyt sekin katoaa.

53. Oi ääretöntä sitä valitusta, jo kuoloon vihittyjen kirkunaa, kun meren kita kamala ja musta nieleepi heidät kaikki kokonaan.

54. Näin ihmisiä tuhat kuusi sataa Ditanig mukanansa pohjaan vei. Tuo komein laiva kulki kuolon rataa, takaisin tule ikänänsä ei.

55. Nyt vasta kiitää täyttä vauhtiansa, yksi Garpathia laiva auttamaan. Se haalii sieltä meren ulapalta nääntyvät raukat laivan suojahan.

56. Näin kolmekymment' suomalaista siellä, he hurjan kuolemansa siinä sai. Heit' isänmaansa katkeralla miellä säälien suree nytkin vielä kai.

57. Sielt' valtameren synkist' syvänteistä he siirtomaansa suuren löysivät. Ei yksikään palaa ikänänsä heistä, niin moni kun on sinne häipynyt.

58. Ja siellä missä rakkaus on pyhä ja uhrautuva sula ihmisyys, siell' onnettomain tähden suurraan yhä, ja mielen valtaa murheen hämäryys.

59. Kelt' säälin tunne ei nyt rintaa raasta, tään tapahtuman synkän kuultuaan, ei lemmen kieltä ikänään se haasta. Se kuollut on jo ennen aikojaan.

60. Oi Ganada, oi Amerikan manner. Miks' lähempänä hätää ollut et. Niin kaukana mi oot sä toivon tanner. Sun saartaa valtamerten ahnaat veet.

61. Ja Vellamon sä ahnas synkkä syli, miksi niin paljon otat kerrallaan? Nyt säälin kyynel uhriensa yli, oi maailmassa vuotaa virtaavaan.

Västinniemi 30/4 -44.

Emäntä Antikaisen tallettamista sanoista jälj.

Kirjailija Taisto Huuskonen

Laps Suomen on kirjailija Taisto Huuskosen ja Ennin tarina hänen vaimonsa elämäntarinat. 

KirjaSampo

Sotaromaanit

Tamperelainen 

Tiistaina 20. joulukuuta 2005

Ota lakki päästä, Taisto Huuskonen!

"Laps Suomen", Taisto Huuskonen, syntyi ja kuoli marraskuussa, vuodet olivat 1925 ja 1990.

Sodan jälkeen sotaveteraani Huuskonen loikkasi "onnenmaahan" Enni-vaimoineen, vakaumuksellinen äkkiväärä kun oli. Ensimmäisellä yrityksellä pariskunta eksyi takaisin Suomeen, mutta toisella kertaa onnisti. He pääsivät vankilaan ja karkoitettiin Siperiaan. Näistä ajoista Huuskonen kertoi kirjoissaan, kun oli Nikita-sedän tilapäisen suojasään aikana päässyt Suomeen.

- Piti joka viikko käydä ilmoittautumassa miliisille. Tietöntä matkaa oli 90 kilsaa suuntaansa. Siinä se aatteellisuus, tietsä, siinä se rapisee.

Huuskonen kätkeytyi Mouhijärvelle pelätessään, että KGB:n ukot tulevat ja kostavat hänelle hänen omaelämäkerrallisen kirjansa "Laps Suomen" vuoksi. Löysimme hänet metsämökistään. Tutustuimme, ystävystyimmekin.

Huuskosta auttoi se, että hän - keskitysleirivanki - kirjoitti neuvostoliittolaisen "tuntemattoman" - "Teräsmyrsky Kannaksella" - ja kohosi sen myötä sikäläisen kirjailijaliiton jäseneksi. Se oli vähän samantapainen kirjailijanuran alku kuin Solzhenitsynillä. Huuskosen esikoinen kertoo suomalaisista sotilaista jatkosodassa. Neuvostoliittolaisesta vinkkelistä, tietenkin.

Entisenä nokialaisena Taisto asioi Nokian Alkossa ja muissakin sikäläisissä korkeakortteereissa. Kerran hän asioittensa lomassa poikkesi paikalliseen pystikseen, jossa äkkiväärät ukot kittasivat keskitöhkyrää ja paransivat maailmaa.

- Otahan lakki päästä, Huuskonen. Täällä Nokialla on semmoinen tapa, sanoi joku, kun Huuskonen karvareuhka päässään tunki kohti hanoja.

- Vai niin, Huuskonen vastasi kipakasti. - Minä olen tottunut pitämään lakin päässäni, muuten se varastetaan. Minulle on nääs opetettu käytöstapoja tuolla Neuvostoliitossa.

Taisto tykkäsi votkasta, Koskenkorvasta, oluesta ja tupakasta. Hän asui lopulta Hopunhovissa Mouhijärven kirkolla ja piti omaa hovia paikallisessa baarissa. Houkuttelin hänet kerran piruuttani Jyvään muiden sotaveteraanien pariin. Riitaa ei tullut, vaikka Huuskosen henkilöllisyys paljastui ja paikalla oli jopa entisiä SS-miehiä. Samanlaisia piruparkoja ne kaikki ovat. Yhtä maata kuin sardiinit purkissa. Taisto sanoikin mulle kerran, ettei paskan lapioimisessa paljon sankaruutta tarvita.

Polttelimme Huuskosen kanssa paljon tupakkia yhdessä ja yskimme kuin kaksitahtiwikström. Ennikin sai tarpeekseen ja lähti toisen miehen matkaan. Enni kesti Siperian ja muun, mutta ei suomalaista pellehyppykilpailua. Taisto kiukutteli siitäkin, ettei kehdannut käyttää suomalaista sosiaalisysteemiä, kun oli sen kerran pois vaihtanut. Lopulta hän kuitenkin suostui veteraanikuntoutukseen, sodan läpäissyt mies kun oli.

Ikaalisten kylpylän lääkäri totesi oitis, ettei noin sairasta miestä voi ruveta kuntouttamaan ja lähetti Huuskosen Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Siellä todettiin pitkälle edennyt keuhkosyöpä.

Huuskonen soitti.

- Tulehan käymään, jutellaan.

Muhun iski Lintisen Veikon autossa samoihin aikoihin keuhkokuume kuin veitsellä tuikaten. Eikä muuta kuin sairaalaan. Kuljin Pikon käytävillä tippatelinettä työntäen ja hain Taistoa puhekaveriksi. Turhaan. Emme enää tavanneet.

Huuskonen oli siinä määrin reilu mies, että häntä mä kaipaan joskus. Mutta äkki

Ilmakuvia Helsingistä 1932 ja 2019

Helsinki ilmasta 1932 ja 2019

Markus Valo 2019

• Klikkaa kuvaa vaihtaaksesi vuotta.
• Alareunan liukusäätimestä voit vaihtaa kuvia portaattomasti.
• Yläreunan nuolipainikkeista voit vaihtaa sivua.
• Aloita painamalla yläreunan nuolta.

Linkki ilmakuviin

Mielenkiintoinen kuvasarja Helsingistä ja sen kaupunginosista. Itselläni on sekä asumis- että työhistoriaa eri puolilla kaupunkia, joten oli mielenkiintoista nähdä maalaismaiseman muutokset talojen kivimereksi ja miten mereltä on vallattu rakennuksille maata. 

Koskesta voimaa - Tampereen historiaa

Kun Tampere täytti 220 vuotta, tehtiin sen historiasta Koskesta voimaa -verkkojulkaisu, joka kertoo, miten Tampere on kehittynyt Tammerkosken rannalle ja saanut koskesta voimaa.

Linkki Historiikkiin

Tyynylaava

Tyynylaava
= Veden alla syntynyt laavamuoto, joka muistuttaa päällekkäin pinottuja tyynyjä.

Vuosaaressa niitä voi käydä ihailemassa Uutelan ulkoilualueella. Koskaan ei tiedä, mitä takamuksen alta löytyy. Minäkin muinoin vain ihmettelin kivoja muotoja kalliossa, vaikka Vuosaaren kaduissa on havinaa esihistoriasta. 

• Tulivuoriseikkailu Vuosaaressa/Blogi Vihreän kiven arvoitus

Tulivuoret:

• Aktiiviset tulivuoret
• Vesuvius

Heikki A. Reenpään kirjasto

10.12.2018 Kansalliskirjasto:
Professori Heikki A. Reenpään kokoelmahuone avattu uudistuneena
"Reenpään kirjastohuone laajenee kokoelman mukana. Esille tulee tulee kirjojen ohella esille osia Kustannusosakeyhtiö Otavan Kansalliskirjastolle lahjoittamasta noin 200 mitalin kokoelmasta." Linkki artikkeliin.

8.5.2017 Seura:
Heikki A. Reenpää lahjoitti Kansalliskirjastoon 10 000 kirjaa
"Vanhoilla päivillään Reenpää on kunnostautunut muun muassa lahjoittamalla kirjojaan. Kirkkonummelta on lähtenyt 2 500 teoksen kokoelma metsästyskirjoja alan museoon Riihimäelle, ja Kansalliskirjasto on saamassa 10 000 teoksen täydennyksen Reenpään vuonna 2004 tekemään lahjoitukseen." Linkki artikkeliin.

Kirjastokaista 14.2.2013:
Heikki A. Reenpää esittelee Kansalliskirjastoon lahjoittamaansa kokoelmaa. Linkki

Wikipedia