Keimola

Keimolan moottoriradan alue liittyy lapsuuden matkustamisen kohokohtiin.

Käsityö- ja lapsiperheen retkistä bloggaava Hupsistarallaa on tehnyt kotiseuturetken alueen uudelle asuinalueelle.

Tietoa radan historiasta:

•  wikipedia
• Keimolan moottoristadion
• Keimolan unohdettu moottorirata
• Pauli Jokisen blogi: Miltä Keimola näyttää tänään?

Kuluttaja-asiamiehen uutiskirje

Uutiskirjeiden arkisto verkossa

Arkiston kautta kätevästi myös muihin alan tiedotteisiin, blogiin yms.

Hortoilu?

Horta on kreikkaa ja tarkoittaa kaikkea villiä, kasviperäistä syötävää. Horta on hyvä, suomalaisen makuinen lainasana kreikan kielestä. Kerätä hortaa on luontevasti hortoilla kuten sieni – sienestää ja marja – marjastaa.

Keväisessä ja kesäisessä luonnossa käyskentelevä, silloin tällöin herkun löytäessään pyllistävä kasvin kerääjä täyttää hortoilu-sanan merkityksen myös toisessa mielessä!

Hortoilu blogi

Ajatusten aamiainen 11.6.2018

Ajatusten aamiainen, jossa lähes jokainen osa aiheuttaa kihelmöintiä aivonystyröissä.

Aamun Ajatus
Jos pystyt ratkaisemaan ongelmasi,
mitä syytä sinulla on olla huolestunut?
Jos et pysty ratkaisemaan ongelmaasi,
mitä sinua auttaa olla huolestunut?
-Shantideva

Kun myrsky ei valvota

Kauan sitten nuori mies haki rengin paikkaa. Isännän tiedustellessa tämän pätevyyttä, nuorukainen vastasi: "Nukun rauhallisesti myrskynkin pauhatessa." Isäntä oli ymmällään. Hän kuitenkin piti nuorukaisesta ja palkkasi tämän.

Muutaman viikon kuluttua raju syysmyrsky herätti isännän ja emännän keskellä yötä. He tarkistivat talon varmistaakseen että kaikki oli kunnossa. He huomasivat ikkunaluukkujen olevan huolellisesti suljetut ja uunin viereen oli kannettu riittävästi puita. Nuorukainen nukkui sikeästi.

Isäntä päätti vielä käydä tarkastamassa omaisuutensa ja huomasi työkalujen olevan vajassa, suojassa pauhaavilta luonnonvoimilta. Traktori oli tallissa, ladon ovi huolellisesti teljetty ja jopa eläimet olivat navetassa rauhallisia. Kaikki oli hyvin.

Silloin isäntä ymmärsi nuorukaisen sanojen merkityksen. "Nukun rauhallisesti myrskynkin pauhatessa." Koska hän teki työnsä huolellisesti taivaan ollessa kirkas, hän samalla varautui myös myrskyn mahdollisuuteen. Niinpä kun tuuli tuiversi ja sade piiskasi hän saattoi nukkua rauhallisesti.

Ankkurit ylös

Niin kuin meri on ihmisen elämä –
Tyynet ja myrskyt siinä vaihtelevat
ja vaahtopäiden vaimentuessa
kimaltelee aurinko
kirkkaampana kuin koskaan.

Uljaasti ja täysin purjein
on elämän merelle
uskallettava mennä –
sillä kootuin purjein
satamassa lepäävä laiva
on vain surullinen sivustakatsoja
elämän suuressa seikkailussa.

-Raili Malmberg

Huono uutinen: Aika lentää

Hyvä uutinen: Sinä olet ohjaimissa

Myönteisten ajatusten yritys Positiivarit

Ajatusten aamiainen on Positiivarit Oy:n myönteisen ajattelun idealaatikko, joka putkahtaa sähköpostiin arkipäivisin loma-aikoina lukuunottamatta. Kahden viikon aamiaiset löytyvät arkistosta ja päivän ajatusta voi seurata Facebookin kautta. Itse olen seurannut aamiaiskattausta lähes alusta alkaen (1999).

Muuta mielenkiintoista:

• Myönteisten ajatusten sähköiset kortit. Lähetä Positiivareiden eKortti.
• Värssypankki - kaipaatko nasevaa onnittelurunoa?
• Positiivinen juorupalsta - kiitä hyvästä palvelusta 
• Perjantaiutelut - vastauksia eri elämäntilanteisiin
• Tarinatupa -ajateltavaa, hyödyllistä ja hauskaa (esim. joulutervehdykset yli 300 kielellä)
• Huoneentaulut kotiin tai töihin - elämänoppaita muksuiästä senioreihin
• Artikkelit, kolumnit ja blogit (mm. Pentti Oskari Kankaan päiväkirjat)

Sivuilta linkki myös iloisten ajatusten verkkokauppaan, josta voi tilata kirjoja, postikortteja, vihkoja, t-paitoja yms.

Etäkokousbingo

Etäkokousbingo ja 5 vinkkiä parempiin etäkokouksiin 

Etäkokoustaminen voi olla hankalaa puuhaa. Jos työskentelet modernissa toimistossa tai hajautetussa organisaatiossa, olet varmasti osallistunut yhteen tai useampaan etäkokoukseen. Ryhmäkoon kasvaessa vastaan alkaa tulla haasteita: joku ei pääse kokoukseen tai tippuu kokouksesta; jollain ei mikrofoni toimi; joku ei näe esitystä.

Lisäksi keskustelua voi olla hankala käydä, kun ei nähdä toisia osallistujia. Joskus on epäselvää, kenen vuoro on puhua, jolloin kaksi ihmistä puhuu päällekkäin. Toisinaan on kiusallinen hiljaisuus, kun ei olla varmoja, eikö Jokke nyt kuullut kysymystä, onko hänellä mikrofoni vaimennettuna vai tippuiko hän kenties kokouksesta kokonaan?

Kokosimme etäkokousten inhokit yhteen ja teimme niistä etäkokousbingon. Kokeile sitä seuraavassa etäkokouksessa! Kuinka nopeasti teidän etäkokouksessanne huudetaan ensimmäinen bingo?

Lähde: grapepeople

Positiivarit: Ajatusten aamiainen 25.5.2018

 25.05.2018 AJATUSTEN AAMIAINEN

AAMUN AJATUS 
Ole erityisen kiinnostunut tästä hetkestä, sillä siinä sinä vietät koko elämäsi.


NAUTI TÄSTÄ PÄIVÄSTÄ

Vuosia sitten minulla oli lukiossa opettaja, jonka mies menehtyi yllättäen sydänkohtaukseen. Viikon kuluttua puolisonsa kuolemasta opettaja työnsi tunnin päättyessä tavarat syrjään pöydältään ja istuutui sille. Ikkunasta tulviva auringonpaiste valaisi opettajan mietteliäät kasvot, kun hän sanoi: "Ennen tunnin loppua haluaisin puhua teille asiasta, joka ei mitenkään liity aiheeseen mutta on silti äärimmäisen tärkeä. Me olemme kaikki tulleet tähän maailmaan oppimaan, antamaan omastamme, rakastamaan ja arvostamaan muita ja olemaan lähimmäistemme käytettävissä. "Kukaan meistä ei tiedä, milloin tämä hieno kokemus päättyy. Elämä voidaan ottaa meiltä pois silmänräpäyksessä. 

Opettajan silmät kostuivat hänen jatkaessaan: "Luvatkaa minulle, että tästä lähtien huomaatte jokaisella koulumatkalla jonkin kauniin asian. Ette välttämättä tarvitse edes silmiänne. Jonkun keittiöstä voi leijua nenäänne herkullinen pullantuoksu. Voitte kuulla puiden kahisevan tuulenvireessä. Aamuaurinko voi saada syksyn viimeisen lehden hehkumaan sen leijaillessa hiljaa maahan. Tarkkailkaa pikkuasioita, ja nauttikaa niistä. Tämä voi kuulostaa teistä arkiselta, mutta niistä elämä koostuu. Meidät on pantu tänne nauttimaan pienistä iloista, joita usein pidämme itsestään selvinä. On tärkeää huomata ne, sillä ne voidaan koska tahansa ottaa meiltä pois."

Luokkaan oli laskeutunut syvä hiljaisuus. Me keräsimme kirjamme ja poistuimme vaitonaisina. Sinä päivänä tein kotimatkalla enemmän huomiota kuin koko lukukaudella siihen mennessä. Opettajan sanat palaavat yhä silloin tällöin mieleeni. Muistan, kuinka lähtemättömän vaikutuksen hän meihin teki, ja yritän arvostaa elämän pikkuseikkoja,
jotka niin helposti jäävät meiltä huomaamatta. Kun ihminen vanhenee, hän ei kadu tekemisiään vaan sitä minkä on jättänyt tekemättä.


MINÄ ONNISTUIN

Jäätyäni leskeksi muutama vuosi sitten jouduin hoitamaan kohtalaisen
isoa viljatilaa omineni. Aiempaa kokemusta ei ollut kuin peltojen
äestyksestä ja viljakuormien kuljetuksesta pellolta kotiin. Jouduin
siis opettelemaan kylvämisen, kyntämisen, puimisen ja rikkakasvien
ruiskutuksen. Muistan vieläkin sen hetken kun sain ensi kertaa viljan
puinnin päätökseen. Valtava onnistumisen tuntu! _-Arja_


YLPEYDEN AIHETTA KERRAKSEN

Sydämeni toiminnan helpottamiseksi minulle tehtiin leikkaus, jossa
kehooni asennettiin paristoilla toimiva sydämen tahdistaja. Useita
kuukausia leikkauksen jälkeen olin vierailemassa tyttäreni perheessä
ja kuulin sivusta lapsenlasteni kinastelevan kavereidensa kanssa siitä,
kenen perheenjäsenet olivat eniten ansioituneita. Yksi pikkuinen kehui
veljensä päässeen koulun jalkapallojoukkueeseen ja toisen veljensä
vartionjohtajaksi. Muut vaikenivat kunnioittavasti. Silloin kuului
tyttärenpoikani voitonvarma ääni: "Mitä lyödään vetoa, ettei kenenkään
muun isoisä toimi pattereilla!" _-J-P

Avaruusromua

YLE tiedeartikkeli, Astronomia, 1.5.2018 klo 16.59, päivitetty 2.5.2018 klo 08.20 / Ilpo Pajunen

Avaruusromua riittää – täältä voit seurata livenä, missä mikäkin vekotin kiitää

Suomenkin yllä liikkuu jatkuvasti avaruusromua ja satelliitteja. Osaa niistä voi yrittää etsiä yhdysvaltalaisen nettisivun avustuksella.

Maata kiertää kymmeniätuhansia romunkappaleita, suuria ja pieniä. Aivan pienimmät mukaan laskien niitä on noin 166 miljoonaa, kuten Yle kertoi aiemmin keväällä.

Ongelma on suuri, ja se kiinnostaa muitakin kuin avaruustoimintaa harrastavien maiden vastuuviranomaisia. Myös meitä tavallisia maan asukkeja.

Tähän tarpeeseen vastasi yhdysvaltalainen James Yoder, joka muutama vuosi sitten keksi rakentaa nettisivun, jolla voi seurata suurempien Maan lähiavaruudessa liikkuvia kappaleita, sekä romuja että esimerkiksi käytössä olevia satelliitteja. Ja vieläpä reaaliaikaisesti: linkki.

Erilaiset kuljeskelijat eri väreillä

Stuff in Spacen kartalta voi poimia yksittäisiä pisteitä ja katsoa, onko kyseessä avaruusromu, käytössä oleva satelliitti tai vaikka raketin kappale. Kohdepistettä klikkaamalla saa selville myös kohteen sijainnin, korkeuden, liikeradan ja nopeuden. Maapalloa voi pyöritellä tietokoneen hiirellä.

Tietojen hyödyntämistä helpottaa se, että satelliittien ja teleskooppien tyyppiset hyötykuormat on merkitty punaisella, käytetyt kantoraketit sinisellä ja muu avaruusromu harmaalla. Stuff in Spacen tiedot ovat peräisin Space Trackilta, joka vastaa avaruuslentojen turvallisuudesta Yhdysvalloissa.

Kolmiulotteisesta kartasta näkee, että useimmat kappaleet liikkuvat maapallon ympäri varsin alhaisella kiertoradalla. Ruuhkaa näyttäisi olevan myös lähellä Kansainvälisen avaruusaseman ISS:n kiertorataa.

Esimerkiksi tätä juttua kirjoitettaessa Suomen yllä liikkui useita romunkappaleita, muutama kantoraketin osanen ja jokunen hyötykuormakin.

Sään ja muiden olosuhteiden salliessa kohteista ainakin suurimpia niistä voi yrittää etsiä taivaalta. Esimerkiksi Iridium-satelliitit voivat näkyä hyvin, koska osalla niistä on antenni, joka heijastaa voimakkaan valokiilan maan pinnalle. Iridium-välähdyksiä voi etsiä heavens-above.com(siirryt toiseen palveluun)-sivuston avulla.

Ja jos suomalaiset Aalto-satelliitit kiinnostavat, voi niitäkin seurata Stuff in Spacessa. Tässä suora linkki(siirryt toiseen palveluun) Aalto-seurantaan.

Tieto Aalto-satelliiteista lisätty 2.5. klo 8:20.

Yle tiedeartikkeli Avaruusromusta 17.1.2018 klo 08.00, päivitetty 17.1.2018 klo 10.00 / Teemu Hallamaa

11 vuotta sitten Kiina ampui sääsatelliitinsa tuhansiksi pirstaleiksi – Nyt se suunnittelee jättilaseria avaruusromun siivoamiseksi

Kiinalaisten yksitoista vuotta sitten tekemä ohjuskoe on eniten avaruusromua synnyttänyt yksittäinen tapahtuma ihmiskunnan historiassa.

Tammikuussa 2007 Kiinan armeija laukaisi ballistisen ohjuksen kohti avaruutta. Vajaan 900 kilometrin korkeudessa ohjus iskeytyi valtavalla nopeudella epäkuntoiseen sääsatelliittiin, joka pirstoutui tuhansiksi pieniksi palasiksi. Ohjuskokeen seurauksena Maapalloa kiertävälle radalle oli syntynyt vajaat 3 500 kappaletta havaittavissa olevaa avaruusromua, pienempiä romupartikkeleja arviolta 150 000 kappaletta.

Kiinalaisten yksitoista vuotta sitten tekemä ohjuskoe on eniten avaruusromua synnyttänyt yksittäinen tapahtuma ihmiskunnan historiassa. Yli 20 prosenttia kaikesta Maata kiertävästä avaruusromusta on peräisin tuosta vajaa tuhat kiloa painaneesta sääsatelliitista.

Vuonna 1957 avaruuteen laukaistun Sputnikin jälkeen ihmiskunta on lähettänyt avaruuteen noin 7 500 satelliittia, joista noin 4 300 kiertää yhä Maapalloa. Näistä satelliiteista noin 1 200 on yhä toiminnassa. Loput ovat avaruusromua.

Euroopan avaruusjärjestö ESA:n arvioin mukaan Maata kiertävällä radalla on vajaat 30 000 romunkappaletta, joiden halkaisija on yli 10 senttiä. Alle 10 senttisiä, mutta yli sentin kokoisia palasia on arviolta 750 000. Sitä pienempiä 166 miljoonaa. Ne kaikki ovat peräisin vanhoista satelliiteista, kantoraketeista tai avaruusasemista.

Pienikin kappale voi tehdä suurta tuhoa, kun nopeudet nousevat lähelle 35 000 kilometriä tunnissa. Lisäksi vaarana on, että yhdestä törmäyksestä seuraa ketjureaktio, joka lopulta tuhoaa kaikki kiertoradalla olevat satelliitit.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa arvioi jo vuonna 2011 romun määrän kriittiseksi. Avaruusromuongelmaan etsitäänkin kuumeisesti ratkaisua.

Laser-asema avaruuteen

Viimeisin ratkaisuehdotus avaruusromu-ongelmaan saatiin Kiinasta. Kiinalaisen ilmailualan yliopiston tutkijat esittävät(siirryt toiseen palveluun), että avaruuteen laukaistu lasereita ampuva satelliitti olisi tehokkain tapa päästä eroon vaarallisista avaruusromun kappaleista. Tutkijoiden tekemien matemaattisten simulaatioiden mukaan laser-asema, joka ampuu lähellä infrapunataajuutta olevaa valoa lyhyissä sykäyksissä muutama minuutin ajan voisi hidastaa kappaleiden liikettä ja sitä kautta sysätä ne kohti ilmakehää, jossa ne palaisivat pois.

Avaruusromun siivoaminen laserin avulla ei ole uusi juttu. Ajatusta palloteltiin jo 1990-luvulla ja se on siitä lähtien noussut tasaisin väliajoin esille. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa pohti vuonna 2011 Maasta ammuttavan laserin käyttökelpoisuutta avaruudessa viilettävien kappaleiden hidastamisessa ja niiden kiertoradan muuttamisessa. Kiinalaiset tutkijat esittivät ensimmäisen kerran avaruudesta käsin ammuttavia lasereita ratkaisuksi vuonna 2014. Nyt mallia on hiottu entisestään.

Ajatus Maata kiertävästä laser-asemasta ei saa kannatusta muista maista. Sillä, millä voi ampua avaruusromua, voi ampua myös toimivia satelliitteja. Kiinalaisten aikaisemmat puheet laser-asemasta ovatkin saaneet täystyrmäyksen Yhdysvalloissa, jolla on ylivoimaisesti eniten toiminnassa olevia satelliitteja.

Jotain avaruusromulle olisi kuitenkin tehtävä.

Jättiverkkoja, magneetteja ja robottikouria

Avaruuden puhdistamiseen etsitään nyt ratkaisuja ympäri maailmaa, niin virastoissa kuin yksityisissä yrityksissä. Singaporessa Astroscale -niminen yritys kehittää parhaillaan satelliittia, joka magneettien avulla kaappaisi romunkappaleita ja työntäisi ne Maan ilmakehään, jossa ne palaisivat.

Euroopan avaruusjärjestö ESA:lla on käynnissä oman avaruuden putsausohjelman e.Deorbit, jonka tarkoituksena on napata epäkunnossa oleva satelliitti ja hallitusti tuhota se Maan ilmakehässä. Tällä hetkellä ESA selvittää parhaita keinoja operaation toteuttamiseksi. Vaihtoehtoina on muun muassa jättikokoinen verkko, harppuuna ja robottikoura.

Tavoitteet avaruusromun vähentämiseksi ovat esillä myös Suomen avaruuslainsäädännössä, joka tulee voimaan ensi viikkolla. Jokaisella satelliitteja avaruuteen lähettävällä suomalaisyrityksellä pitää olla suunnitelma avaruusromun syntymisen ehkäisemiseksi. Lisäksi niiden pitää raportoida viranomaisille toiminnan ympäristövaikutuksista niin maan pinnalla, ilmakehässä kuin avaruudessa.

Lainsäädännön lisäksi suomalaiset etsivät tieteellistä ratkaisua avaruusromu-ongelmaan. Suomen Akatemia valitsi viime kesänä Kestävää avaruustiedettä ja -tekniikkaa tutkivan konsortion yhdeksi tutkimuksen huippuyksiköksi. Yksikkö kehittää plasmajarruteknologiaa, jonka avulla tehtävänsä suorittanut satelliitti voidaan kustannustehokkaasti ja turvallisesti tuoda alas. Tänä vuonna työnsä aloittavassa yksikössä on tutkijoita Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta, Turun yliopistosta ja Ilmatieteen laitokselta.

Tämä kaikki on tarpeen, sillä laukaistujen piensatelliittien määrä on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti. Avaruusromun määrä aiheuttaa jo nyt ase-, ilmailu- ja avaruusteollisuuskonserni Lockheed Martin arvion mukaan satoja vaaratilanteita satelliiteille päivässä. Jotta ihmiskunta voi joskus lähteä toden teolla valloittamaan avaruutta, sen pitää ensin siivota oma etupihansa.

Lisätty 17.1.2018 kello 10:00 Kestävää avaruustiedettä ja -tekniikkaa tutkivan konsortion tutkimushanke.

Varo huijareita - huijausinfo

Varo huijareita verkossa -kampanja on käynnistynyt Maaliskuussa käynnistynyt usean toimijan yhteinen Varo huijareita verkossa -kampanja varoittaa kuluttajia verkossa vaanivista saalistajista. Ohjenuorana voi pitää, että jos jokin tarjous vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se harvoin on totta.  Erilaisten verkkohuijausten ja tilausansojen määrä on kasvanut viime vuosina. Huijaukset ovat yhä taitavammin tehtyjä, minkä vuosi niitä on myös entistä vaikeampi tunnistaa. Huijauksen kohteeksi voi joutua niin verkossa, sähköpostitse kuin mobiililaitetta käyttäessä. Vuonna 2017 poliisille ilmoitettiin lähes 12 000 petosta, joiden tekopaikkana on ollut internet. Varo huijareita verkossa -kampanja käynnistyi 15.3.2018, jolloin vietettiin myös kansainvälistä kuluttajan oikeuksien päivää. Kampanjan toteuttavat yhteistyössä Kaupan liitto, Kuluttajaliitto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Poliisi, Tulli, Tukes, Viestintävirasto sekä Euroopan kuluttajakeskus. Kampanja kannustaa kuluttajia tarkkaavaisuuteen verkossa asioitaessa, sillä huijaus voi sattua ja kohdistua kehen tahansa. Kuluttajataitoja on tärkeää ylläpitää ja kehittää huijausten tunnistamiseksi ja välttämiseksi. Kampanja tarjoaa kuluttajille tietoa huijauksista ja vinkkejä huijaukselta välttymiseen, sekä opastaa ottamaan yhteyttä viranomaisiin huijauksen tapahtuessa. Osana kampanjaa Kuluttajaliitto on avannut Huijausinfo-verkkosivuston, jonne se kokoaa yhdessä kumppanien kanssa tietoa kuluttajiin kohdistuvasta huijaamisesta. Sivustolla on muun muassa linkkejä eri viranomaisten tarjoamaan tuoreimpaan tietoon. Varo huijareita verkossa -viestintäkampanja näkyy myös sosiaalisessa mediassa. Facebookissa ja Twitterissä ovat käytössä hashtagit #varohuijareitaverkossa ja #huijausinfo. Ajankohtaisista aiheista viestitään myös Twitter-tilillä @Huijausinfo.

Alvar Aalto

Alvar Aalto, arkkitehti (Wikipedia) ja muotoilija

Artikkelit ja blogikirjoitukset:

• Alvar Aalto säätiö
• Kansallisbiografia
• Alvar Aallon kotona
• Alvar Aalto 120 vuotta
• Design
• Arkkitehtuurimuseo
• Iittala
• My Helsinki