Balladi Ditanigista

Harvinainen Titanic-laulu löytyi vanhasta mustakantisesta vihkosta

Isä muisteli, että isoäiti olisi laulanut osia tästä balladista. Isän muistaminen sanojen perusteella löytyi linkki Keskisuomalaisen artikkeliin, josta löyty koko balladin sanat.  Keski-Suomi 12.04.2012 14:13: Harvinainen Titanic-laulu löytyi vanhasta mustakantisesta vihkosta / Risto Löf

Kuopiolainen Maija Räsänaen on löytänyt Titanic-laivan turmasta kertovan harvinaisen arkkiveisun. Hauaraaseen mustakantiseen vihkoon käsin kirjoitettu Ditanigin surulaulu kertaa tarkoin traagisen onnettomuuden vaiheet ja ihmiskohtalot.

Räsänen ei tunne vihkon tai arkkiveisun alkuperää. Hän sai vihkosen isältään, jonka haltuun vihko päätyi aikoinaan talokaupan irtaimiston mukana. Laulujäljennöksen loppuun on kirjoitettu: "Västinniemi 30/4 -44. Emäntä Antikaisen tallettamista sanoista jälj." Jälkisanat viittaavat siihen, että joku on taltioinut surulaulun vihkoon Juankosken Västinniemellä vuonna 1944.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kansanrunousarkiston tutkija Juha Nirkko päättelee laulun perinteiseksi arkkiveisuksi. Titanicin turmasta syntyi useita arkkiveisuja heti turman jälkeen vuonna 1912. Nirkon mukaan Ditanigin surulaulu on kuitenkin harvinaisempi versio, jota ei löydy SKS:n kansanlaulukortistosta. Hän pitää mahdollisena, että Ditanigin surulaulu on käännös ja muunnelma vieraskielisestä arkkiveisusta. 

Ditanigin surulaulu

1. Ei ihmiskunnan historia tienne niin suurta surun aihetta kuin nyt. Sen vertaista ei maailmassa liene tok' vielä koskaan merill' ilmennyt.

2. Yhdeksäntoista sataa kaksitoista päiv' huhtikuuta neljästoista on, kun Atlantilla hätävalot loistaa ja tapaus käy synkkä onneton.

3. Kun tuhansien hauta kerrall' aukee ja syvyyksien kuohut häämöttää. Ja tuskan huudot rinnoista siellä laukee, mi sydänjuuriakin järkyttää.

4. Oi ihmisjärki, luontoa miks' uhmaat, laittaen hirmut meriin kulkemaan? Myös äärettömät summat niihin tuhlaat. Monasti saatat kansat suremaan.

5. Kakskymmen vuosisadan töistä niistä Ditanig laiva ihmein oli kai. Mutt' pohjoismeren jylhist jäätiköistä tuhoisen esteen etehensä sai.

6. Oi Ditanig tuo merten jättiläinen, nyt ravakkaana Atlanttia käy. Kapteeni Smith tuo hurja huimapäinen laivaansa johtaa vaikk' ei maata näy.

7. Se valtamerta mahtavata kyntää, viiskymmentuhat hevosvoimallaan. Nyt pimeässä merta pitkin ryntää. On uljas laiva ensi matkallaan.

8. Ei komeutta laivast' puutu siitä. Se kaupungiksi laitettu ol' niin. Sen kuvauksiin ei nyt sanat riitä, min kustannukset kohos miljooniin.

9. Siin' kasvitarhat, palmulehdet loisti ja linnut lauloi riemulaulujaan. Siell' illoin tanssisalongeissa poisti ain nuoret hurjat matkahuoliaan.

10. Hotellit, huoneet, kylpy, uimahallit. Myös laival' tässä löytyy kaikki nää, urheilusalit sekä luistinvallit. Hirmuisen suuri yleellisyys tää.

11. Komean laivan sähkötulet palaa. Se vinhaan kiitää, koneet jyskyttää. Syrjästä hiipii tuhon tuoja salaa. Ylpeän laivan särkee hävittää.

12. "Fite star" tuo linjan uljas johtonimesi. Tirehtööri Ismay laivaa kiirehtii, kunnianhimo halpa kukatiesi. Turman tujakan tähän innostaa.

13. Kapteeni Smith, tuo hurja huimapäinen, pyys rekordia uudell' laivalla. Vaikk' koneet näytti, ett' on seutu jäinen, hän antoi mennä täyttä vauhtia.

14. On vaaleana valtamerten taivas. Kirkkaana tähdet siellä pilkuttaa. Kuuluupi illain ilon humu laivast. Sen sähkötulet kilvan vilkuttaa.

15. Kansilta kuului raikas tanssin huuma. Siell' nuoret kaihoin leikki, karkeloi. Veen pinnall' kulki kylmä kuura sumu. Mut iltaäänet raikui, soitot soi.

16. Näin Rae niemen kohdalle jo pääsi, tuo uljas laiva ensimatkallaan. Mut hurjan laki kohtalonsa sääsi, tuhansia suuren tässä olemaan.

17. Jäävuori suuri pohjoisesta kulkee, sen merivirrat sieltä kuljettaa. Tän Ditanigin tien nyt tarkoin sulkee. Sen keulan särkee, laidat irroittaa.

18. Nyt särkyi heti laivan keulapuoli. Jäävuoren osa kaatui kannelle. Oi moni matkustaja siin' jo kuoli ja suistui syvyyksihin tallelle.

19. Ei arvata voi ensinkään nyt aju, min' hämmingin tää hätä synnyttää. Ei kuvata voi tarkoin ihmistaju sit' surkeutta, tuskaa hälinää.

20. Kuin hirviö tää merten suurin laiva, rysähtävi notkuu, runko vavahtaa. Hirmuinen ryske välis meren taivaan. Kauhussaan kukin ylös kavahtaa.

21. Jokainen tietää tuhon ilmihetken kamalan, synkän laivan kohdanneen. Ett' mahtilaivan ensi luottoretken kääntyypi suunta meren syvyyteen.

22. Vaikenee soitto, taukoo tanssin huuma. Ihmiset muuttuvi kuolon kalpeiksi. Sydäntä leikkaa tuskan tunne kuuma. Hengitys käypi varsin vaikeeksi.

23. Ens' alussa ei laivan peräpuolla tunteneet tarkoin vaaran suuruutta. Vaan pian kuuluu kuiske, täytyy kuolla. Oi, rukoilkaa jo sielun autuutta.

24. Nyt etupuoli vajota jo alkaa ja liitoksistaan laiva ratkeilee. Alempan' ku jo keula monta jalkaa ja laivan runko poikki katkeilee.

25. Ihmiset syöksyy ulos huoneistansa. Kauhuisin katsein kukin tuijottaa. Jumalan kosto, vaiko kohtalonsa, hirmuinen ees nyt jo kauhistaa.

26. Toiset ovat vielä juhlapuvuissansa. Puol' alastonna toiset juokselee. Siell' avorinnoin neidot kauhuissansa mieshenkilöiden turvin pakenee.

27. Sydäntä vihloo naisten tuskan äänet ja lasten hätä suurin katkerin. Kun meren kuohut syvyyksien ääret uhkaa jo niellä kaikki nämäkin.

28. Pelastusvenheet laivan ei nyt riitä. Jokainen tahtois niitä omistaa. Toisiaan lyövät, kiistelevät siitä, ken eloon jää, ken pohjaan vajoaa.

29. Itkevät naiset syöksyy hyteistänsä miestensä syliin, siinä kuollakseen. Jokainen etsii omaa ystäväänsä viimeisen kerran vielä nähdäkseen.

30. Upseerijoukko pelastusta antaa naiset ja lapset saattain venheisiin. Sankarimieltä monet mielet kantaa uhraten henkens säälin tunteisiin.

31. Vaan harvemmat siell' miehist' oli niitä ken väkivalloin pyrki venheisiin. Näkivät ettei heille niitä riitä, hyppivät suoraan meren laineisiin.

32. Julmimmat miehet syöksyivät kuin haamut, naisia talloen, työntäen eestä pois. Heikoimmat ei ois pelastusta saanut, jos ihmisrakkautt' ei ollut ois.

33. Villian Stead, tuo sankar mieleltänsä, rikollisuutta nähdä soinut ei. Hän väkivallan hurjilt' käyttäjiltä nyt prauningillaan heiltä hengen vei.

34. Kostoksi tästä muuan matkustaja, tähtääpi rintaan Villian Steadiin. Näin kaatuu kuulu rauhanrakentaja. Se kuula sattui kansan sankariin.

35. Vielä monen monta sankartyötä täs' kuolon kamppailussa nähtiin oi. Säälin ja rakkauden seppelvyötä siel' ihmissydän ihaninta loi.

36. Kävi morsiot siellä sulhojensa syliin, ja meren kuohuin ijäks vaipuivat. Näin sylityksin tuonen suuriin syliin he surman suuhun kaksin vaipuivat.

37. Siell' väkivalloin naiset erotettiin, miestensä sylist' vietiin venheisiin. Ja lapset vanhemmista vieroitettiin. Ja monta ihmistä myös surmattiin.

38. Nyt monta mahtavata rahamiestä. Miljoonil' tahtois henkens' pelastaa. Vaan kulta, kunnia ei kuolon tiestä pelasta nytkään yhtään ihmistä.

39. Se ompi sattuma mi yksin määrää, ken pelastuu, ken meren uhriks' jää. Varmaankin kohtalo nyt kulkee väärään, kun tuhansia kerrall' hävittää.

40. Ihmiset vääntelehtii tuskissansa hurjan epätoden vimmassa. Kun sadoittain jo kuolon kamppailussa uiskelee heitä meren pinnalla.

41. Tään ajan aina laivan soittokunta viel' soittaa kuolon suruhymniä. Et' ihmiset nyt näkisi kuin unta tät' hirmu tapausta synkeää.

42. Huutoja hädän, laivan sähköttäjä, laittaapi lakkaamatta ilmahan. Ei kuulu vainen avunlähettäjää, ei ehdi kaukaa kukaan auttamaan.

43. Pelastusvenheet laivan luota lähtee aavalle merell' harhailemaan nyt. Siell' kyllin tulvii kyynelvirran lähteet. Puol' kuolleiksi on moni nääntynyt.

44. Kun omaisista toiset jäävät laivaan vajoamaan sen kans' meren syvyyteen, toiset harhailevat välis meren taivaan pienissä venheis' kuolon kylmyyteen.

45. Ei pelastusta saada enää työllä. Marcooni kone sanat lennättää viimeiset kello yksi sydän yöllä. Oi koittakaa jo apuun ennättää.

46. Viel' vähän ennen laivan vaipumista kapteenin sankartyö myös huomataan min vertaista ei liene romaanissa. Niin suuresti nyt sitä ihaillaan.

47. Kapteeni Smith, hän laivaan jää viel' siksi kun venhe viimeinenkin lähteepi. Nyt antautuu hän kuoloon alttiiksi ja suruissansa mereen hyppääpi.

48. Siell' huomaa hän viel' hukkuvaisen lapsen. Sen uiden saattaa yhteen venheeseen. Nää antais myöskin hälle pelastuksen. Hän avun hylkää, vaipuu syvyyteen.

49. Nyt koittaapi jo hirmuisin se hetki, mi kuolon valtaamina nähtähvi. Kun alkaa Ditanigin ihme retki matkustajineen meren syvyyteen.

50. Vain kolmen tuhannen on metrin syvyys ja sinne lastinensa vajoaa. Ei auta huudot, rukousten pyhyys. Se ikipäiviks' kuohuun katoaa.

51. Mut' laivas orkesteri soittaa yhä. "Sinua lähestymme Jumala". Tää sävel kaikuu valtavana pyhä, ihmisten mieltä mustaa lohduttaa.

52. Sen keula ensin painuu veden alle, ja vesi hirmuisesti kohajaa. Nyt perä nousee ilmaan korkealle, ja syvyyteen nyt sekin katoaa.

53. Oi ääretöntä sitä valitusta, jo kuoloon vihittyjen kirkunaa, kun meren kita kamala ja musta nieleepi heidät kaikki kokonaan.

54. Näin ihmisiä tuhat kuusi sataa Ditanig mukanansa pohjaan vei. Tuo komein laiva kulki kuolon rataa, takaisin tule ikänänsä ei.

55. Nyt vasta kiitää täyttä vauhtiansa, yksi Garpathia laiva auttamaan. Se haalii sieltä meren ulapalta nääntyvät raukat laivan suojahan.

56. Näin kolmekymment' suomalaista siellä, he hurjan kuolemansa siinä sai. Heit' isänmaansa katkeralla miellä säälien suree nytkin vielä kai.

57. Sielt' valtameren synkist' syvänteistä he siirtomaansa suuren löysivät. Ei yksikään palaa ikänänsä heistä, niin moni kun on sinne häipynyt.

58. Ja siellä missä rakkaus on pyhä ja uhrautuva sula ihmisyys, siell' onnettomain tähden suurraan yhä, ja mielen valtaa murheen hämäryys.

59. Kelt' säälin tunne ei nyt rintaa raasta, tään tapahtuman synkän kuultuaan, ei lemmen kieltä ikänään se haasta. Se kuollut on jo ennen aikojaan.

60. Oi Ganada, oi Amerikan manner. Miks' lähempänä hätää ollut et. Niin kaukana mi oot sä toivon tanner. Sun saartaa valtamerten ahnaat veet.

61. Ja Vellamon sä ahnas synkkä syli, miksi niin paljon otat kerrallaan? Nyt säälin kyynel uhriensa yli, oi maailmassa vuotaa virtaavaan.

Västinniemi 30/4 -44.

Emäntä Antikaisen tallettamista sanoista jälj.

Timo remontoi vanhasta kirjadtoautosta reissukodin

 Youtube videolinkki

Kirjailija Taisto Huuskonen

Laps Suomen on kirjailija Taisto Huuskosen ja Ennin tarina hänen vaimonsa elämäntarinat. 

KirjaSampo

Sotaromaanit

Tamperelainen 

Tiistaina 20. joulukuuta 2005

Ota lakki päästä, Taisto Huuskonen!

"Laps Suomen", Taisto Huuskonen, syntyi ja kuoli marraskuussa, vuodet olivat 1925 ja 1990.

Sodan jälkeen sotaveteraani Huuskonen loikkasi "onnenmaahan" Enni-vaimoineen, vakaumuksellinen äkkiväärä kun oli. Ensimmäisellä yrityksellä pariskunta eksyi takaisin Suomeen, mutta toisella kertaa onnisti. He pääsivät vankilaan ja karkoitettiin Siperiaan. Näistä ajoista Huuskonen kertoi kirjoissaan, kun oli Nikita-sedän tilapäisen suojasään aikana päässyt Suomeen.

- Piti joka viikko käydä ilmoittautumassa miliisille. Tietöntä matkaa oli 90 kilsaa suuntaansa. Siinä se aatteellisuus, tietsä, siinä se rapisee.

Huuskonen kätkeytyi Mouhijärvelle pelätessään, että KGB:n ukot tulevat ja kostavat hänelle hänen omaelämäkerrallisen kirjansa "Laps Suomen" vuoksi. Löysimme hänet metsämökistään. Tutustuimme, ystävystyimmekin.

Huuskosta auttoi se, että hän - keskitysleirivanki - kirjoitti neuvostoliittolaisen "tuntemattoman" - "Teräsmyrsky Kannaksella" - ja kohosi sen myötä sikäläisen kirjailijaliiton jäseneksi. Se oli vähän samantapainen kirjailijanuran alku kuin Solzhenitsynillä. Huuskosen esikoinen kertoo suomalaisista sotilaista jatkosodassa. Neuvostoliittolaisesta vinkkelistä, tietenkin.

Entisenä nokialaisena Taisto asioi Nokian Alkossa ja muissakin sikäläisissä korkeakortteereissa. Kerran hän asioittensa lomassa poikkesi paikalliseen pystikseen, jossa äkkiväärät ukot kittasivat keskitöhkyrää ja paransivat maailmaa.

- Otahan lakki päästä, Huuskonen. Täällä Nokialla on semmoinen tapa, sanoi joku, kun Huuskonen karvareuhka päässään tunki kohti hanoja.

- Vai niin, Huuskonen vastasi kipakasti. - Minä olen tottunut pitämään lakin päässäni, muuten se varastetaan. Minulle on nääs opetettu käytöstapoja tuolla Neuvostoliitossa.

Taisto tykkäsi votkasta, Koskenkorvasta, oluesta ja tupakasta. Hän asui lopulta Hopunhovissa Mouhijärven kirkolla ja piti omaa hovia paikallisessa baarissa. Houkuttelin hänet kerran piruuttani Jyvään muiden sotaveteraanien pariin. Riitaa ei tullut, vaikka Huuskosen henkilöllisyys paljastui ja paikalla oli jopa entisiä SS-miehiä. Samanlaisia piruparkoja ne kaikki ovat. Yhtä maata kuin sardiinit purkissa. Taisto sanoikin mulle kerran, ettei paskan lapioimisessa paljon sankaruutta tarvita.

Polttelimme Huuskosen kanssa paljon tupakkia yhdessä ja yskimme kuin kaksitahtiwikström. Ennikin sai tarpeekseen ja lähti toisen miehen matkaan. Enni kesti Siperian ja muun, mutta ei suomalaista pellehyppykilpailua. Taisto kiukutteli siitäkin, ettei kehdannut käyttää suomalaista sosiaalisysteemiä, kun oli sen kerran pois vaihtanut. Lopulta hän kuitenkin suostui veteraanikuntoutukseen, sodan läpäissyt mies kun oli.

Ikaalisten kylpylän lääkäri totesi oitis, ettei noin sairasta miestä voi ruveta kuntouttamaan ja lähetti Huuskosen Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Siellä todettiin pitkälle edennyt keuhkosyöpä.

Huuskonen soitti.

- Tulehan käymään, jutellaan.

Muhun iski Lintisen Veikon autossa samoihin aikoihin keuhkokuume kuin veitsellä tuikaten. Eikä muuta kuin sairaalaan. Kuljin Pikon käytävillä tippatelinettä työntäen ja hain Taistoa puhekaveriksi. Turhaan. Emme enää tavanneet.

Huuskonen oli siinä määrin reilu mies, että häntä mä kaipaan joskus. Mutta äkki

Onnenkivet

 HOROSKOOPPIMERKKI ja ONNENKIVI VÄRI

Vesimies  21.1. - 18.2. haukansilmä musta
 Kalat  19.2. - 20.3. ametisti violetti
Oinas  21.3. - 20.4. jaspis punainen
Härkä  21.4. - 20.5. ruusukvartsi vaaleanpunainen
Kaksoset  21.5 - 20.6 tiikerinsilmä ruskea
Rapu  21.6. - 20.7. aventuriini vihreä
Leijona  21.7. - 22.8. vuorikide kirkas väritön
Neitsyt  23.8. - 22.9. sitriini keltainen
Vaaka  23.9. - 22.10. savukvartsi ruskea
Skorpioni   23.10. - 22.11. karneoli oranssi
Jousimies   23.11. - 21.12. kalsedoni vaaleansininen
Kauris  22.12. - 21.1. onyks musta

Linkkivinkit: askartelu- ja käsityötarvikkeita

 Kerätty linkkivinkkejä askartelutarvikkeista:

• Ellin kauppa (Early Learning): jäätelötikkuja värilajitelmana 
  
• Toika: nauhalanka 
• Toika: Metallikehys ja pujotusneula
• 
  

Ilmakuvia Helsingistä 1932 ja 2019

Helsinki ilmasta 1932 ja 2019

Markus Valo 2019

• Klikkaa kuvaa vaihtaaksesi vuotta.
• Alareunan liukusäätimestä voit vaihtaa kuvia portaattomasti.
• Yläreunan nuolipainikkeista voit vaihtaa sivua.
• Aloita painamalla yläreunan nuolta.

Linkki ilmakuviin

Mielenkiintoinen kuvasarja Helsingistä ja sen kaupunginosista. Itselläni on sekä asumis- että työhistoriaa eri puolilla kaupunkia, joten oli mielenkiintoista nähdä maalaismaiseman muutokset talojen kivimereksi ja miten mereltä on vallattu rakennuksille maata. 

Etelä-Suomen matkailusivuja

Hartolan Linnahotelli

Huom! Useimmat Cumulus hotellit ovat nykyään Scandic-ketjun hotelleja. 

• Finlandia Hotells
• Hotellit Suomi
• Hostellit Suomi 

Etelä-Suomen matkailu- ja majoituslinkkejä:

• Forssan seudun matkailu ja majoitus
• Hartolan matkailu ja majoitus
• Hyvinkään seudun matkailu ja majoitus 
• Hämeenlinnan matkailu ja majoitus
• Lahden seudun matkailu ja majoitus
• Lohjan seudun hotellit ja majoitus
• Nurmijärven majoitus ja matkailuvaunualueet 
• Porvoon seudun matkailu ja majoitus

Forssa, Janne kahvilalaiva Loimijoella


Vinkkejä Suomen matkailuun:

• Rantapallo.fi/Suomi
• Discovering Finland
• Kotilmaan matkailu
• 100 syytä matkailla Suomessa

Verkostoituminen

Verkostoitumisen artikkelit:

https://www.avaimet-menestykseen.fi/verkostoituminen/

https://www.monster.fi/uraneuvonta/strategia-tyopaikkahakuun/ammatillinen-verkostoituminen

https://omapaja.fi/verkostoituminen-tie-mahdollisuuksiin/

https://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/mika_ihmeen_sosiaalinen_media/verkostoituminen_ja_vertaistyoskentely

https://yle.fi/uutiset/3-8749701

https://duunitori.fi/tyoelama/tyonhakuopas/verkostoituminen/ 

Työhakemus

Työhakemus ja sen tekeminen / mielenkiintoiset artikkelit:

Duunitorin työnhakuopas

https://duunitori.fi/tyoelama/tyonhakuopas

Koskesta voimaa - Tampereen historiaa

Kun Tampere täytti 220 vuotta, tehtiin sen historiasta Koskesta voimaa -verkkojulkaisu, joka kertoo, miten Tampere on kehittynyt Tammerkosken rannalle ja saanut koskesta voimaa.

Linkki Historiikkiin

Tyypitesti ja persoonallisuusprofiili

 Tyyppitesti jakaa ihmiset 16 eri persoonallisuustyyppiin heidän vastauksiensa perusteella. Testi soveltaa jungilaista analyyttista psykologiaa. Tyyppitesti antaa vinkkejä henkilön vahvuusalueista ja tuloksia voikin hyödyntää esimerkiksi työelämässä.

Lue myös: 5 syytä tehdä tyyppitesti ennen kuin haet työpaikkaa

Testin tekeminen vie 5 minuuttia. 

Virkattu pyöreä matto

 Vinkit ja linkit

Ihan oikea blogi? Iso virkattu pyöreä pitsimatto

OmaKoppa Kukkaympyrämatto

Tyynylaava

Tyynylaava
= Veden alla syntynyt laavamuoto, joka muistuttaa päällekkäin pinottuja tyynyjä.

Vuosaaressa niitä voi käydä ihailemassa Uutelan ulkoilualueella. Koskaan ei tiedä, mitä takamuksen alta löytyy. Minäkin muinoin vain ihmettelin kivoja muotoja kalliossa, vaikka Vuosaaren kaduissa on havinaa esihistoriasta. 

• Tulivuoriseikkailu Vuosaaressa/Blogi Vihreän kiven arvoitus

Tulivuoret:

• Aktiiviset tulivuoret
• Vesuvius

Heikki A. Reenpään kirjasto

10.12.2018 Kansalliskirjasto:
Professori Heikki A. Reenpään kokoelmahuone avattu uudistuneena
"Reenpään kirjastohuone laajenee kokoelman mukana. Esille tulee tulee kirjojen ohella esille osia Kustannusosakeyhtiö Otavan Kansalliskirjastolle lahjoittamasta noin 200 mitalin kokoelmasta." Linkki artikkeliin.

8.5.2017 Seura:
Heikki A. Reenpää lahjoitti Kansalliskirjastoon 10 000 kirjaa
"Vanhoilla päivillään Reenpää on kunnostautunut muun muassa lahjoittamalla kirjojaan. Kirkkonummelta on lähtenyt 2 500 teoksen kokoelma metsästyskirjoja alan museoon Riihimäelle, ja Kansalliskirjasto on saamassa 10 000 teoksen täydennyksen Reenpään vuonna 2004 tekemään lahjoitukseen." Linkki artikkeliin.

Kirjastokaista 14.2.2013:
Heikki A. Reenpää esittelee Kansalliskirjastoon lahjoittamaansa kokoelmaa. Linkki

Wikipedia

Luento: Pohjoismaiset salonkirouvat

Oodi 12.3.2019

Filosofian maisteri ja kirjailija Tarja Lappalaisen luento vie kuuntelijansa 1800-luvulla vaikuttaneiden pohjoismaisten salonkinaisten kiehtovaan ja vähän tunnettuun ja varsin värikkääseen maailmaan. Suomalaisten salonkinaisten Minna Canthin, Elisabet Järnefeltin ja Aurora Karamzinin lisäksi Lappalainen puhuu pohjoismaisista salonkinaisista, kuten Wendela Hebbestä, ensimmäisestä ruotsalaisesta sanomalehtinaisesta ja ammattikirjailijasta, joka elätti itsensä kirjoittamalla.

 Luento kuljettaa myös Upsalan yliopistokaupunkiin, jossa vaikutti Thekla Knös. Salonkiaan hän piti äitinsä kanssa. Erikoista salongissa ja koko talossa oli se, että siellä oli kaikki pientä. Se oli kuin nukkekoti, jonka seiniä pitkin kiersivät lukemattomat kasvit. Knösin salongista siirrytään Magdalena Sofia ”Malla” Silfverstolpen salonkiin, jota hän piti Knösien tavoin Upsalassa. Mallan salonki oli yksi Ruotsin tunnetuimmista, jossa vieraili runsaasti tuon ajan kuuluisia mieskirjailijoita ja älykköjä. Mallasta mainittakoon, että hän oli syntynyt Suomessa.

Knösien ja Mallan lisäksi Lappalainen kertoo tanskalaisesta Friederike Brunista, joka tunnetaan kirjallisesta salongistaan Tanskan kulta-aikana. Kuten Canthin salonki, Brunin salonki oli eräänlainen ”avointen ovien talo”, jonne virtasi vuolaasti väkeä aina ulkomaita myöten. Friederike Brun, salongin päätähti, ei ollut tällä kertaa salonkiemäntä, vaan sen vetonaulana toimi tytär Ida (Adelaide), jota kaikki salongin vierailevat miehet suorastaan palvoivat. Lappalainen näyttää myös valokuvia aihealueeseen liittyen. Luennon loppupuolella Lappalainen kertoo myös ”ripauksellisen” Heikki A. Reenpään kirja-aarteista. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus keskusteluun Lappalaisen kanssa. 

Lappalainen näyttää myös valokuvia aihealueeseen liittyen. Luennon loppupuolella Lappalainen kertoo myös ”ripauksellisen” Heikki A. Reenpään kirja-aarteista. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus keskusteluun Lappalaisen kanssa. Tilaisuudessa myydään Lappalaisen uutuusteosta Surman suusta maineen poluille – suuria suomalaisia menestystarinoita meillä ja muualla (Aurinko Kustannus). Tarja Lappalainen on tutkinut pohjoismaista salonkikulttuuria, ja hän tekee väitöskirjaa Jyväskylän yliopistoon kirjoittamiseen ja kirjallisuuteen liittyen. 

 8.2.2014 YLE: Juhani Ahon, Minna Canthin ja Elisabeth Järnefeltin salonkielämästä kirja: säpinää kuin Kauniissa ja rohkeissa

Kirja: Salonkielämää : Rakkautta, riitoja ja kirjoittamisrn paloa. Breakwater, 2014. Saatavissa myös e-kirjana.

Kuvailu: Kirja vie lukijan 1880-luvun värikkääseen aikaan ja miltei anarkistisuuteen asti yltyvään suomalaistaisteluun, jonka kärkinimiä ovat Juhani Aho sekä Arvid Järnefelt. Arvidin äidin Elisabet Järnefeltin salongissa Ahosta hioutuu vähitellen mestarikirjailija. Näiden kahden välille kehittyy yksi vuosisadan kuuluisimmista rakkaustarinoista. Se alkaa Järnefeltien kesänviettopaikassa Rantalassa. Täällä he kesän kuumina öinä kokivat lemmen koko hurman.  Kun Järnefeltit muuttivat Kuopioon, vireä, kulttuurintäyteinen elämä jatkuu Minna Canthin salongissa Kuopiossa, jonne Aho seuraa rakastettuaan. "Kanttilassa" riidellään, rakastetaan, luodaan kulttuuria, ja realismia saaden tällä koko kaupunki kuohuksiin. Kuohuksissa on myös Elisabet mustasukkaisuudessaan Juhania kohtaan. Aho puolestaan suree menetettyä rakkautta Elisabetin tyttäreen, Ainoon, jonka on kihlautunut Jean Sibeliuksen kanssa. Henkilöt ja aikalaistapahtumat kirjallisuuden, kulttuurin ja ihmissuhteiden saralla punoutuvat teoksessa yhteen mielenkiintoisella ja värikkäällä tavalla. 



 

Funkistalot

Funkistalot, joita ei ole suunnitellut ammattiarkkitehti: Kansanrunous.fi.
Tietokanta avautuu hitaanlaisesti, mutta alun valkoisen sivun jälkeen yli  400 taloa kuvineen ja paikkakunnittain on selailtavissa.

Helsingin Sanomien artikkeli aiheesta: Kristiina Mäntynen etsii vähälle huomiolle jääneitä ja tuntemattomia rakennuksia: Funkis­arkkitehtuurin kukoistus­aika oli lyhyt, mutta sen arvo kasvaa koko ajanArkkitehti Kristiina Mäntysen tavoitteena on selvittää kansanfunkisilmiön laajuutta Suomessa. HS 9.3.2019

Adam Smith

Mitä Adam Smith näki vuonna 1776? Jukka Kuosmanen /YLE

Skotlantilainen taloustieteilijä ja moraalifilosofi Adam Smith (1723-1790) julkaisi vuonna 1776 talousteorian klassikon Kansojen varallisuus, tutkimus sen luonteesta ja syistä –kirjan (WSOY 2015, suom. Jaakko Kankaanpää,). Aktia pankin johtava neuvonantaja, kansantaloustieteilijä Timo Tyrväinen luki 948 sivuisen teoksen Kirjakerhon pyynnöstä ja vaikuttui. Kirjakerho: 948 sivua työstä ja rahasta 

Kiinnostavaa on se, että kun Adam Smith puhuu vapaasta kilpailusta, niin hän puhuu yritysten ja maiden välisestä vapaasta kilpailusta, mutta hän puhuu myös siitä kuinka erilaiset työntekijäryhmät kilpailevat oikeudesta tehdä sitä työtä missä he ovat parhaimmillaan. Tätä on monesti tulkittu niin, että Adam Smith on yritysten suurin ystävä ja haluaa yrityksille kaikki oikeudet. Tämä tulkinta on täysin pielessä! Kun Smith kirjoittaa kansakunnan vauraudesta, niin Smith ei kirjoita aristokratian vauraudesta tai liikemiesten vauraudesta, vaan hän puhuu nimenomaan kansakunnan kaikkien jäsenten vauraudesta. Tätä vaurautta vauhdittaa sitten Smithin mainitsema työnjako, joka tekee mahdolliseksi sen, että tuotteet tulevat halvemmiksi ja yhä laajemman kansanjoukon ostomahdollisuuksien piiriin. 

- Tässä kirjassahan on mainittuna vain kerran Adam Smithin tunnetuin käsite, ”Näkymätön käsi”. Mikä tämä näkymätön käsi on Smithille oikeasti? Se on kilpailu, joka pitää huolen siitä, että silloin kun ihmiset toimivat vapaina omien intressiensä mukaisesti niin silloin he tuottavat, ikään kuin vahingossa, sellaista joka on myös yhteiskunnalle paras mahdollinen lopputulos, toteaa Tyrväinen. -Ekonomistin silmin katsoin niitä asioita, jotka eivät ole yhtään vanhentuneet globalisoituneessa maailmassa. Toisaalta lukiessa hain niitä asioita, jotka olivat yhtä palkitsevia. Eli mitä silloin Adam Smithin kirjan ilmestyessä vuonna 1776 oikeasti tapahtui, kun kaikki se joka meille tänä päivänä on itsestään selvyyttä, oli vasta itumuodossaan ja lähdössä alkuun. Millaisia kysymyksiä silloin asetettiin esimerkiksi tavaran hinnasta? Adam Smith pohtii tekstissään pitkään hinnan muodostusta ja päätyy sitten siihen, että jos kilpailun annetaan toimia ja työnjako etenee ja tuottavuus siis nousee, niin hyödykkeiden luontaisella tasolla on taipumus alentua. Tuotteet tulevat halvemmiksi niiden ostajille. Ja sitä kautta tuottavuus alkaa palvella koko kansaa. 

Kansojen varallisuus, tutkimus sen luonteesta ja syistä -kirja ilmestyi 1776, Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen vuonna. Aktia pankin johtava neuvonantaja, kansantaloustieteilijä Timo Tyrväinen mietti kirjaa lukiessaan myös ajankohtaa ja sitä mitä kirjoittaja on aikakaudestaan havainnut. - Mitä Adam Smith ajastaan näki ja mitä hän ei nähnyt? Yksi asia, jonka hän näki oli se mikä potentiaali Amerikassa oli jo tuolloin! Smithän esittää kirjassaan haavekuvan siitä, että jos oikeasti pystyttäisiin luomaan englantilainen imperiumi, joka käsittäisi myös koko Pohjois-Amerikan. Tätä mahdollisuutta Smith siis pohtii ja sitä miltä se näyttää silloin vuonna 1776 Amerikan johtavien miesten silmissä. Smith kirjoittaa:”He ovat alkaneet laatia uutta valtiomuotoa laajalle valtakunnalle, josta on tuleva, kuten he haaveilevat, joskin hyvin mahdollisesti oikeaan osuen, yksi maailman suurimmista ja mahtavimmista valtakunnista, joita maailma on kuunaan tuntenut.” Smithillä on siis jo tuolloin visio siitä kuinka ja minne tuo, silloin vielä köyhä, maanosa voisi jonain päivänä päätyä!, sanoo Timo Tyrväinen. 

Adam Smithin kirja vuodelta 1776 on lainattavissa näköispainoksena Suomen erinomaisten kirjastojen kautta.

Blogi: Adam Smith 10 minuutissa / Harri Jalonen
Portti filosofiaan / Filosofia.fi: Smith, Adam 

Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitus häviämässä kokonaan

 Kaatopaikalle sijoittamisen ovat korvanneet erilaiset jätteiden hyötykäyttömuodot. Yhdyskuntajätteiden energiahyödyntäminen on myös auttanut kasvihuonekaasupäästöjemme hillitsemisessä, kertoo yliaktuaari Juha Espo. Katso lisää videolta.   

https://youtu.be/xhNSKuGvldU

Lähde: Tilastokeskus uutiset ja tilastot aiheittain 

Artikkelivitteet tekniikasta

Suomen Kuvalehti 1/2018, s. 50-55: Tuulesta temmattua. Tuulisähkö on Suomessa muuttunut vervaroilla ylläpidetystä erikoisuuddesta houkuttelevaksi liiketoiminnaksi.

Mantelikakku, viherpirtelö ja kaurabanaanikeksit

Mistä lie tarttunut matkaan...

Mantelikakku

Ainekset
    • 6 annosta
    • 4 munanvalkuaista
    • 1,5 dl sokeria
    • 80 g mantelirouhetta
    • 1 dl vehnäjauhoja
    • 100 g juoksevaa margariinia

Ohjeet
    • Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi.
    • Lisää sokeri loppuvaiheessa pienissä erissä ja vatkaa, kunnes sokeri on täysin sekoittunut vaahtoon.
    • Sekoita mantelijauhe ja vehnäjauhot keskenään ja lisää vuorotellen juoksevan margariinin kanssa valkuaisvaahtoon varovasti samalla sekoittaen.
    • Vuoraa leivinpaperilla irtopohjainen 20 cm halkaisijaltaan oleva kakkuvuoka.
    • Kaada taikina vuokaan ja paista kakkua ensin 200 asteessa 15 minuuttia.
    • Laske lämpötila 150 asteeseen ja jatka paistamista vielä noin 15 minuuttia.
    • Anna jäähtyä vuoassa ennen irrottamista.
    • Sirota jäähtyneen kakun pinnalle tomusokeria.


Viherpirtelö
2 annosta

1 ps (80 g) tuoretta pinaattia
350 g (noin neljäsosa) cantaloupe-melonia
2 dl kauramaitoa
1 rkl sitruunamehua
(1 rkl hunajaa)

Huuhtele pinaatti ja mittaa ainekset tehosekoittimeen. Surauta tasaiseksi juomaksi. Maista ja lisää tarvittaessa hunajaa.

Kaurabanaanikeksit

Tarvitset:
2 hyvin kypsää, keskikokoista banaania
2,5 dl isoja kaurahiutaleita (ei pikahiutaleita)

Halutessasi voit lisätä myös tummasuklaahippuja, kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä tai haluamasi mausteita.

Tee näin:
Esilämmitä uuni 175 asteeseen ja laita uunipellille leivinpaperi.

Muussaa haarukalla banaanit kulhossa ja lisää kaurahiutaleet (ja muut aineet). Sekoita hyvin. Laita taikinaa leivinpaperille noin ruokalusikallisen kokoisina nokareina kerrallaan. Kypsennä uunissa 13–15 minuuttia.

Ota pelti pois uunista ja anna keksien jäähtyä ennen tarjoilua.