Vinkit: Käsityökalusteet ja -työkalut

Kokoelma kerättyjä linkkejä

• Lekolar: ompelukonepöytä
• AJ tuotteet: ompelukonepöytä

Siitepölytiedotus

 Turun yliopiston siitepölytiedotus Norkko Suomeksi, Ruotsiksi ja Englanniksi. 

Ajankohtainen tilanne, ennuste, kuukausikatsaus ja yhteystiedot. 

Pähkinäpensas, leppä, koivu, heinä ja pujo. 

Siitepölyennusteet laaditaan Turun yliopistossa, joka on seurannut ilman siitepölypitoisuuksia Suomessa vuodesta 1974 lähtien. Norkko®-siitepölyennusteiden vyöhykekarttojen laadinnassa hyödynnetään SmartPollen-teknologiaa, joka tuotetaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. SmartPollen-teknologia on käytössä lepän, koivun ja heinien siitepölykauden ajan.

Kirja: Puutornimuuntamot

 Puutornimuuntamot (wikipedia)

Puutornimuuntamot – tarinoita sähkönsiirrosta on Maarit Verrosen kirja, joka esittelee suomalaisia puisia tornimuuntamoita. Kirjan on julkaissut Aviador vuonna 2017.

Puutornimuuntamot tarinoita sähkönsiirrosta
Kirjailija	Maarit Verronen
Kuvittaja	Maarit Verronen (pääosa kuvista)
Kansitaiteilija	Maarit Verronen (kuva), Matti Vuohelainen ja Jari Nieminen (suunnittelu)
Kieli	suomi
Kustantaja	Aviador
Julkaistu	2017
Ulkoasu	sidottu
Sivumäärä	372 sivua
ISBN	978-952-7063-33-0
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Alkusanoissa Verronen muistelee Keihäslintu-kokoelmaan kirjoittamansa tarinan miestä, joka mittasi Irlannin kiviaitojen pituudet, ja vertaa omaa harrastustaan siihen: hän haluaa kertoa jäljellä olevien suomalaisten puutornimuuntamoiden tarinan. Puutornimuuntamot ovat harvinaisuus maailmassa, ja niiden merkityksen ymmärtäneet tahot ovat ponnistelleet niiden säilyttämiseksi. Verronen vertaa niitä sähkörakennelmien alalla saimaannorppiin ja katsoo, että siksi niiden tarinat ovat muistamisen arvoisia.^[1][2]

Verronen esittelee kirjassa 90 varsinaista puutornimuuntamoa ja muutamia muita, joita ei voi luokitella samoin mutta joista hän haluaa kertoa. Välissä on lyhyitä aiheeseen liittyviä artikkeleita, joiden perusteella Ville Hänninen päättelee Aamulehden arviossaan, että Verrosella olisi ollut aiheesta enemmänkin kerrottavaa.^[3]

Linkki: Luustoliitto

 Luustoliitto - luusto, osteoporoosi, materiaalipankki 

Menier: tinnitus, huimaus, kuulonalenema

 Suomen Meniere-liitto

Menieren tauti on sisäkorvan sairaus, jolle on tyypillistä sairaan korvan ajoittainen humina, huonokuuloisuus ja huimaus. Tautia kutsutaankin usein kolmen H:n sairaudeksi.

Menieren tautia sairastavalle tärkeää:

- terveet elämäntavat ja hyvä kunto
- vähäsuolainen ruoka
- riittävä uni
- stressin välttäminen
- tasapainoharjoitukset
- huimauskuntoutus
- lääkitys
- tarvittaessa kirurgiset toimenpiteet

Tietokanta: vieraslajit

 Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Vieraslaji on siis ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston, ja levinnyt alueelle, minne se ilman ihmisen apua ei olisi vielä luontaisesti levinnyt.

Havaitse, tunnista, ilmoita, torju -Vieraslajit.fi

Artikkeleita vieraslajeista:

• YLE 5.7.2021: Vuokraa lampaita torjumaan vieraslajikasvustoa
• YLE 31.5.2021: Kaikkiruokainen Espanjansiruetana
• IL 16.7.2021: Suomen vesistä on alkanut nousta näyttäviä, mutta aggressiivisia pikkuksloja (aurinkoahven)

Radiomuseo ja verkkokauppa

 Maaseudun tulevaisuus 13.6.2021 Ihmiset ja kulttuuri

Artikkeli kuvineen otsikon linkin kautta.

Radiomuseo perusti verkkokaupan ylijäämätavaran myyntiin – "Sen avulla saamme kevennettyä tavaramäärää ja kerättyä varoja museoyhdistykselle"

Ihmiset & kulttuuri 13.06.2021

Jukka Koivula

PETÄJÄVESI

Radio- ja puhelinmuseossa jokaista esinettä säilötään yksi kappale, jonka lisäksi varastoon kerätään niihin soveltuvia varaosia.

Keski-Suomessa Petäjäveden Kuivasmäen kylässä, kumpuilevien maalaismaisemien lomassa sijaitsee kookas rakennus, joka kätkee sisäänsä poikkeuksellisen mittavan radio- ja puhelinkokoelman.

Vanhassa Petäjäveden kunnan vaivaistalossa toimii nimittäin Petäjäveden viestilaitemuseon tukiyhdistyksen hallinnoima radio- ja puhelinmuseo.

"Museo avattiin vuonna 1995. Paikkakunnalla sattui siihen aikaan olemaan neljä oman radiokokoelman omistavaa keräilijää, joiden kokoelmat päätettiin yhdistää. Perustettiin radio- ja puhelinmuseo, johon alkoi virrata lahjoituksia", museoyhdistyksen sihteerinä jo 26 vuoden ajan toiminut Esa Salldén kertoo.

Keräilijöiden kokoelmat jäivät pian sivuosaan ja museoyhdistyksen oma kokoelma alkoi korostua.

"Museon tavarakokoelma on vuosi vuodelta kasvanut sen perustamisesta lähtien. Viime vuodenvaihteessa oltiin tilanteessa, jossa ylimääräistä tavaraa oli kirjattuna excel-tiedostoon yli 10 000 kappaletta", Salldén sanoo.

Museokokoelmassa on tällä hetkellä 3 700 luetteloitua esinettä.

Kun ihmisten lähettämät vanhat puhelimet ja radiot kulkeutuivat Petäjävedelle tasaisena virtana, alkoi tilavakin kiinteistö käydä ajan saatossa ahtaaksi.

"Varaosineen ne alkoivat viedä niin paljon tilaa, että olemme ottaneet kokonaisen toisen rakennuksen pihapiiristä käyttöön museosta erilliseksi tavaravarastoksi. Sekin on täyttynyt ääriään myöten", museo-opas Jan-Mikael Nurmela kertoo.

Radio- ja puhelinmuseossa jokaista esinettä säilötään yksi kappale, jonka lisäksi varastoon kerätään niihin soveltuvia varaosia.

"Erityisesti radionkorjaustarvikkeita oli tänne tulvinut vuosien saatossa yksinkertaisesti liikaa. Asia piti ratkaista jotenkin", Nurmela sanoo.

Ylimääräisistä esineistä päätettiin hankkiutua eroon.

"Syntyi ajatus oman verkkokaupan perustamisesta. Verkkokaupan avulla saamme kevennettyä tavaramäärää ja samalla kerättyä varoja museoyhdistykselle", Salldén kiteyttää.

Verkkokauppa on lisäksi selkeyttänyt tavaran luettelointia huomattavasti.

Verkkokauppa sai perustamisvaiheessa vetoapua EU:n maaseudun hankekehittämisrahastosta. Vuoden alussa lanseerattu verkkoportaali lähti heti rullaamaan toivotusti.

"Etenkin nyt korona-aikana on huomannut, että ihmiset värkkäävät entistä enemmän kotona ja tilaavat tällaista tavaraa. Puolessa vuodessa yhteydenottoja on tullut viitisensataa, joista kolmisensataa on johtanut kauppoihin. Saamme verkkokaupan kautta päivittäin lukuisia yhteydenottoja", Nurmela kertoo.

Karkeasti ottaen Petäjäveden Radio- ja puhelinmuseon esineistöstä noin puolet on kotimaisia ja loput ulkomaisia.

"Ensimmäiset radiot ja puhelimet saapuivat Suomeen Ruotsista ja Saksasta. 1930-luvun puolivälistä lähtien tänne alkoi tulla radioita ja puhelimia kaikkialta maailmasta", Salldén toteaa.

Ruotsalaisten ja saksalaisten radioiden ja puhelimien lisäksi museosta löytyy muun muassa kosolti yhdysvaltalaisia, brittiläisiä, neuvostoliittolaisia ja japanilaisia käyttöesineitä. 

Museon kotisivut 

Suomi-Kiina sanakirja

 Suomi–Kiina-seuran vetämän suursanakirjahankkeen tuloksena syntynyt suomi–kiina-sanakirja on julkaistu. Sanakirja on ilmainen ja vapaasti käytettävissä sanakirja.fi-sivustolla. Suomalais–kiinalainen sanakirja kuuluu osaksi Kielikone Oy:n MOT Sanakirjoja® ja se sisältää yli 46 000 hakusanaa.  

Vuonna 2017 sanakirja päätettiin julkaista digitaalisena, mihin liittyen Suomi-Kiina-seura solmi yhteistyösopimuksen Kielikone Oy:n kanssa vuonna 2018.

Monipuolisuudeltaan vastaavanlaista digitaalista suomi–kiina-sanakirjaa ei ole tähän mennessä julkaistu. Sanakirja sisältää suuren määrän kieliopillista tietoa, suomen kielen taivutusmuotoja, esimerkkilauseita, kiinalaisten kirjoitusmerkkien pinyin-translitteroinnin sekä ääntämisen opiskeluun tärkeät toonimerkit. Monipuolisten ominaisuuksien vuoksi sanakirja toimiikin hyvin kiinan kielen opiskelun tukena. Tietokoneen lisäksi sanakirjaa voi käyttää myös mobiililaitteilla, joko selaimen tai Android-sovelluksen avulla. Rekisteröitymällä sivustolle käyttäjä voi luoda itselleen sanalistoja opiskelua varten ja pelata niiden avulla erilaisia opiskelupelejä.

Nyt julkaistu MOT Suomalais–kiinalainen sanakirja on osana Suomi–Kiina-seuran laajempaa suursanakirjahanketta, jonka lopullisena tavoitteena on yli 100 000 suomenkielistä hakusanaa sisältävän suomi–kiina-sanakirjan julkaisu. Hankkeen loppuun vieminen edellyttää kuitenkin lisärahoitusta.

Suomi–Kiina-seura ry on vuonna 1951 perustettu valtakunnallinen yhdistys, jonka päätehtävä on Kiinaa koskevan yleissivistyksen laventaminen ja syventäminen Suomessa sekä Suomen ja Kiinan kansantasavallan välisen kulttuurivaihdon edistäminen. Seuran toiminta kulttuurivaihdon edistämiseksi on ollut katkeamatonta aina sen perustamisesta lähtien.

Linkki sanakirjaan

Jokamiehenoikeus

 Nauti Suomen luonnosta ja jokamiehenoikeuksista (ELY-keskus)

Tiedote/Meddelanden 2015-07-07

Nauti Suomen luonnosta ja jokamiehenoikeuksista (ELY-keskus)

Suomen upea luonto ja perinteiset jokamiehenoikeudet mahdollistavat sen, että voimme nauttia luonnosta ja liikkua luonnossa siitä riippumatta, kuka alueen omistaa tai on sen haltija. Osa jokamiehenoikeuksista on säädetty laissa, ja osa perustuu maan tapaan ja perinteisiin. Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä. 

Jokamiehenoikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä niistä tarvitse maksaa.

• Maastossa voi liikkua jalan tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla tai erityiseen käyttöön otetuilla alueilla, joita ovat esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot. Teltan voi pystyttää tilapäisesti ilman maanomistajan lupaa sinne, missä liikkuminen on muutoinkin sallittu, kertoo yksikön päällikkö Mari Rajala Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia voi kerätä oman käytön lisäksi myös myytäväksi.

• Maanomistajalla ei ole omistusoikeutta alueensa marjoihin eikä seudun parhaita marjapaikkoja voi siis varata omaan käyttöön. On kuitenkin hyvä muistaa, että toisen pihapiiristä ei marjoja saa kerätä, jatkaa Rajala.

Vaikka maastossa saa suhteellisen vapaasti liikkuakin, se ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa toisille ihmisille tai ympäristölle. Puita ei saa vahingoittaa saatikka kaataa, eikä sammaleen tai jäkälien kerääminen ole sallittua. Roskia ei tule jättää luontoon.

Jokamiehenoikeuden perusteella saa onkia ja kalastaa, mutta ennen kalaan lähtöä tulee selvittää kalastusluvan tarpeellisuus.
 

Jokamiehenoikeudet lyhyesti

Saat

• liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja istutukset)
• oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista)
• poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
• onkia ja pilkkiä
• kulkea vesistössä ja jäällä

Et saa

• aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle
• häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä
• kaataa tai vahingoittaa puita
• ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta
• häiritä kotirauhaa
• roskata
• ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa
• kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia

Lisätietoa jokamiehenoikeuksista, yksityiskohtaisempia kysymyksiä ja vastauksia mm. marjanpoiminnasta sekä opas jokamiehenoikeuksista suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi löytyy ymparisto.fi - sivustolta:

• http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Jokamiehenoikeudet(16989)
• http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Usein_kysytyt_kysymykset_jokamiehenoikeu(17111)

(Lähde: www.ymparisto.fi/jokamiehenoikeudet)

Haluan lopettaa tilauksen / Jag vill säga upp min beställning

© Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / © Närings-, trafik- och miljöcentralen

Maanjäristykset

 Helsingin yliopiston Seismologian instituutti & maanjäristykset

• maailmalla
  
• Suomessa
  

Kansainväliset järjestöt:

• USGS / Etusivu
  
• GEOFON / Etusivu
  
• EMSC 

Lähes kaikilla on somekanavat käytössään (yleisimmin Twitter).

Kansanedustajat

 Mistä tietää, mitä kansanedustajat ovat puuhanneet eduskunnassa? 

Eduskunnan kotisivuilta löytyy tiedot nykyisistä edustajista vaalipiireittäin: Linkki (päivitetty 14.2.21).

Klikkaa edustajan nimeä. Sieltä löytyy mm. aloitteet, kydymykset ja puheenvuorot sekä toimielinkäsenyydet tehtävineen. 

Eeva Ryynäsen ateljee

 Eeva Ryynäsen ateljee

YLE 10.2.2015 : Tarinat elävöittävät luonnonläheisen kuvanveistäjän henkilökuvaa

Blogi Hurmioitunut 14.9.2014: Eeva Ryynäsen ateljee ja koti

Blogi Suomi Tour 2.6.2013: Eeva Ryynäsen koti ja Paaterin kirkko

  

Omat kuvat kesältä 2013. 

Banaaniletut

 Banaaniletut - Valmistusaika: 15 min

Raaka-aineet:

4 kananmunaa
0,5 dl kookosjauhojaa
1/2 banaani
1 rkl hunajaa
0,5 dl kookosmaitoa (voi korvata mantelimaidolla tai tavallisella maidolla)
0,5 dl vettä

Valmistusohjeet:

1. Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja sekoita tasaiseksi.
2. Kuumenna kattilassa voita tai kylmäpuristettua kookosöljyä keskilämmöllä.
3. Kaada haluamasi määrä taikinaa pannulle.
4. Paista 2-5min molemmilta puolilta kunnes pinta on kullanruskea.

Banaaniletut

Valmistusaika: 15 min

Raaka-aineet:

4 kananmunaa
0,5 dl kookosjauhojaa
1/2 banaani
1 rkl hunajaa
0,5 dl kookosmaitoa (voi korvata mantelimaidolla tai tavallisella maidolla)
0,5 dl vettä

Valmistusohjeet:

1. Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja sekoita tasaiseksi.
2. Kuumenna kattilassa voita tai kylmäpuristettua kookosöljyä keskilämmöllä.
3. Kaada haluamasi määrä taikinaa pannulle.
4. Paista 2-5min molemmilta puolilta kunnes pinta on kullanruskea.

Muutos.net / Tuomas Helkala

WWF Kalaopas

 KALAOPAS

Tervetuloa käyttämään WWF:n Kalaopasta! WWF:n Kalaopas auttaa Sinua tekemään vastuullisia kalavalintoja. Opas ohjaa vastuulliseen kuluttamiseen liikennevaloin. Oppaan suosituksia seuraamalla voit olla mukana vaikuttamassa siihen, ettei maailman meriä kalasteta tyhjiksi.

Opas päivitetty 5/2020.

Vanhemman mallinen PDF-opas: Kalaopas 2012

Hylätty talo Canadan takametsissä

Beautiful Abandoned Stone Mansion originally built 167 years ago. Explore #41 YouTubessa 

Hylätty vasta 2012 - siksi varmaan niin hyvässä kunnossa edelleen.

Klikkasin ihan vahingossa muuta katsellessani. Ajattelin että katson vähän, mutten voinut lopettaa. Upeat tapetit ja muita yksityiskohtia. Ja kellarista löytyy saunakin 😊

Oirearvio STM palvelussa

 Linkki

Kansalaisille suunnattu koronavirustietoa sisältävä digipalvelu 

Linkkivinkit: askartelu- ja käsityötarvikkeita

 Kerätty linkkivinkkejä askartelutarvikkeista:

• Ellin kauppa (Early Learning): jäätelötikkuja värilajitelmana 
  
• Toika: nauhalanka 
• Toika: Metallikehys ja pujotusneula
• 
  

Virkattu pyöreä matto

 Vinkit ja linkit

Ihan oikea blogi? Iso virkattu pyöreä pitsimatto

OmaKoppa Kukkaympyrämatto

Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitus häviämässä kokonaan

 Kaatopaikalle sijoittamisen ovat korvanneet erilaiset jätteiden hyötykäyttömuodot. Yhdyskuntajätteiden energiahyödyntäminen on myös auttanut kasvihuonekaasupäästöjemme hillitsemisessä, kertoo yliaktuaari Juha Espo. Katso lisää videolta.   

https://youtu.be/xhNSKuGvldU

Lähde: Tilastokeskus uutiset ja tilastot aiheittain 

Kansalliskirjaston uutiskirjeestä poimittua 2018

 Kansalliskirjasto avasi lisää digitoituja lehtiaineistoja verkkoon

Historialliset sanoma- ja aikakauslehdet ovat nyt avoimessa verkkokäytössä vuodesta 1771 aina vuoteen 1929 saakka. Aineistot ovat käytössä osoitteessa digi.kansalliskirjasto.fi. Lehtien avaamisen avoimeen verkkokäyttöön mahdollisti Kansalliskirjaston ja tekijänoikeusjärjestö Kopioston välinen sopimus, joka on voimassa vuoden 2018 ajan. Lue lisää

Heikki Kiljanderin laaja exlibris-kokoelma Kansalliskirjastolle
Kansalliskirjasto on saanut lahjoituksena faktori ja exlibrisharrastaja Heikki Kiljanderin (1922-2014) laajan
exlibristen eli kirjanomistajamerkkien kokoelman. Lue lisää

Uusi kirjahistorian e-kirja nyt avoimessa verkkokäytössä
Kansalliskirjaston julkaisuarkistossa Doriassa on julkaistu dosentti Tuija Laineen laatima Kirjahistorian perusteet ja tutkimus -e-kirja. Kirja on tarkoitettu ensimmäiseksi johdatukseksi kirjahistorian ja sen tutkimuksen maailmaan. Lue lisää

Suomen kansallisbibliografia julkaistu avoimena datana
Suomen kansallisbibliografia Fennica on julkaistu avoimena datana. Kansalliskirjasto toivoo avatuille tietovarannoilleen uusia käyttäjiä ja uusia käyttötapoja. Lue lisää

Kansalliskirjasto-lehti lopetettu
Kansalliskirjasto-lehti on lopetettu vuoden 2017 lopussa. Lehden (1959 - 2002 Helsingin yliopiston tiedotuslehti, 2003 - 2017 Kansalliskirjasto-lehti) vanhat numerot ovat edelleen luettavissa verkossa. Kansalliskirjasto-lehti kiittää lukijoitaan yhteisistä vuosista!  Lue lisää

Aineistoja verkossa

• kansalliskirjasto.finna.fi 
  Kansalliskirjaston tiedekokoelmat, kansalliskokoelma ja musiikkikirjaston kokoelma sekä kotimaiset artikkelit yhdellä haulla
• digi.kansalliskirjasto.fi
  Sanomalehdet, aikakauslehdet ja pienpainatteet, yhteensä 11 milj. sivua aineistoa
• muita Kansalliskirjaston digitaalisia aineistoja
• Suomalainen verkkoarkisto

Tutustu myös
Tietolinja, kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten verkkolehti
Kansalliskirjaston Scripta selecta -blogi
Kansalliskirjaston uutiskirjeet (voi tilata sähköpostiin)