Luento: Pohjoismaiset salonkirouvat

Oodi 12.3.2019

Filosofian maisteri ja kirjailija Tarja Lappalaisen luento vie kuuntelijansa 1800-luvulla vaikuttaneiden pohjoismaisten salonkinaisten kiehtovaan ja vähän tunnettuun ja varsin värikkääseen maailmaan. Suomalaisten salonkinaisten Minna Canthin, Elisabet Järnefeltin ja Aurora Karamzinin lisäksi Lappalainen puhuu pohjoismaisista salonkinaisista, kuten Wendela Hebbestä, ensimmäisestä ruotsalaisesta sanomalehtinaisesta ja ammattikirjailijasta, joka elätti itsensä kirjoittamalla.

 Luento kuljettaa myös Upsalan yliopistokaupunkiin, jossa vaikutti Thekla Knös. Salonkiaan hän piti äitinsä kanssa. Erikoista salongissa ja koko talossa oli se, että siellä oli kaikki pientä. Se oli kuin nukkekoti, jonka seiniä pitkin kiersivät lukemattomat kasvit. Knösin salongista siirrytään Magdalena Sofia ”Malla” Silfverstolpen salonkiin, jota hän piti Knösien tavoin Upsalassa. Mallan salonki oli yksi Ruotsin tunnetuimmista, jossa vieraili runsaasti tuon ajan kuuluisia mieskirjailijoita ja älykköjä. Mallasta mainittakoon, että hän oli syntynyt Suomessa.

Knösien ja Mallan lisäksi Lappalainen kertoo tanskalaisesta Friederike Brunista, joka tunnetaan kirjallisesta salongistaan Tanskan kulta-aikana. Kuten Canthin salonki, Brunin salonki oli eräänlainen ”avointen ovien talo”, jonne virtasi vuolaasti väkeä aina ulkomaita myöten. Friederike Brun, salongin päätähti, ei ollut tällä kertaa salonkiemäntä, vaan sen vetonaulana toimi tytär Ida (Adelaide), jota kaikki salongin vierailevat miehet suorastaan palvoivat. Lappalainen näyttää myös valokuvia aihealueeseen liittyen. Luennon loppupuolella Lappalainen kertoo myös ”ripauksellisen” Heikki A. Reenpään kirja-aarteista. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus keskusteluun Lappalaisen kanssa. 

Lappalainen näyttää myös valokuvia aihealueeseen liittyen. Luennon loppupuolella Lappalainen kertoo myös ”ripauksellisen” Heikki A. Reenpään kirja-aarteista. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus keskusteluun Lappalaisen kanssa. Tilaisuudessa myydään Lappalaisen uutuusteosta Surman suusta maineen poluille – suuria suomalaisia menestystarinoita meillä ja muualla (Aurinko Kustannus). Tarja Lappalainen on tutkinut pohjoismaista salonkikulttuuria, ja hän tekee väitöskirjaa Jyväskylän yliopistoon kirjoittamiseen ja kirjallisuuteen liittyen. 

 8.2.2014 YLE: Juhani Ahon, Minna Canthin ja Elisabeth Järnefeltin salonkielämästä kirja: säpinää kuin Kauniissa ja rohkeissa

Kirja: Salonkielämää : Rakkautta, riitoja ja kirjoittamisrn paloa. Breakwater, 2014. Saatavissa myös e-kirjana.

Kuvailu: Kirja vie lukijan 1880-luvun värikkääseen aikaan ja miltei anarkistisuuteen asti yltyvään suomalaistaisteluun, jonka kärkinimiä ovat Juhani Aho sekä Arvid Järnefelt. Arvidin äidin Elisabet Järnefeltin salongissa Ahosta hioutuu vähitellen mestarikirjailija. Näiden kahden välille kehittyy yksi vuosisadan kuuluisimmista rakkaustarinoista. Se alkaa Järnefeltien kesänviettopaikassa Rantalassa. Täällä he kesän kuumina öinä kokivat lemmen koko hurman.  Kun Järnefeltit muuttivat Kuopioon, vireä, kulttuurintäyteinen elämä jatkuu Minna Canthin salongissa Kuopiossa, jonne Aho seuraa rakastettuaan. "Kanttilassa" riidellään, rakastetaan, luodaan kulttuuria, ja realismia saaden tällä koko kaupunki kuohuksiin. Kuohuksissa on myös Elisabet mustasukkaisuudessaan Juhania kohtaan. Aho puolestaan suree menetettyä rakkautta Elisabetin tyttäreen, Ainoon, jonka on kihlautunut Jean Sibeliuksen kanssa. Henkilöt ja aikalaistapahtumat kirjallisuuden, kulttuurin ja ihmissuhteiden saralla punoutuvat teoksessa yhteen mielenkiintoisella ja värikkäällä tavalla.