Heikki A. Reenpään kirjasto

10.12.2018 Kansalliskirjasto:
Professori Heikki A. Reenpään kokoelmahuone avattu uudistuneena
"Reenpään kirjastohuone laajenee kokoelman mukana. Esille tulee tulee kirjojen ohella esille osia Kustannusosakeyhtiö Otavan Kansalliskirjastolle lahjoittamasta noin 200 mitalin kokoelmasta." Linkki artikkeliin.

8.5.2017 Seura:
Heikki A. Reenpää lahjoitti Kansalliskirjastoon 10 000 kirjaa
"Vanhoilla päivillään Reenpää on kunnostautunut muun muassa lahjoittamalla kirjojaan. Kirkkonummelta on lähtenyt 2 500 teoksen kokoelma metsästyskirjoja alan museoon Riihimäelle, ja Kansalliskirjasto on saamassa 10 000 teoksen täydennyksen Reenpään vuonna 2004 tekemään lahjoitukseen." Linkki artikkeliin.

Kirjastokaista 14.2.2013:
Heikki A. Reenpää esittelee Kansalliskirjastoon lahjoittamaansa kokoelmaa. Linkki

Wikipedia

Luento: Pohjoismaiset salonkirouvat

Oodi 12.3.2019

Filosofian maisteri ja kirjailija Tarja Lappalaisen luento vie kuuntelijansa 1800-luvulla vaikuttaneiden pohjoismaisten salonkinaisten kiehtovaan ja vähän tunnettuun ja varsin värikkääseen maailmaan. Suomalaisten salonkinaisten Minna Canthin, Elisabet Järnefeltin ja Aurora Karamzinin lisäksi Lappalainen puhuu pohjoismaisista salonkinaisista, kuten Wendela Hebbestä, ensimmäisestä ruotsalaisesta sanomalehtinaisesta ja ammattikirjailijasta, joka elätti itsensä kirjoittamalla.

 Luento kuljettaa myös Upsalan yliopistokaupunkiin, jossa vaikutti Thekla Knös. Salonkiaan hän piti äitinsä kanssa. Erikoista salongissa ja koko talossa oli se, että siellä oli kaikki pientä. Se oli kuin nukkekoti, jonka seiniä pitkin kiersivät lukemattomat kasvit. Knösin salongista siirrytään Magdalena Sofia ”Malla” Silfverstolpen salonkiin, jota hän piti Knösien tavoin Upsalassa. Mallan salonki oli yksi Ruotsin tunnetuimmista, jossa vieraili runsaasti tuon ajan kuuluisia mieskirjailijoita ja älykköjä. Mallasta mainittakoon, että hän oli syntynyt Suomessa.

Knösien ja Mallan lisäksi Lappalainen kertoo tanskalaisesta Friederike Brunista, joka tunnetaan kirjallisesta salongistaan Tanskan kulta-aikana. Kuten Canthin salonki, Brunin salonki oli eräänlainen ”avointen ovien talo”, jonne virtasi vuolaasti väkeä aina ulkomaita myöten. Friederike Brun, salongin päätähti, ei ollut tällä kertaa salonkiemäntä, vaan sen vetonaulana toimi tytär Ida (Adelaide), jota kaikki salongin vierailevat miehet suorastaan palvoivat. Lappalainen näyttää myös valokuvia aihealueeseen liittyen. Luennon loppupuolella Lappalainen kertoo myös ”ripauksellisen” Heikki A. Reenpään kirja-aarteista. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus keskusteluun Lappalaisen kanssa. 

Lappalainen näyttää myös valokuvia aihealueeseen liittyen. Luennon loppupuolella Lappalainen kertoo myös ”ripauksellisen” Heikki A. Reenpään kirja-aarteista. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus keskusteluun Lappalaisen kanssa. Tilaisuudessa myydään Lappalaisen uutuusteosta Surman suusta maineen poluille – suuria suomalaisia menestystarinoita meillä ja muualla (Aurinko Kustannus). Tarja Lappalainen on tutkinut pohjoismaista salonkikulttuuria, ja hän tekee väitöskirjaa Jyväskylän yliopistoon kirjoittamiseen ja kirjallisuuteen liittyen. 

 8.2.2014 YLE: Juhani Ahon, Minna Canthin ja Elisabeth Järnefeltin salonkielämästä kirja: säpinää kuin Kauniissa ja rohkeissa

Kirja: Salonkielämää : Rakkautta, riitoja ja kirjoittamisrn paloa. Breakwater, 2014. Saatavissa myös e-kirjana.

Kuvailu: Kirja vie lukijan 1880-luvun värikkääseen aikaan ja miltei anarkistisuuteen asti yltyvään suomalaistaisteluun, jonka kärkinimiä ovat Juhani Aho sekä Arvid Järnefelt. Arvidin äidin Elisabet Järnefeltin salongissa Ahosta hioutuu vähitellen mestarikirjailija. Näiden kahden välille kehittyy yksi vuosisadan kuuluisimmista rakkaustarinoista. Se alkaa Järnefeltien kesänviettopaikassa Rantalassa. Täällä he kesän kuumina öinä kokivat lemmen koko hurman.  Kun Järnefeltit muuttivat Kuopioon, vireä, kulttuurintäyteinen elämä jatkuu Minna Canthin salongissa Kuopiossa, jonne Aho seuraa rakastettuaan. "Kanttilassa" riidellään, rakastetaan, luodaan kulttuuria, ja realismia saaden tällä koko kaupunki kuohuksiin. Kuohuksissa on myös Elisabet mustasukkaisuudessaan Juhania kohtaan. Aho puolestaan suree menetettyä rakkautta Elisabetin tyttäreen, Ainoon, jonka on kihlautunut Jean Sibeliuksen kanssa. Henkilöt ja aikalaistapahtumat kirjallisuuden, kulttuurin ja ihmissuhteiden saralla punoutuvat teoksessa yhteen mielenkiintoisella ja värikkäällä tavalla. 



 

Funkistalot

Funkistalot, joita ei ole suunnitellut ammattiarkkitehti: Kansanrunous.fi.
Tietokanta avautuu hitaanlaisesti, mutta alun valkoisen sivun jälkeen yli  400 taloa kuvineen ja paikkakunnittain on selailtavissa.

Helsingin Sanomien artikkeli aiheesta: Kristiina Mäntynen etsii vähälle huomiolle jääneitä ja tuntemattomia rakennuksia: Funkis­arkkitehtuurin kukoistus­aika oli lyhyt, mutta sen arvo kasvaa koko ajanArkkitehti Kristiina Mäntysen tavoitteena on selvittää kansanfunkisilmiön laajuutta Suomessa. HS 9.3.2019

Adam Smith

Mitä Adam Smith näki vuonna 1776? Jukka Kuosmanen /YLE

Skotlantilainen taloustieteilijä ja moraalifilosofi Adam Smith (1723-1790) julkaisi vuonna 1776 talousteorian klassikon Kansojen varallisuus, tutkimus sen luonteesta ja syistä –kirjan (WSOY 2015, suom. Jaakko Kankaanpää,). Aktia pankin johtava neuvonantaja, kansantaloustieteilijä Timo Tyrväinen luki 948 sivuisen teoksen Kirjakerhon pyynnöstä ja vaikuttui. Kirjakerho: 948 sivua työstä ja rahasta 

Kiinnostavaa on se, että kun Adam Smith puhuu vapaasta kilpailusta, niin hän puhuu yritysten ja maiden välisestä vapaasta kilpailusta, mutta hän puhuu myös siitä kuinka erilaiset työntekijäryhmät kilpailevat oikeudesta tehdä sitä työtä missä he ovat parhaimmillaan. Tätä on monesti tulkittu niin, että Adam Smith on yritysten suurin ystävä ja haluaa yrityksille kaikki oikeudet. Tämä tulkinta on täysin pielessä! Kun Smith kirjoittaa kansakunnan vauraudesta, niin Smith ei kirjoita aristokratian vauraudesta tai liikemiesten vauraudesta, vaan hän puhuu nimenomaan kansakunnan kaikkien jäsenten vauraudesta. Tätä vaurautta vauhdittaa sitten Smithin mainitsema työnjako, joka tekee mahdolliseksi sen, että tuotteet tulevat halvemmiksi ja yhä laajemman kansanjoukon ostomahdollisuuksien piiriin. 

- Tässä kirjassahan on mainittuna vain kerran Adam Smithin tunnetuin käsite, ”Näkymätön käsi”. Mikä tämä näkymätön käsi on Smithille oikeasti? Se on kilpailu, joka pitää huolen siitä, että silloin kun ihmiset toimivat vapaina omien intressiensä mukaisesti niin silloin he tuottavat, ikään kuin vahingossa, sellaista joka on myös yhteiskunnalle paras mahdollinen lopputulos, toteaa Tyrväinen. -Ekonomistin silmin katsoin niitä asioita, jotka eivät ole yhtään vanhentuneet globalisoituneessa maailmassa. Toisaalta lukiessa hain niitä asioita, jotka olivat yhtä palkitsevia. Eli mitä silloin Adam Smithin kirjan ilmestyessä vuonna 1776 oikeasti tapahtui, kun kaikki se joka meille tänä päivänä on itsestään selvyyttä, oli vasta itumuodossaan ja lähdössä alkuun. Millaisia kysymyksiä silloin asetettiin esimerkiksi tavaran hinnasta? Adam Smith pohtii tekstissään pitkään hinnan muodostusta ja päätyy sitten siihen, että jos kilpailun annetaan toimia ja työnjako etenee ja tuottavuus siis nousee, niin hyödykkeiden luontaisella tasolla on taipumus alentua. Tuotteet tulevat halvemmiksi niiden ostajille. Ja sitä kautta tuottavuus alkaa palvella koko kansaa. 

Kansojen varallisuus, tutkimus sen luonteesta ja syistä -kirja ilmestyi 1776, Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen vuonna. Aktia pankin johtava neuvonantaja, kansantaloustieteilijä Timo Tyrväinen mietti kirjaa lukiessaan myös ajankohtaa ja sitä mitä kirjoittaja on aikakaudestaan havainnut. - Mitä Adam Smith ajastaan näki ja mitä hän ei nähnyt? Yksi asia, jonka hän näki oli se mikä potentiaali Amerikassa oli jo tuolloin! Smithän esittää kirjassaan haavekuvan siitä, että jos oikeasti pystyttäisiin luomaan englantilainen imperiumi, joka käsittäisi myös koko Pohjois-Amerikan. Tätä mahdollisuutta Smith siis pohtii ja sitä miltä se näyttää silloin vuonna 1776 Amerikan johtavien miesten silmissä. Smith kirjoittaa:”He ovat alkaneet laatia uutta valtiomuotoa laajalle valtakunnalle, josta on tuleva, kuten he haaveilevat, joskin hyvin mahdollisesti oikeaan osuen, yksi maailman suurimmista ja mahtavimmista valtakunnista, joita maailma on kuunaan tuntenut.” Smithillä on siis jo tuolloin visio siitä kuinka ja minne tuo, silloin vielä köyhä, maanosa voisi jonain päivänä päätyä!, sanoo Timo Tyrväinen. 

Adam Smithin kirja vuodelta 1776 on lainattavissa näköispainoksena Suomen erinomaisten kirjastojen kautta.

Blogi: Adam Smith 10 minuutissa / Harri Jalonen
Portti filosofiaan / Filosofia.fi: Smith, Adam 

Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitus häviämässä kokonaan

 Kaatopaikalle sijoittamisen ovat korvanneet erilaiset jätteiden hyötykäyttömuodot. Yhdyskuntajätteiden energiahyödyntäminen on myös auttanut kasvihuonekaasupäästöjemme hillitsemisessä, kertoo yliaktuaari Juha Espo. Katso lisää videolta.   

https://youtu.be/xhNSKuGvldU

Lähde: Tilastokeskus uutiset ja tilastot aiheittain 

Artikkelivitteet tekniikasta

Suomen Kuvalehti 1/2018, s. 50-55: Tuulesta temmattua. Tuulisähkö on Suomessa muuttunut vervaroilla ylläpidetystä erikoisuuddesta houkuttelevaksi liiketoiminnaksi.

Mantelikakku, viherpirtelö ja kaurabanaanikeksit

Mistä lie tarttunut matkaan...

Mantelikakku

Ainekset
    • 6 annosta
    • 4 munanvalkuaista
    • 1,5 dl sokeria
    • 80 g mantelirouhetta
    • 1 dl vehnäjauhoja
    • 100 g juoksevaa margariinia

Ohjeet
    • Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi.
    • Lisää sokeri loppuvaiheessa pienissä erissä ja vatkaa, kunnes sokeri on täysin sekoittunut vaahtoon.
    • Sekoita mantelijauhe ja vehnäjauhot keskenään ja lisää vuorotellen juoksevan margariinin kanssa valkuaisvaahtoon varovasti samalla sekoittaen.
    • Vuoraa leivinpaperilla irtopohjainen 20 cm halkaisijaltaan oleva kakkuvuoka.
    • Kaada taikina vuokaan ja paista kakkua ensin 200 asteessa 15 minuuttia.
    • Laske lämpötila 150 asteeseen ja jatka paistamista vielä noin 15 minuuttia.
    • Anna jäähtyä vuoassa ennen irrottamista.
    • Sirota jäähtyneen kakun pinnalle tomusokeria.


Viherpirtelö
2 annosta

1 ps (80 g) tuoretta pinaattia
350 g (noin neljäsosa) cantaloupe-melonia
2 dl kauramaitoa
1 rkl sitruunamehua
(1 rkl hunajaa)

Huuhtele pinaatti ja mittaa ainekset tehosekoittimeen. Surauta tasaiseksi juomaksi. Maista ja lisää tarvittaessa hunajaa.

Kaurabanaanikeksit

Tarvitset:
2 hyvin kypsää, keskikokoista banaania
2,5 dl isoja kaurahiutaleita (ei pikahiutaleita)

Halutessasi voit lisätä myös tummasuklaahippuja, kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä tai haluamasi mausteita.

Tee näin:
Esilämmitä uuni 175 asteeseen ja laita uunipellille leivinpaperi.

Muussaa haarukalla banaanit kulhossa ja lisää kaurahiutaleet (ja muut aineet). Sekoita hyvin. Laita taikinaa leivinpaperille noin ruokalusikallisen kokoisina nokareina kerrallaan. Kypsennä uunissa 13–15 minuuttia.

Ota pelti pois uunista ja anna keksien jäähtyä ennen tarjoilua.

Riipusten symbolit

Riipukset – Mitä ne symboloiva

Riipukset ovat koruissa suosittuja, koska ne symboloivat kantajalleen tärkeitä ja arvokkaita asioita ja muistoja.

Pöllöt symboloivat viisautta, tietoa, harkitsevaisuutta, vapautta sekä voimaa. Pöllö on erittäin tietoinen kaikesta, mitä sen ympärillä tapahtuu. Pöllöriipusta kantavalla on rohkeus seurata omia vaistojaan.

Elämänpuu eli maailmanpuu on elämää kannatteleva hyvyyden voima. Myyttinen puu symboloi kuolemattomuutta ja on rakkauden puu.

Ankkuri symboloi uskoa ja toivoa, joka kestää yli kuoleman.

Kilpikonna on symbolisoi tasapainoa, suojelua ja hoivaamista.

Koira symboloi jaloutta, uhrautuvaisuutta, suojelua, uskollisuutta ja opettamista.

Hämähäkki symbolisoi luovuutta, lukemattomia mahdollisuuksia ja taiteellisuutta. Hämähäkki kutoo elämään kauneutta.

Perhonen symboloi keveyttä, huolettomuutta, kauneutta, estetiikkaa ja muodonmuutosta.

Sydän symboloi rakkautta ja on elämänvoiman, sielun ja hengen asuinpaikka.

Buddha on iloinen ja isomahainen hahmo, joka tuo mukanaan rauhaa ja harmoniaa koko maailmaan. Buddha symboloi vaurautta ja yltäkylläisyyttä.

Lisko symboloi vaistomaista näkijää, tarkkailijaa ja ympäristöön sopeutujaa.

Hevonen symboloi voimaa, vapautta, kestävyyttä ja uskollisuutta.

Kissa symboloi itsenäisyyttä, riippumattomuutta ja uteliaisuutta. Kissa tulee ja menee miten, minne ja milloin tahtoo.

Sulka symboloi luovuutta, idearikkautta ja kunnioitusta.

Nelilehtinen apila symboloi onnea. Sen neljä lehteä edustavat rakkautta, terveyttä, vaurautta sekä arvostusta.

Auringonkukka symboloi itse aurinkoa, voimaa, lämpöä, uskollisuutta, avoimuutta ja kykyä oivaltaa asioita.

Hevosenkenkä symboloi onnea, runsautta, vaurautta ja hyvinvointia.

Enkelin siipi tai siivet symboloivat suojaa, turvaa ja parantavaa voimaa.

Nalle tai karhu symboloi viisautta ja voimaa

Joutsen symboloi kauneutta, puhtautta, viattomuutta ja tasapainoa elämässä

Kala on ikuisen elämän vertauskuva

Kotka symboloi vapautta, rohkeutta, henkisyyttä ja voimaa

Merihevonen symboloi luottamusta, uskollisuutta, voimaa ja mystisyyttä

Sudenkorento symboloi kykyä elää tässä ja nyt, henkistä kasvua ja kykyä tarttua vaikeisiinkin asioihin

Kello kuvastaa ajankulkua, mutkatonta etenemistä, optimismia ja uutta elämänvaihetta

Keijukainen symboloi vapautta, ikuisuutta, luonnonvoimia ja naisellisuutta

Kirahvi symboloi kauneutta, kärsivällisyyttä, yhteistyökykyä ja eleganssia

Enkeli symboloi suojaa, huolenpitoa ja rauhaa

Kyyhkynen symbolisoi toivoa ja rauhaa

Leppäkerttu on onnen ja elämän ilon symboli sekä lupauksen sanansaattaja.

Skarabee eli pyhä pillerinpyörittäjä on muinaisessa Egyptissä käytetty amuletti. Amuletti oli egyptiläisille elämän symboli ja se omistettiin auringonjumalalle, sillä kovakuoriaisen eli sittiäisen edellään työntämä lantapallo edusti auringon kehrää. Pillerinpyörittäjä munii tekemäänsä lantapalloon, josta uudet kuoriaiset tulevat aikanaan esiin. Muinaiset egyptiläiset uskoivat uusien kuoriaisten ilmaantuvan tyhjästä, ja siksi skarabee-kuoriaisen uskottiin olevan jotain erityistä. Samalla tavoin kun Luoja ja Jumala, joka ilmaantui ei mistään ja loi maan.

Mustekala symboloi monimutkaisuutta, vaihtelunhalua, mystisyyttä, illuusiota ja älykkyyttä.

Muratti on ikivihreä köynnöskasvi ja siksi sitä on pidetty kuolemattomuuden ja ikuisen elämän symbolina.

Lootuksenkukka on yksi vanhimmista symboleista. Se symboloi onnea, kauneutta, pitkää ikää, terveyttä ja kunniaa. Lootuksenkukka on myös auringon, luomisen ja uudestisyntymisen symboli.

Lähde: Helmikauppa.com/riipukset

Miksi jollain on vielä kirjahylly?

Artikkeli: Me Naiset: Miksi jollain on vielä kirjahylly? 10 äärimmäisen hyvää perustelua. Teksti Millä Kukkonen

Ennen kuin luovut kirjahyllystäsi, lue tämä juttu!

”Miksi joillain ihmisillä on vielä tänä päivänä kirjahylly? Kaiken, siis kaiken, saa nykyään e-kirjoina. Miksi joku hamstraa vielä pölyä kerääviä ja tilaa vieviä kirjoja?” pohdiskelee anonyymi Vauva-lehden keskustelupalstalla.

Eikä hän ole ainoa. Viime vuosina kirjahyllyn kuolemaa on povattu useaan otteeseen.

– Sisustuslehdissä ei kirjahyllyjä enää juuri näe, ja paljon keskustellaan siitä, katoavatko kirjat tai kuuluuko kirjahylly enää kalusteena nykyaikaiseen kotiin, Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weisskertoi Helsingin Sanomien haastattelussa viime kesänä.

Me emme voisi olla enempää eri mieltä! Listasimme piinkovat perustelut, miksi kirjahyllystä kannattaa todellakin pitää kiinni:

1. Kirjahylly on käytännöllisyyden huipentuma. Jos kirjojaan haluaa jossain säilyttää, ne kannattaa säilyttää kirjahyllyssä. Siitähän huonekalun nimikin tulee – onhan se ihan täydellinen paikka kirjoille.
2. Kirjahyllystä löytää kaiken äärettömän helposti. Hyllyä tulee äkkiä ikävä, jos yrittää elää kirjoinensa ilman sitä. On äärettömän turhauttavaa yrittää saada käsiintä yhtä tiettyä opusta, jos on pakannut satamäärin teoksia esimerkiksi pahvilaatikoihin. Kirjastosta opuksen toki voi saada, mutta kirjasto on harvoin yhtä lähellä kuin oma kirjahylly.
3. Kirjahylly kannustaa lukemaan, ja lukeminen kannattaa aina. Tutkijoiden mukaan romaanien lukeminen pidentää ikää jopa tehokkaamminen kuin liikunta tai lisäravinteet! Kun kirjat ovat jatkuvasti nenän edessä paraatipaikalla hyllyssä, niihin myös tarttuu hanakammin.
4. Kirjahylly tuo kotiin kosolti nostalgista kodikkuutta. Muistatko vielä, kun 80-luvulla kaikilla oli leveälti Lundia-hyllyjä kodeissaan? Kyllä oli hyvää aikaa se.
5. Kirjahylly kertoo tarinan myös omistajastaan. Jos säilyttää kaikki elämänsä varrella haalimansa teokset, opuksista rakentuu kuin huomaamatta omistajansa elämänpolku. Kas, tuon rakkausromaanin sivujen halki kyynelehdin teinivuosina! Ja oho, tuon ruokakirjan resepteillä kokkailin vuonna 2015 jatkuvasti!
6. Kirjahylly tuo lohtua. Jotkut teokset saavat kerta toisensa jälkeen mielen piristymään ja olon helpottumaan. Siksi ne on hyvä pitää aina käden ulottuvilla – kirjahyllyssä.
7. Kirjahylly on kaunis. Ei tarvitse miettiä uutta tapettia olohuoneeseen. Vaihtuvavärinen kirjahylly toimii sisustuselementtinä!
8. Kirjahyllyn järjestäminen käy meditaatiosta. Minkä tavan tällä kertaa valitsisin: aakkosjärjestyksen vai värijärjestyksen? Vain taivas on rajana! Käsillä tehdessä ja erilaisia vaihtoehtoja punnitessa mieli lepää.
9. Kirjahylly on kunnianosoitus kirjailijalle. Jokainen kirjailija on laittanut aikaa ja ajatuksia teokseensa. On ehdotonta vääryyttää tunkea teokset kaappien syvyyksiin tai heittää ne julmasti menemään.
10. Kirjahylly on mainio keskustelunaloittaja. Jos et millään keksi mitään puhuttavaa kyläilijöiden kanssa, vie hänet kirjahyllysi eteen! Ihan taatusti alkaa syntyä turinaa teoksesta jos toisesta.

Ylen akuutti: Yksi kysymys voi pelastaa hengen – näin autat itsetuhoista

Nämä neljä helppoa askelta saattavat pelastaa rakkaasi hengen

1. Kysy

Jos näet, että läheisesi ei vaikuta omalta itseltään, vaan hänen käytöksensä on selvästi muuttunut, on syytä huolestua.

Vetäytyykö läheisesi omiin oloihinsa? Vetäytymisen lisäksi itsemurhan riskistä saattavat kertoa esimerkiksi puheet lohduttomuudesta tai epätoivosta tai muuttunut päihteidenkäyttö.

Vaikka näkisimme, että meille rakas ihminen on tiukilla ja voi huonosti, asian esiin ottaminen voi tuntua vaikealta. Se kannattaa silti tehdä.

Kuva: Unsplash

Kysy rohkeasti, miten läheiselläsi menee. Tärkeintä on osoittaa, että välität. Voit avata keskustelun vaikkapa kysymällä “Masentaako jokin sinua?”

Lisäksi voit kysyä, onko henkilö ajatellut itsemurhaa ja miten voisit auttaa häntä. Itsemurha-ajatuksista puhuminen ei tutkitusti lisää itsemurhan riskiä.

2. Kuuntele

Kuuntele avoimesti, mitä läheisesi haluaa sanoa - vaikka se tuntuisi ikävältä. Pysy rauhallisena, älä keskeytä tai tuomitse.

Itsetuhoisista ajatuksista voi päästä yli. Kuva: Unsplash

3. Rohkaise hakemaan apua

Rohkaise läheistäsi uskomaan, että itsetuhoisista ajatuksista voi päästä yli. Kerro, että apua on saatavilla ja pyri luomaan uskoa tulevaan.

Valtakunnallinen kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua numerossa 010 195 202. Keskusteluapua saa myös Sekasin-chatista ja verkkokriisikeskus Tukinetistä.

Lue lisää: Näin saat apua kriisitilanteessa - kokosimme listan auttavista puhelimista

Yritä saada apua tarvitseva hakeutumaan pikaisesti psykiatriseen päivystykseen tai terveyskeskukseen. Vie hänet tarvittaessa itse.

Älä jätä akuutissa itsemurhavaarassa olevaa yksin. Poista hänen ulottuviltaan mahdollisuuksien mukaan aseet, alkoholi, lääkkeet, huumeet ja terävät esineet.

Jos tarvitset hätäapua, soita 112. Pidä huolta myös omasta jaksamisestasi.

4. Tarkista tilanne

Kysy kuulumisia pian uudelleen parin päivän päästä tai tarvittaessa jo aikaisemmin. Kysy, onko tilanne parantunut tai apua saatu. Jos ei, älä tuomitse, vaan tarjoudu auttamaan.

Kuva: Unsplash

Joskus pelkkä keskustelu voi pelastaa hengen.

YLE, Akuutti 11/2018

Lähde: Suomen Mielenterveysseura, Marena Kukkonen / Suomen mielenterveysseura.

Lue lisää:

“Kiitos, anteeksi, hyvästi” – Sari Palmusen poika jätti jälkeensä viestin, jota yksikään äiti ei haluaisi saada

Valheet ajoivat Riia Puskan yrittämään itsemurhaa: "Kuolema oli toive, pakotie ja helpotus"

"Ei se sitä kuitenkaan tee" - itsemurhaan liittyy vaarallisia vääriä käsityksiä

Näin saat apua kriisitilanteessa – kokosimme listan auttavista puhelimista