lauantai 7. joulukuuta 2019

Balladi Ditanigista

Harvinainen Titanic-laulu löytyi vanhasta mustakantisesta vihkosta
Isä muisteli, että isoäiti olisi laulanut osia tästä balladista. Isän muistaminen sanojen perusteella löytyi linkki Keskisuomalaisen artikkeliin, josta löyty koko balladin sanat.  Keski-Suomi 12.04.2012 14:13: Harvinainen Titanic-laulu löytyi vanhasta mustakantisesta vihkosta / Risto Löf
Kuopiolainen Maija Räsänaen on löytänyt Titanic-laivan turmasta kertovan harvinaisen arkkiveisun. Hauaraaseen mustakantiseen vihkoon käsin kirjoitettu Ditanigin surulaulu kertaa tarkoin traagisen onnettomuuden vaiheet ja ihmiskohtalot.
Räsänen ei tunne vihkon tai arkkiveisun alkuperää. Hän sai vihkosen isältään, jonka haltuun vihko päätyi aikoinaan talokaupan irtaimiston mukana. Laulujäljennöksen loppuun on kirjoitettu: "Västinniemi 30/4 -44. Emäntä Antikaisen tallettamista sanoista jälj." Jälkisanat viittaavat siihen, että joku on taltioinut surulaulun vihkoon Juankosken Västinniemellä vuonna 1944.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kansanrunousarkiston tutkija Juha Nirkko päättelee laulun perinteiseksi arkkiveisuksi. Titanicin turmasta syntyi useita arkkiveisuja heti turman jälkeen vuonna 1912. Nirkon mukaan Ditanigin surulaulu on kuitenkin harvinaisempi versio, jota ei löydy SKS:n kansanlaulukortistosta. Hän pitää mahdollisena, että Ditanigin surulaulu on käännös ja muunnelma vieraskielisestä arkkiveisusta. 
Ditanigin surulaulu
1. Ei ihmiskunnan historia tienne niin suurta surun aihetta kuin nyt. Sen vertaista ei maailmassa liene tok' vielä koskaan merill' ilmennyt.
2. Yhdeksäntoista sataa kaksitoista päiv' huhtikuuta neljästoista on, kun Atlantilla hätävalot loistaa ja tapaus käy synkkä onneton.
3. Kun tuhansien hauta kerrall' aukee ja syvyyksien kuohut häämöttää. Ja tuskan huudot rinnoista siellä laukee, mi sydänjuuriakin järkyttää.
4. Oi ihmisjärki, luontoa miks' uhmaat, laittaen hirmut meriin kulkemaan? Myös äärettömät summat niihin tuhlaat. Monasti saatat kansat suremaan.
5. Kakskymmen vuosisadan töistä niistä Ditanig laiva ihmein oli kai. Mutt' pohjoismeren jylhist jäätiköistä tuhoisen esteen etehensä sai.
6. Oi Ditanig tuo merten jättiläinen, nyt ravakkaana Atlanttia käy. Kapteeni Smith tuo hurja huimapäinen laivaansa johtaa vaikk' ei maata näy.
7. Se valtamerta mahtavata kyntää, viiskymmentuhat hevosvoimallaan. Nyt pimeässä merta pitkin ryntää. On uljas laiva ensi matkallaan.
8. Ei komeutta laivast' puutu siitä. Se kaupungiksi laitettu ol' niin. Sen kuvauksiin ei nyt sanat riitä, min kustannukset kohos miljooniin.
9. Siin' kasvitarhat, palmulehdet loisti ja linnut lauloi riemulaulujaan. Siell' illoin tanssisalongeissa poisti ain nuoret hurjat matkahuoliaan.
10. Hotellit, huoneet, kylpy, uimahallit. Myös laival' tässä löytyy kaikki nää, urheilusalit sekä luistinvallit. Hirmuisen suuri yleellisyys tää.
11. Komean laivan sähkötulet palaa. Se vinhaan kiitää, koneet jyskyttää. Syrjästä hiipii tuhon tuoja salaa. Ylpeän laivan särkee hävittää.
12. "Fite star" tuo linjan uljas johtonimesi. Tirehtööri Ismay laivaa kiirehtii, kunnianhimo halpa kukatiesi. Turman tujakan tähän innostaa.
13. Kapteeni Smith, tuo hurja huimapäinen, pyys rekordia uudell' laivalla. Vaikk' koneet näytti, ett' on seutu jäinen, hän antoi mennä täyttä vauhtia.
14. On vaaleana valtamerten taivas. Kirkkaana tähdet siellä pilkuttaa. Kuuluupi illain ilon humu laivast. Sen sähkötulet kilvan vilkuttaa.
15. Kansilta kuului raikas tanssin huuma. Siell' nuoret kaihoin leikki, karkeloi. Veen pinnall' kulki kylmä kuura sumu. Mut iltaäänet raikui, soitot soi.
16. Näin Rae niemen kohdalle jo pääsi, tuo uljas laiva ensimatkallaan. Mut hurjan laki kohtalonsa sääsi, tuhansia suuren tässä olemaan.
17. Jäävuori suuri pohjoisesta kulkee, sen merivirrat sieltä kuljettaa. Tän Ditanigin tien nyt tarkoin sulkee. Sen keulan särkee, laidat irroittaa.
18. Nyt särkyi heti laivan keulapuoli. Jäävuoren osa kaatui kannelle. Oi moni matkustaja siin' jo kuoli ja suistui syvyyksihin tallelle.
19. Ei arvata voi ensinkään nyt aju, min' hämmingin tää hätä synnyttää. Ei kuvata voi tarkoin ihmistaju sit' surkeutta, tuskaa hälinää.
20. Kuin hirviö tää merten suurin laiva, rysähtävi notkuu, runko vavahtaa. Hirmuinen ryske välis meren taivaan. Kauhussaan kukin ylös kavahtaa.
21. Jokainen tietää tuhon ilmihetken kamalan, synkän laivan kohdanneen. Ett' mahtilaivan ensi luottoretken kääntyypi suunta meren syvyyteen.
22. Vaikenee soitto, taukoo tanssin huuma. Ihmiset muuttuvi kuolon kalpeiksi. Sydäntä leikkaa tuskan tunne kuuma. Hengitys käypi varsin vaikeeksi.
23. Ens' alussa ei laivan peräpuolla tunteneet tarkoin vaaran suuruutta. Vaan pian kuuluu kuiske, täytyy kuolla. Oi, rukoilkaa jo sielun autuutta.
24. Nyt etupuoli vajota jo alkaa ja liitoksistaan laiva ratkeilee. Alempan' ku jo keula monta jalkaa ja laivan runko poikki katkeilee.
25. Ihmiset syöksyy ulos huoneistansa. Kauhuisin katsein kukin tuijottaa. Jumalan kosto, vaiko kohtalonsa, hirmuinen ees nyt jo kauhistaa.
26. Toiset ovat vielä juhlapuvuissansa. Puol' alastonna toiset juokselee. Siell' avorinnoin neidot kauhuissansa mieshenkilöiden turvin pakenee.
27. Sydäntä vihloo naisten tuskan äänet ja lasten hätä suurin katkerin. Kun meren kuohut syvyyksien ääret uhkaa jo niellä kaikki nämäkin.
28. Pelastusvenheet laivan ei nyt riitä. Jokainen tahtois niitä omistaa. Toisiaan lyövät, kiistelevät siitä, ken eloon jää, ken pohjaan vajoaa.
29. Itkevät naiset syöksyy hyteistänsä miestensä syliin, siinä kuollakseen. Jokainen etsii omaa ystäväänsä viimeisen kerran vielä nähdäkseen.
30. Upseerijoukko pelastusta antaa naiset ja lapset saattain venheisiin. Sankarimieltä monet mielet kantaa uhraten henkens säälin tunteisiin.
31. Vaan harvemmat siell' miehist' oli niitä ken väkivalloin pyrki venheisiin. Näkivät ettei heille niitä riitä, hyppivät suoraan meren laineisiin.
32. Julmimmat miehet syöksyivät kuin haamut, naisia talloen, työntäen eestä pois. Heikoimmat ei ois pelastusta saanut, jos ihmisrakkautt' ei ollut ois.
33. Villian Stead, tuo sankar mieleltänsä, rikollisuutta nähdä soinut ei. Hän väkivallan hurjilt' käyttäjiltä nyt prauningillaan heiltä hengen vei.
34. Kostoksi tästä muuan matkustaja, tähtääpi rintaan Villian Steadiin. Näin kaatuu kuulu rauhanrakentaja. Se kuula sattui kansan sankariin.
35. Vielä monen monta sankartyötä täs' kuolon kamppailussa nähtiin oi. Säälin ja rakkauden seppelvyötä siel' ihmissydän ihaninta loi.
36. Kävi morsiot siellä sulhojensa syliin, ja meren kuohuin ijäks vaipuivat. Näin sylityksin tuonen suuriin syliin he surman suuhun kaksin vaipuivat.
37. Siell' väkivalloin naiset erotettiin, miestensä sylist' vietiin venheisiin. Ja lapset vanhemmista vieroitettiin. Ja monta ihmistä myös surmattiin.
38. Nyt monta mahtavata rahamiestä. Miljoonil' tahtois henkens' pelastaa. Vaan kulta, kunnia ei kuolon tiestä pelasta nytkään yhtään ihmistä.
39. Se ompi sattuma mi yksin määrää, ken pelastuu, ken meren uhriks' jää. Varmaankin kohtalo nyt kulkee väärään, kun tuhansia kerrall' hävittää.
40. Ihmiset vääntelehtii tuskissansa hurjan epätoden vimmassa. Kun sadoittain jo kuolon kamppailussa uiskelee heitä meren pinnalla.
41. Tään ajan aina laivan soittokunta viel' soittaa kuolon suruhymniä. Et' ihmiset nyt näkisi kuin unta tät' hirmu tapausta synkeää.
42. Huutoja hädän, laivan sähköttäjä, laittaapi lakkaamatta ilmahan. Ei kuulu vainen avunlähettäjää, ei ehdi kaukaa kukaan auttamaan.
43. Pelastusvenheet laivan luota lähtee aavalle merell' harhailemaan nyt. Siell' kyllin tulvii kyynelvirran lähteet. Puol' kuolleiksi on moni nääntynyt.
44. Kun omaisista toiset jäävät laivaan vajoamaan sen kans' meren syvyyteen, toiset harhailevat välis meren taivaan pienissä venheis' kuolon kylmyyteen.
45. Ei pelastusta saada enää työllä. Marcooni kone sanat lennättää viimeiset kello yksi sydän yöllä. Oi koittakaa jo apuun ennättää.
46. Viel' vähän ennen laivan vaipumista kapteenin sankartyö myös huomataan min vertaista ei liene romaanissa. Niin suuresti nyt sitä ihaillaan.
47. Kapteeni Smith, hän laivaan jää viel' siksi kun venhe viimeinenkin lähteepi. Nyt antautuu hän kuoloon alttiiksi ja suruissansa mereen hyppääpi.
48. Siell' huomaa hän viel' hukkuvaisen lapsen. Sen uiden saattaa yhteen venheeseen. Nää antais myöskin hälle pelastuksen. Hän avun hylkää, vaipuu syvyyteen.
49. Nyt koittaapi jo hirmuisin se hetki, mi kuolon valtaamina nähtähvi. Kun alkaa Ditanigin ihme retki matkustajineen meren syvyyteen.
50. Vain kolmen tuhannen on metrin syvyys ja sinne lastinensa vajoaa. Ei auta huudot, rukousten pyhyys. Se ikipäiviks' kuohuun katoaa.
51. Mut' laivas orkesteri soittaa yhä. "Sinua lähestymme Jumala". Tää sävel kaikuu valtavana pyhä, ihmisten mieltä mustaa lohduttaa.
52. Sen keula ensin painuu veden alle, ja vesi hirmuisesti kohajaa. Nyt perä nousee ilmaan korkealle, ja syvyyteen nyt sekin katoaa.
53. Oi ääretöntä sitä valitusta, jo kuoloon vihittyjen kirkunaa, kun meren kita kamala ja musta nieleepi heidät kaikki kokonaan.
54. Näin ihmisiä tuhat kuusi sataa Ditanig mukanansa pohjaan vei. Tuo komein laiva kulki kuolon rataa, takaisin tule ikänänsä ei.
55. Nyt vasta kiitää täyttä vauhtiansa, yksi Garpathia laiva auttamaan. Se haalii sieltä meren ulapalta nääntyvät raukat laivan suojahan.
56. Näin kolmekymment' suomalaista siellä, he hurjan kuolemansa siinä sai. Heit' isänmaansa katkeralla miellä säälien suree nytkin vielä kai.
57. Sielt' valtameren synkist' syvänteistä he siirtomaansa suuren löysivät. Ei yksikään palaa ikänänsä heistä, niin moni kun on sinne häipynyt.
58. Ja siellä missä rakkaus on pyhä ja uhrautuva sula ihmisyys, siell' onnettomain tähden suurraan yhä, ja mielen valtaa murheen hämäryys.
59. Kelt' säälin tunne ei nyt rintaa raasta, tään tapahtuman synkän kuultuaan, ei lemmen kieltä ikänään se haasta. Se kuollut on jo ennen aikojaan.
60. Oi Ganada, oi Amerikan manner. Miks' lähempänä hätää ollut et. Niin kaukana mi oot sä toivon tanner. Sun saartaa valtamerten ahnaat veet.
61. Ja Vellamon sä ahnas synkkä syli, miksi niin paljon otat kerrallaan? Nyt säälin kyynel uhriensa yli, oi maailmassa vuotaa virtaavaan.
Västinniemi 30/4 -44.
Emäntä Antikaisen tallettamista sanoista jälj.

sunnuntai 29. syyskuuta 2019

Kirjailija Taisto Huuskonen

Laps Suomen on kirjailija Taisto Huuskosen ja Ennin tarina hänen vaimonsa elämäntarinat. 



Tamperelainen 
Tiistaina 20. joulukuuta 2005

Ota lakki päästä, Taisto Huuskonen!
"Laps Suomen", Taisto Huuskonen, syntyi ja kuoli marraskuussa, vuodet olivat 1925 ja 1990.
Sodan jälkeen sotaveteraani Huuskonen loikkasi "onnenmaahan" Enni-vaimoineen, vakaumuksellinen äkkiväärä kun oli. Ensimmäisellä yrityksellä pariskunta eksyi takaisin Suomeen, mutta toisella kertaa onnisti. He pääsivät vankilaan ja karkoitettiin Siperiaan. Näistä ajoista Huuskonen kertoi kirjoissaan, kun oli Nikita-sedän tilapäisen suojasään aikana päässyt Suomeen.

- Piti joka viikko käydä ilmoittautumassa miliisille. Tietöntä matkaa oli 90 kilsaa suuntaansa. Siinä se aatteellisuus, tietsä, siinä se rapisee.
Huuskonen kätkeytyi Mouhijärvelle pelätessään, että KGB:n ukot tulevat ja kostavat hänelle hänen omaelämäkerrallisen kirjansa "Laps Suomen" vuoksi. Löysimme hänet metsämökistään. Tutustuimme, ystävystyimmekin.
Huuskosta auttoi se, että hän - keskitysleirivanki - kirjoitti neuvostoliittolaisen "tuntemattoman" - "Teräsmyrsky Kannaksella" - ja kohosi sen myötä sikäläisen kirjailijaliiton jäseneksi. Se oli vähän samantapainen kirjailijanuran alku kuin Solzhenitsynillä. Huuskosen esikoinen kertoo suomalaisista sotilaista jatkosodassa. Neuvostoliittolaisesta vinkkelistä, tietenkin.

Entisenä nokialaisena Taisto asioi Nokian Alkossa ja muissakin sikäläisissä korkeakortteereissa. Kerran hän asioittensa lomassa poikkesi paikalliseen pystikseen, jossa äkkiväärät ukot kittasivat keskitöhkyrää ja paransivat maailmaa.
- Otahan lakki päästä, Huuskonen. Täällä Nokialla on semmoinen tapa, sanoi joku, kun Huuskonen karvareuhka päässään tunki kohti hanoja.
- Vai niin, Huuskonen vastasi kipakasti. - Minä olen tottunut pitämään lakin päässäni, muuten se varastetaan. Minulle on nääs opetettu käytöstapoja tuolla Neuvostoliitossa.

Taisto tykkäsi votkasta, Koskenkorvasta, oluesta ja tupakasta. Hän asui lopulta Hopunhovissa Mouhijärven kirkolla ja piti omaa hovia paikallisessa baarissa. Houkuttelin hänet kerran piruuttani Jyvään muiden sotaveteraanien pariin. Riitaa ei tullut, vaikka Huuskosen henkilöllisyys paljastui ja paikalla oli jopa entisiä SS-miehiä. Samanlaisia piruparkoja ne kaikki ovat. Yhtä maata kuin sardiinit purkissa. Taisto sanoikin mulle kerran, ettei paskan lapioimisessa paljon sankaruutta tarvita.

Polttelimme Huuskosen kanssa paljon tupakkia yhdessä ja yskimme kuin kaksitahtiwikström. Ennikin sai tarpeekseen ja lähti toisen miehen matkaan. Enni kesti Siperian ja muun, mutta ei suomalaista pellehyppykilpailua. Taisto kiukutteli siitäkin, ettei kehdannut käyttää suomalaista sosiaalisysteemiä, kun oli sen kerran pois vaihtanut. Lopulta hän kuitenkin suostui veteraanikuntoutukseen, sodan läpäissyt mies kun oli.

Ikaalisten kylpylän lääkäri totesi oitis, ettei noin sairasta miestä voi ruveta kuntouttamaan ja lähetti Huuskosen Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Siellä todettiin pitkälle edennyt keuhkosyöpä.

Huuskonen soitti.
- Tulehan käymään, jutellaan.

Muhun iski Lintisen Veikon autossa samoihin aikoihin keuhkokuume kuin veitsellä tuikaten. Eikä muuta kuin sairaalaan. Kuljin Pikon käytävillä tippatelinettä työntäen ja hain Taistoa puhekaveriksi. Turhaan. Emme enää tavanneet.

Huuskonen oli siinä määrin reilu mies, että häntä mä kaipaan joskus. Mutta äkki

sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Onnenkivet

 HOROSKOOPPIMERKKI ja ONNENKIVI VÄRI

Vesimies  21.1. - 18.2. haukansilmä musta
 Kalat  19.2. - 20.3. ametisti violetti
Oinas  21.3. - 20.4. jaspis punainen
Härkä  21.4. - 20.5. ruusukvartsi vaaleanpunainen
Kaksoset  21.5 - 20.6 tiikerinsilmä ruskea
Rapu  21.6. - 20.7. aventuriini vihreä
Leijona  21.7. - 22.8. vuorikide kirkas väritön
Neitsyt  23.8. - 22.9. sitriini keltainen
Vaaka  23.9. - 22.10. savukvartsi ruskea
Skorpioni   23.10. - 22.11. karneoli oranssi
Jousimies   23.11. - 21.12. kalsedoni vaaleansininen
Kauris  22.12. - 21.1. onyks musta

Linkkivinkit: askartelu- ja käsityötarvikkeita

 Kerätty linkkivinkkejä askartelutarvikkeista:

perjantai 9. elokuuta 2019

Ilmakuvia Helsingistä 1932 ja 2019

Helsinki ilmasta 1932 ja 2019

Markus Valo 2019

  • Klikkaa kuvaa vaihtaaksesi vuotta.
  • Alareunan liukusäätimestä voit vaihtaa kuvia portaattomasti.
  • Yläreunan nuolipainikkeista voit vaihtaa sivua.
  • Aloita painamalla yläreunan nuolta.


Mielenkiintoinen kuvasarja Helsingistä ja sen kaupunginosista. Itselläni on sekä asumis- että työhistoriaa eri puolilla kaupunkia, joten oli mielenkiintoista nähdä maalaismaiseman muutokset talojen kivimereksi ja miten mereltä on vallattu rakennuksille maata. 

perjantai 5. heinäkuuta 2019

Verkostoituminen

Verkostoitumisen artikkelit:

https://www.avaimet-menestykseen.fi/verkostoituminen/

https://www.monster.fi/uraneuvonta/strategia-tyopaikkahakuun/ammatillinen-verkostoituminen

https://omapaja.fi/verkostoituminen-tie-mahdollisuuksiin/

https://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/mika_ihmeen_sosiaalinen_media/verkostoituminen_ja_vertaistyoskentely

https://yle.fi/uutiset/3-8749701

https://duunitori.fi/tyoelama/tyonhakuopas/verkostoituminen/ 

Työhakemus

Työhakemus ja sen tekeminen / mielenkiintoiset artikkelit:

Duunitorin työnhakuopas
https://duunitori.fi/tyoelama/tyonhakuopas

tiistai 21. toukokuuta 2019

Koskesta voimaa - Tampereen historiaa

Kun Tampere täytti 220 vuotta, tehtiin sen historiasta Koskesta voimaa -verkkojulkaisu, joka kertoo, miten Tampere on kehittynyt Tammerkosken rannalle ja saanut koskesta voimaa.

Linkki Historiikkiin