Agatha Christie - kirjaluettelo

Koska olen lukenut mittavan määrän Christien kirjoja kakarana ja nähnyt lähes kaikki Poirotit ja Marplet tv-elokuvina, olen merkinnyt luetuiksi ne kirjat, joiden lukemisesta olen täysin varma. Mielikuvat elokuvista ovat niin vahvoja, että ovat pyyhkineet lukemisen muistot lähes kokonaan ylitse. 

Romaanit

• Stylesin tapaus (The Mysterious Affair at Styles, 1920, WSOY 1970)
• Salainen vastustaja (The Secret Adversary, 1922, WSOY 1974)
• Golfkentän murha (Murder on the Links, 1923, Otava 1943)
• Ruskeapukuinen mies (The Man in the Brown Suit, 1924, WSOY 1985)
• Rakkauskirjeiden salaisuus (The Secret of Chimneys, 1925, Nide Oy 1948)
• Roger Ackroydin murha (The Murder of Roger Ackroyd, 1926, WSOY 1959)
• Odottamaton ratkaisu, Satakunnan kirjateollisuus Oy 1927, Otava 1929
• Kello 9,10, Otava 1929
• Neljä suurta (The Big Four, 1927, WSOY 1978)
• Sininen juna (The Mystery of the Blue Train, 1928, Otava 1940)
• Seitsemän kellon salaisuus (The Seven Dials Mystery, 1929, WSOY 1952)
• Murha maalaiskylässä (Murder at the Vicarage, 1930, WSOY 1954)
• Kuolema lähettää viestin (The Sittaford Mystery, 1931, WSOY 1989)
• Vaarallinen talo (Peril at End House, 1932, WSOY 1936)
• Lordin kuolema (Lord Edgware Dies, 1933, WSOY 1953)
• Askel tyhjyyteen (Why Didn’t They Ask Evans?, 1934, WSOY 1953)
• Idän pikajunan arvoitus (Murder on the Orient Express, 1934, WSOY 1937)
• Aikataulukon arvoitus (The A.B.C. Murders, 1935, WSOY 1938)
• Lentävä kuolema (Death in the Clouds, 1935, WSOY 1937)
• Murhenäytelmä kolmessa näytöksessä (Three-Act Tragedy, 1935, WSOY 1960)
• Kortit pöydällä (Cards on the Table, 1936, WSOY 1939)
• Murha Mesopotamiassa (Murder in Mesopotamia, 1936, WSOY 1957)
• Kuolema Niilillä (Death on the Nile, 1937, Otava 1940))
• Mykkä todistaja (Dumb Witness, 1937, WSOY 1953)
• Hänet täytyy tappaa (Appointment with Death, 1938, WSOY 1971)
• Simeon Leen testamentti (Hercule Poirot’s Christmas, 1938, WSOY 1953)
• Eikä yksikään pelastunut (Ten Little Niggers, 1939)
• Eikä yksikään pelastunut, WSOY 1940
• Kymmenen pientä neekeripoikaa, 1968
• Eikä yksikään pelastunut, 2004
• Neiti Pinkertonin salaisuus (Murder Is Easy, 1939, WSOY 1958)
• Mabellen kahdet kasvot (One, Two, Buckle My Shoe, 1940, WSOY 1961)
• Teetä kolmelle (Sad Cypress, 1940, WSOY 1974)
• Varjossa auringon alla (Evil under the Sun, 1941, WSOY 1962)
• Salomonin tuomio (N or M?, 1941, WSOY 1988)
• Ruumis kirjastossa (The Body in the Library, 1942, WSOY 1972)
• Syyttävä sormi (The Moving Finger, 1943, WSOY 1972)
• Viisi pientä possua (Five Little Pigs, 1943, WSOY 1971)
• Viisi pientä porsasta, Kolmiokerho 1948
• Kohti nollapistettä (Towards Zero, 1944, WSOY 1975)
• Helmeilevä kuolema (Sparkling Cyanide, 1945, WSOY 1959)
• Kaikki päättyy kuolemaan (Death Comes as the End, 1945, WSOY 1974)
• Kohtalokas viikonloppu (The Hollow, 1946, WSOY 1959)
• Vuoksi ja luode (Taken at the Flood, 1948, WSOY 1973)
• Väärän vänkyrä talo (The Crooked House, 1949, WSOY 1977)
• Murhaaja kujeilee, Nide Oy 1951
• Kuolema ilmoittaa lehdessä (A Murder Is Announced, 1950, WSOY 1950)
• He tulivat Bagdadiin (They Came to Baghdad, 1951, WSOY 1987)
• Neiti Marplea ei petetä (They Do It with Mirrors, 1952, WSOY 1969)
• Rouva McGinty on kuollut (Mrs. McGinty’s Dead, 1952, WSOY 1973)
• Hautajaisten jälkeen (After the Funeral, 1953, WSOY 1956)
• Salaperäiset rukiinjyvät (A Pocket Full of Rye, 1953, WSOY 1956)
• Määränpää tuntematon (Destination Unknown, 1954, WSOY 1986)
• Neiti Lemon erehtyy (Hickory Dickory Dock, 1955, WSOY 1957)
• Kuolleen miehen huvimaja (Dead Man’s Folly, 1956, WSOY 1975)
• Paddingtonista 16.50 (4.50 from Paddington, 1957, WSOY 1968)
• Syyttömyyden taakka (Ordeal by Innocence, 1958, WSOY 1976)
• Kissa kyyhkyslakassa (Cat among the Pigeons, 1959, WSOY 1960)
• Totuus Hallavan hevosen majatalosta (The Pale Horse, 1961, WSOY 1962)
• Tuijottava katse (The Mirror Crack’d from Side to Side, 1962, WSOY 1965)
• Kellot (The Clocks, 1963, WSOY 1964)
• Lomahotellin murhat (A Caribbean Mystery, 1964, WSOY 1965)
• Bertramin hotellissa (At Bertram’s Hotel, 1965, WSOY 1967)
• Kolmas tyttö (The Third Girl, 1966, WSOY 1970)
• Ikiyö (Endless Night, 1967, WSOY 1969)
• Eipä aikaakaan niin voi kauhistus (By the Pricking of my Thumbs, 1968, WSOY 1975)
• Kurpitsajuhla (Hallowe’en Party, 1969, WSOY 1970)
• Salaperäinen matkustaja (Passenger to Frankfurt, 1970, WSOY 1971)
• Neiti Marple koston jumalattarena, (Nemesis, 1971, WSOY 1972)
• Norsun muisti (Elephants Can Remember, 1972, WSOY 1973)
• Kohtalon portti (Postern of Fate, 1973, WSOY 1983)
• Esirippu. Poirotin viimeinen juttu (Curtain: Poirot’s Last Case, 1975, WSOY 1976)
• Neiti Marplen viimeinen juttu (Sleeping Murder, 1976, WSOY 1977)

Novellikokoelmat

• Poirotin varhaiset jutut (Poirot Investigates, 1924, WSOY 1982)
• Rikos yhdistää (Partners in Crime, 1929, WSOY 1986)
• Herra Quin esittäytyy (The Mysterious Mr. Quin, 1930, WSOY 1988)
• Kolmetoista (The Thirteen Problems, 1932, WSOY 1983)
• Kuoleman koira (The Hound of Death, 1933, WSOY 1978)
• Listerdalen arvoitus (The Listerdale Mystery, 1934, WSOY 1980)
• Parker Pyne tietää kaiken (Parker Pyne Investigates, 1934, WSOY 1982)
• Särkyneen peilin arvoitus (Murder in the Mews, 1937, WSOY 1977)
• Regatta Mystery and Other Stories (1939)
• Herkuleen urotyöt (The Labours of Hercules, 1947, WSOY 1971)
• Poirot parhaimmillaan, Tammi 1964The Witness for the Prosecution and Other Stories (1948)
• Hiirenloukku (Three Blind Mice and other stories, 1948 vain Yhdysvalloissa, WSOY 1977)
• The Under Dog and Other Stories (1951)
• Seikkaileva jälkiruoka (The Adventure of the Christmas Pudding, 1960, WSOY 1984)
• Double Sin and Other Stories (1961)
• The Golden Ball and Other Stories (1971)
• Poirotin lyhyet jutut (Poirot’s Early Cases, 1974, WSOY 1976)
• Miss Marple’s Final Cases and Two Other Stories (1979)
• Toinen kutsu (Problem at Pollensa Bay, 1991, WSOY 1992)
• The Harlequin Tea Set (1997)
• Kirstun arvoitus (While the Light Lasts and Other Stories, 1997, WSOY 2000)

Anna Jansson - kirjalista

Suomennetut teokset

• Vaitelias Jumala, Gummerus, 2002, suomentanut Jaana Nikula
• Kalpeat ja kuolleet, Gummerus, 2003, suomentanut Jaana Nikula
• Loputon uni, Gummerus, 2004, suomentanut Jaana Nikula
• Hopealantti, Gummerus, 2005, suomentanut Jaana Nikula
• Jäljet lumessa, Gummerus, 2006, suomentanut Jaana Nikula
• Outoja lintuja. (Främmande fågel, 2006). Suomentanut Jaana Nikula. Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7292-7.
• Pääkallovaras, Gummerus, 2008, suomentanut Jaana Nikula
• Hylynryöstäjä. (Inte ens det förflutna, 2008). Suomentanut Sanna Manninen. Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-7935-3.
• Haudankaivaja. (Först när givaren är död, 2009). Suomentanut Arja Gothoni. Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-8100-4.
• Unissakävelijä. (Drömmen förde dej vilse, 2010). Suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom. Gummerus, 2011. ISBN 978-951-20-8262-9.
• Murhan alkemia. (Alkemins eviga eld, 2011). Suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom. Gummerus, 2012. ISBN 978-951-20-8783-9.
• Haudan takaa. (När skönheten kom till Bro, 2012). Suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom. Gummerus, 2013. ISBN 978-951-20-9121-8.
• Amorin kiehkurat 2014, Gummerus, suomentanut Vappu VähälummukkaTuhopolttaja. (Dans på glödande kol, 2013). Suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom. Gummerus, 2014. ISBN 978-951-20-9470-7.
• Hämärän lapset. (Skymningens barfotabarn, 2014). Suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom. Gummerus, 2015. ISBN 978-951-20-9839-2.
• Vääriin käsiin. (Alla kan se dig, 2015). Suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom. Gummerus, 2016. ISBN 978-951-24-0175-8.
• Pelon vangit. (Rädslans fångar, 2016). Suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom. Gummerus, 2017. ISBN 978-951-24-0547-3.
• Katseelta kätketty (Det du inte vet, 2017). Suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom. Gummerus, 2018. ISBN 978-951-24-1550-2.
• Sokea hetki
• Musta perhonen
• Viimeiset sydämenlyönnit

Lastenkirjat:

• Ritarien taistelu, 2011, Gummerus, suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom
• Kadonneet retkirahat, 2011, Gummerus, suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom
• Hopea-aarre, 2012, Gummerus, suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom
• Pankkiryöstö, 2012, Gummerus, suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom
• Taskuvaras 2013, Gummerus, suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom
• Kielletyt roskat 2013, Gummerus, suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom
• Suuren purjelaivan arvoitus 2015, Gummerus, suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom
• Kummitustalo 2016, Gummerus, suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom
• Merirosvosaari 2016, Gummerus, suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom
• Kadonnut pikkuveli 2017, Gummerus, suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom

Vinkit: Käsityökalusteet ja -työkalut

Kokoelma kerättyjä linkkejä

• Lekolar: ompelukonepöytä
• AJ tuotteet: ompelukonepöytä

Kirjavinkki: Mikrotreenit - Liikunnan uusi aikakausi

Kirjavinkki: Mikrotreenit - Liikunnan uusi aikakausi

Kustantaja: Docendo

Julkaisuvuosi: 2021

Kieli: suomi

Sivumäärä: 187

Tuoteryhmät: Ihminen ja hyvinvointi

Urheilu ja liikunta

Kirjastoluokka: 79.1 Liikunta. Urheilu

YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: kuntoliikunta, harjoitteet, taukoliikunta, liikunta, hyvinvointi, istuminen, terveysvaikutukset, haitat, terveys

Mikrotreenit on puhelinsovellus, joka auttaa sinua toteuttamaan juuri sinulle sopivimman mikrotreenin kulloisiinkin voimavaroihisi peilaten.  Puhelinsovellus

Kun olo on väsynyt, voimaton ja kuormittunut, tasapainotat tilannetta sekä lisäät vireyttäsi palauttavalla mikrotreenillä. Kun taas energiaa ja asennetta piisaa, voit valita tehokkaamman sekä kehittävämmän mikrotreenin kuntosi kohentamiseksi.

mikrotreenit opettavat kuuntelemaan kehoasi

Harjoitusta valitessasi teet joka kerta kaksi valintaa: Teetkö palauttavan vai kehittävän harjoituksen ja millä intensiteetillä. Tämä opettaa sinua tarkkailemaan vireystilaasi ja kuuntelemaan kehoasi.  Lue lisää blogistamme!

EI PELKKÄÄ TAUKOLIIKUNTAA

Mikrotreenit mukautuvat sinun vireyteesi ja voimavaroihisi, ei toisinpäin. Kun kaipaat elpymistä ja parempaa palautumista, ovat mikrotreenit autonomisen hermoston parasympaattista, palauttavaa osaa stimuloivia hengitys- ja rentousharjoituksia, minimeditaatioita, venytyksiä ja lempeää liikettä.

Kun taas hyvin palautuneena kaipaat aktiivisempaa ja kehittävämpää otetta, voivat mikrotreenit olla toiminnallisia liikkuvuus- ja lihaskuntoharjoituksia, sykettä kohottavia liikesarjoja, hermostoa ja hengityselimistöä herätteleviä sekä lihakset töihin laittavia impulsseja. 

Mikrotreenit ovat parasta vastalääkettä istumisen ja etätyön haasteisiin!

Lisää blogissa

Ötökkätieto

 Sivustolle on  nyt koottu tiedot yli 1000 lajista. Sivustoa täydennetään aika ajoin.

Toivomme, että Ötökkätieto-sivuston avulla puutarhan ja pihapiirin monimuotoinen luonto tulisi tutuksi ja ötököiden tunnistaminen olisi helpompaa.

Säätilastot

 2021 kesän hellehuiput / Ilmatieteenlaitos huhti-syyskuun aikana. 

Ilmastollisesti neljä vuodenaikaa erotellaan niin sanottuina termisinä vuodenaikoina. Termiset vuodenajat määritellään vuorokauden keskilämpötilojen avulla. Eri vuosien tilastoja on kuitenkin helpompi verrata keskenään, kun käytetään tasan kolmen kalenterikuukauden pituisia jaksoja.

• kevät: maalis-toukokuu

• kesä: kesä-elokuu

• syksy: syys-marraskuu

• talvi: joulu-helmikuu

Hoitotahdon valtakirja

 https://www.muistiliitto.fi/fi/etuudet-ja-oikeudet/hoitotahto

https://www.muistiliitto.fi/fi/etuudet-ja-oikeudet/edunvalvontavaltuutus
Tulostettava pdf + tulostettava hoitotahtokortti sekä muuta tärkeää tietoa.

Valtakirja
https://mallipohja.fi/valtakirja

https://sopimustieto.fi/sopimukset/PZpGxD-yksiloity_valtakirja


http://palvelutarjotin.kainuu.fi/valtuutusasioidenhoitamiseensekaedunvalvonta


https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/elaman-loppuvaiheen-hoito/hoitotahto

Siitepölytiedotus

 Turun yliopiston siitepölytiedotus Norkko Suomeksi, Ruotsiksi ja Englanniksi. 

Ajankohtainen tilanne, ennuste, kuukausikatsaus ja yhteystiedot. 

Pähkinäpensas, leppä, koivu, heinä ja pujo. 

Siitepölyennusteet laaditaan Turun yliopistossa, joka on seurannut ilman siitepölypitoisuuksia Suomessa vuodesta 1974 lähtien. Norkko®-siitepölyennusteiden vyöhykekarttojen laadinnassa hyödynnetään SmartPollen-teknologiaa, joka tuotetaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. SmartPollen-teknologia on käytössä lepän, koivun ja heinien siitepölykauden ajan.

Kirja: Puutornimuuntamot

 Puutornimuuntamot (wikipedia)

Puutornimuuntamot – tarinoita sähkönsiirrosta on Maarit Verrosen kirja, joka esittelee suomalaisia puisia tornimuuntamoita. Kirjan on julkaissut Aviador vuonna 2017.

Puutornimuuntamot tarinoita sähkönsiirrosta
Kirjailija	Maarit Verronen
Kuvittaja	Maarit Verronen (pääosa kuvista)
Kansitaiteilija	Maarit Verronen (kuva), Matti Vuohelainen ja Jari Nieminen (suunnittelu)
Kieli	suomi
Kustantaja	Aviador
Julkaistu	2017
Ulkoasu	sidottu
Sivumäärä	372 sivua
ISBN	978-952-7063-33-0
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Alkusanoissa Verronen muistelee Keihäslintu-kokoelmaan kirjoittamansa tarinan miestä, joka mittasi Irlannin kiviaitojen pituudet, ja vertaa omaa harrastustaan siihen: hän haluaa kertoa jäljellä olevien suomalaisten puutornimuuntamoiden tarinan. Puutornimuuntamot ovat harvinaisuus maailmassa, ja niiden merkityksen ymmärtäneet tahot ovat ponnistelleet niiden säilyttämiseksi. Verronen vertaa niitä sähkörakennelmien alalla saimaannorppiin ja katsoo, että siksi niiden tarinat ovat muistamisen arvoisia.^[1][2]

Verronen esittelee kirjassa 90 varsinaista puutornimuuntamoa ja muutamia muita, joita ei voi luokitella samoin mutta joista hän haluaa kertoa. Välissä on lyhyitä aiheeseen liittyviä artikkeleita, joiden perusteella Ville Hänninen päättelee Aamulehden arviossaan, että Verrosella olisi ollut aiheesta enemmänkin kerrottavaa.^[3]

Linkki: Luustoliitto

 Luustoliitto - luusto, osteoporoosi, materiaalipankki 

Menier: tinnitus, huimaus, kuulonalenema

 Suomen Meniere-liitto

Menieren tauti on sisäkorvan sairaus, jolle on tyypillistä sairaan korvan ajoittainen humina, huonokuuloisuus ja huimaus. Tautia kutsutaankin usein kolmen H:n sairaudeksi.

Menieren tautia sairastavalle tärkeää:

- terveet elämäntavat ja hyvä kunto
- vähäsuolainen ruoka
- riittävä uni
- stressin välttäminen
- tasapainoharjoitukset
- huimauskuntoutus
- lääkitys
- tarvittaessa kirurgiset toimenpiteet

Bernard Pivotin 10 kysymystä

Bernard Pivotin 10 kysymystä

While most of the show is a one-on-one interview conducted by the host (Lipton in the first 22 seasons, rotating hosts since season 23), this is followed by the host submitting a questionnaire to the guest. The questionnaire concept was originated by French television personality Bernard Pivot on his show Apostrophes, after the Proust Questionnaire.

  

The 10 questions Lipton asks are:

1.   What is your favorite word?

2.   What is your least favorite word?

3.   What turns you on?

4.   What turns you off?

5.   What sound or noise do you love?

6.   What sound or noise do you hate?

7.   What is your favorite curse word?

8.   What profession other than your own would you like to attempt?

9.   What profession would you not like to do?

10. If heaven exists, what would you like to hear God say when you arrive at the pearly gates?

 
Ja sama Suomen kielellä: 

1.    Mikä on lempisanasi?

2.    Mitä sanaa inhoat?

3.    Mikä innostaa sinua?

4.    Mikä ei innosta?

5.    Mitä ääntä rakastat?

6.    Mitä ääntä inhoat?

7.    Mikä on lempikirosanasi?

8.    Mitä ammattia haluaisit kokeilla, jos et tekisi omaasi?

9.    Mitä ammattia et voisi ajatellakaan?

10.  Jos taivas olisi olemassa, mitä Jumala sanoisi sinulle portilla?

 
Kyselin tätä listaa yhdellä invalidien kesäleirillä, jolla vastaajien keski-ikä oli 70 ja rapiat. Itse olin nuorin 30+ ja ikänestori liki 90-vuotias. Vastaukset olivat hämäläisiä ja hauskoja. 

Tietokanta: vieraslajit

 Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Vieraslaji on siis ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston, ja levinnyt alueelle, minne se ilman ihmisen apua ei olisi vielä luontaisesti levinnyt.

Havaitse, tunnista, ilmoita, torju -Vieraslajit.fi

Artikkeleita vieraslajeista:

• YLE 5.7.2021: Vuokraa lampaita torjumaan vieraslajikasvustoa
• YLE 31.5.2021: Kaikkiruokainen Espanjansiruetana
• IL 16.7.2021: Suomen vesistä on alkanut nousta näyttäviä, mutta aggressiivisia pikkuksloja (aurinkoahven)

Juhannustaikoja

 Päivitä juhannustaikasi!

Wanha kansa on perinteisesti käyttänyt juhannusyön tunnit naimaonnen lisäämiseen erinäisten taikojen avulla. Harvan kerrostalon pihalta löytää nykyään kaivoa, saati että jokaisen omakotitaloalueen liepeiltä löytyisi yhdeksen yrtin peltoa. On siis korkea aika tuoda taiat teknologiaa vastaavalle tasolle.

Vanha taika: Puolison näkeminen kaivosta 

Nykyajan versio:  Kierrä alastomana tietokoneesi ympäri vastapäivään kolme kertaa. Tuleva puolisosi ilmestyy Googleen.

Vanha taika: Yhdeksän yrttiä tyynyn alla 

Nykyajan versio: Nukkumaan mennessäsi laita tyynysi alle yhdeksän eri kauppaketjun kanta-asiakaskorttia. Ensimmäinen mainoksia jakava henkilö, joka rymistelee ovesi takana, on tuleva siippasi.

Vanha taika: Ruispellossa kieriskely

Nykyajan versio: Mene juhannusyönä kieriskelemään havittelemasi henkilön autopaikalle. Kiinnostavuutesi nousee huomattavasti ko. henkilön silmissä.

Vanha taika: Kolikko vasemmassa sukassa

Nykyajan versio: Sujauta vasempaan sukkaasi kännykkä. Tuleva puolisosi on se, kenen puhelinnumeron varpaasi sattuvat yöllä painelemaan.

Vanha taika: Kolmen tien risteys

Nykyajan versio: Mene tietokoneesi luo alastomana, asenna siihen kolme eri laajakaistaa sekä kolme eri virustorjuntaohjelmaa. Tuleva miehesi on se mikrotukihenkilö, joka tulee kotikäynnille laittamaan koneesi jälleen kuntoon.

Vanha taika: Takaperin halkopinoa kohti

Nykyajan versio: Kävele alastomana takaperin kohti pöytää, jolle olet asettanut erilaisia kännyköitä. Jos takapuolesi osuu simpukka-malliseen puhelimeen, on tuleva siippasi mies, joka ei puhu eikä pussaa. Jos taas takalistosi osuu
puhelimeen, johon on juuri saapunut tekstiviesti, olet puolisollesi pelkkä salarakas.

Oikein hyvää Juhannusta! 

Jostain matkan varrelta muistiin merkitty ilman viitetietoja. Mikäli joku tunnistaa, lisään tietoihin tekijän tiedot. 

Radiomuseo ja verkkokauppa

 Maaseudun tulevaisuus 13.6.2021 Ihmiset ja kulttuuri

Artikkeli kuvineen otsikon linkin kautta.

Radiomuseo perusti verkkokaupan ylijäämätavaran myyntiin – "Sen avulla saamme kevennettyä tavaramäärää ja kerättyä varoja museoyhdistykselle"

Ihmiset & kulttuuri 13.06.2021

Jukka Koivula

PETÄJÄVESI

Radio- ja puhelinmuseossa jokaista esinettä säilötään yksi kappale, jonka lisäksi varastoon kerätään niihin soveltuvia varaosia.

Keski-Suomessa Petäjäveden Kuivasmäen kylässä, kumpuilevien maalaismaisemien lomassa sijaitsee kookas rakennus, joka kätkee sisäänsä poikkeuksellisen mittavan radio- ja puhelinkokoelman.

Vanhassa Petäjäveden kunnan vaivaistalossa toimii nimittäin Petäjäveden viestilaitemuseon tukiyhdistyksen hallinnoima radio- ja puhelinmuseo.

"Museo avattiin vuonna 1995. Paikkakunnalla sattui siihen aikaan olemaan neljä oman radiokokoelman omistavaa keräilijää, joiden kokoelmat päätettiin yhdistää. Perustettiin radio- ja puhelinmuseo, johon alkoi virrata lahjoituksia", museoyhdistyksen sihteerinä jo 26 vuoden ajan toiminut Esa Salldén kertoo.

Keräilijöiden kokoelmat jäivät pian sivuosaan ja museoyhdistyksen oma kokoelma alkoi korostua.

"Museon tavarakokoelma on vuosi vuodelta kasvanut sen perustamisesta lähtien. Viime vuodenvaihteessa oltiin tilanteessa, jossa ylimääräistä tavaraa oli kirjattuna excel-tiedostoon yli 10 000 kappaletta", Salldén sanoo.

Museokokoelmassa on tällä hetkellä 3 700 luetteloitua esinettä.

Kun ihmisten lähettämät vanhat puhelimet ja radiot kulkeutuivat Petäjävedelle tasaisena virtana, alkoi tilavakin kiinteistö käydä ajan saatossa ahtaaksi.

"Varaosineen ne alkoivat viedä niin paljon tilaa, että olemme ottaneet kokonaisen toisen rakennuksen pihapiiristä käyttöön museosta erilliseksi tavaravarastoksi. Sekin on täyttynyt ääriään myöten", museo-opas Jan-Mikael Nurmela kertoo.

Radio- ja puhelinmuseossa jokaista esinettä säilötään yksi kappale, jonka lisäksi varastoon kerätään niihin soveltuvia varaosia.

"Erityisesti radionkorjaustarvikkeita oli tänne tulvinut vuosien saatossa yksinkertaisesti liikaa. Asia piti ratkaista jotenkin", Nurmela sanoo.

Ylimääräisistä esineistä päätettiin hankkiutua eroon.

"Syntyi ajatus oman verkkokaupan perustamisesta. Verkkokaupan avulla saamme kevennettyä tavaramäärää ja samalla kerättyä varoja museoyhdistykselle", Salldén kiteyttää.

Verkkokauppa on lisäksi selkeyttänyt tavaran luettelointia huomattavasti.

Verkkokauppa sai perustamisvaiheessa vetoapua EU:n maaseudun hankekehittämisrahastosta. Vuoden alussa lanseerattu verkkoportaali lähti heti rullaamaan toivotusti.

"Etenkin nyt korona-aikana on huomannut, että ihmiset värkkäävät entistä enemmän kotona ja tilaavat tällaista tavaraa. Puolessa vuodessa yhteydenottoja on tullut viitisensataa, joista kolmisensataa on johtanut kauppoihin. Saamme verkkokaupan kautta päivittäin lukuisia yhteydenottoja", Nurmela kertoo.

Karkeasti ottaen Petäjäveden Radio- ja puhelinmuseon esineistöstä noin puolet on kotimaisia ja loput ulkomaisia.

"Ensimmäiset radiot ja puhelimet saapuivat Suomeen Ruotsista ja Saksasta. 1930-luvun puolivälistä lähtien tänne alkoi tulla radioita ja puhelimia kaikkialta maailmasta", Salldén toteaa.

Ruotsalaisten ja saksalaisten radioiden ja puhelimien lisäksi museosta löytyy muun muassa kosolti yhdysvaltalaisia, brittiläisiä, neuvostoliittolaisia ja japanilaisia käyttöesineitä. 

Museon kotisivut 

Kustantamoiden uutuusluettelot: kesä ja syksy 2021

 Otavan uutisia

• Sirpa Kähkönen: Vihreä sali
• Elina Backman: Kun jäljet katoavat
• Outi Pakkanen: Pullonkerääjä 
• Reijo Mäki: Sulhasmies
• Tuija Lehtinen: Studio Thors
• Jessica Fellowes: Mitfordin juttu
• Virpi Marjaana Siira: Oma koppa - V niin kuin variaatio
• Pirjo Iivonen: Unelmien talvineuleet
• Virpi Marjaana Siira: Tienvarsikukkia 2022 kalenteri
• Anna-Leena Härkönen: Rikospaikka

Tammi 

• Leena Lehtolainen: Ilvesvaara, Novellikokoelma: Joulupukin suudelma
• Kalle Isokallio: Ra(u)hantekijä Korhonen 
• Timo Parvela, Pasi Pitkänen: Helähdys. Varjot kirja 1

WSOY Syksy

• Bennett: Windsorin solmu 
• Wilbur Smith: Courtneyn sota
• Per T Ohlsson: Albert Bonnier ja hänen aikansa 

Karisto, kesä ja syksy

• Eira Pättikangas: Talvella päivät ovat pitkiä
• Timo Saarto: Pimenevässä yössä
• Ann Cleeves: Kulovalkea
• Amanda Vaara: Ruusuja ja risuja. Majatalo Villa Venla 5
• Nelli Hietala: Maailmanlopun kahvila
• Marika Riikonen: Lasinen merenneito
• Sara Blaedel: Hiljainen leski
• Päivi Lukkarila: Kerrostaloponi Kemppainen

Liken kirjat, kevät ja syksy

• Kamala luonto, salatut eläimet

Gummerus kesä ja syksy

• Anna Jansson: Kuolon kosketus
• Nora Roberts: Menneisyyden uhka 

Docendo, Crime time, syksy 

• Tuija Lehtinen: Klovnin kahdet kasvot
• Marja Aarnipuro: Surmamäen kirous

Suomi-Kiina sanakirja

 Suomi–Kiina-seuran vetämän suursanakirjahankkeen tuloksena syntynyt suomi–kiina-sanakirja on julkaistu. Sanakirja on ilmainen ja vapaasti käytettävissä sanakirja.fi-sivustolla. Suomalais–kiinalainen sanakirja kuuluu osaksi Kielikone Oy:n MOT Sanakirjoja® ja se sisältää yli 46 000 hakusanaa.  

Vuonna 2017 sanakirja päätettiin julkaista digitaalisena, mihin liittyen Suomi-Kiina-seura solmi yhteistyösopimuksen Kielikone Oy:n kanssa vuonna 2018.

Monipuolisuudeltaan vastaavanlaista digitaalista suomi–kiina-sanakirjaa ei ole tähän mennessä julkaistu. Sanakirja sisältää suuren määrän kieliopillista tietoa, suomen kielen taivutusmuotoja, esimerkkilauseita, kiinalaisten kirjoitusmerkkien pinyin-translitteroinnin sekä ääntämisen opiskeluun tärkeät toonimerkit. Monipuolisten ominaisuuksien vuoksi sanakirja toimiikin hyvin kiinan kielen opiskelun tukena. Tietokoneen lisäksi sanakirjaa voi käyttää myös mobiililaitteilla, joko selaimen tai Android-sovelluksen avulla. Rekisteröitymällä sivustolle käyttäjä voi luoda itselleen sanalistoja opiskelua varten ja pelata niiden avulla erilaisia opiskelupelejä.

Nyt julkaistu MOT Suomalais–kiinalainen sanakirja on osana Suomi–Kiina-seuran laajempaa suursanakirjahanketta, jonka lopullisena tavoitteena on yli 100 000 suomenkielistä hakusanaa sisältävän suomi–kiina-sanakirjan julkaisu. Hankkeen loppuun vieminen edellyttää kuitenkin lisärahoitusta.

Suomi–Kiina-seura ry on vuonna 1951 perustettu valtakunnallinen yhdistys, jonka päätehtävä on Kiinaa koskevan yleissivistyksen laventaminen ja syventäminen Suomessa sekä Suomen ja Kiinan kansantasavallan välisen kulttuurivaihdon edistäminen. Seuran toiminta kulttuurivaihdon edistämiseksi on ollut katkeamatonta aina sen perustamisesta lähtien.

Linkki sanakirjaan

Linnut: tiaiset

 (Paridae) heimossa on kahdeksan sellaista tiaislajia, jotka on tavattu Suomessa: talitiainen, sinitiainen, töyhtötiainen, hömötiainen, kuusitiainen, lapintiainen, viitatiainen ja valkopäätiainen.

Lisää tietoa tiaisista

Hautahaku.fi (Helsinki ja Vantaa)

 Hautahaku.fi helpottaa läheisen haudan löytämistä

Hautahaku-palvelusta löytyy noin 350 000 Helsingin seurakuntayhtymän hautausmaille haudatun vainajan tiedot.

Mobiiliystävällinen Hautahaku on luotu helpottamaan Helsingin seurakuntayhtymän hautausmaille haudattujen vainajien hautapaikkojen löytämistä. Hautahaku.fi palvelee ihmisiä koko Suomessa, joiden läheinen on haudattu Hietaniemen, Malmin, Honkanummen, Kulosaaren, Östersundomin hautausmaille, Maunulan uurnalehtoon tai Kallion uurnaholviin. Pyhäinpäivän alla avattavasta Hautahaku-palvelusta löytyy noin 350 000 Helsingin seurakuantayhtymän hautausmaille haudatun vainajan tiedot. Hautahaku-palvelun on luonut yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymän hautaustoimi ja tietohallinto.

Hautahaku-palvelusta hautapaikkaa etsitään vainajan sukunimellä. Hakua voidaan tarvittaessa rajata syntymä- ja kuolinvuoden tai hautausmaan mukaan. Palvelun sisältämä karttapalvelu näyttää haudan sijainnin hautausmaalla. Hautahaku.fi linkittyy HSL:n Reittioppaaseen, jonka avulla hautausmaille on helppo löytää julkisilla kulkuneuvoilla.

Tutustu Hautahakuun osoitteessa hautahaku.fi >> ↗

Lähde: Kirkko Helsingissä

Myös Vantaan seurakunnilla on oma hautahaku-palvelu, jolla voit etsiä olemassaolevan haudan sijainnin Vantaan seurakuntien hautausmailta

Jokamiehenoikeus

 Nauti Suomen luonnosta ja jokamiehenoikeuksista (ELY-keskus)

Tiedote/Meddelanden 2015-07-07

Nauti Suomen luonnosta ja jokamiehenoikeuksista (ELY-keskus)

Suomen upea luonto ja perinteiset jokamiehenoikeudet mahdollistavat sen, että voimme nauttia luonnosta ja liikkua luonnossa siitä riippumatta, kuka alueen omistaa tai on sen haltija. Osa jokamiehenoikeuksista on säädetty laissa, ja osa perustuu maan tapaan ja perinteisiin. Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä. 

Jokamiehenoikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä niistä tarvitse maksaa.

• Maastossa voi liikkua jalan tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla tai erityiseen käyttöön otetuilla alueilla, joita ovat esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot. Teltan voi pystyttää tilapäisesti ilman maanomistajan lupaa sinne, missä liikkuminen on muutoinkin sallittu, kertoo yksikön päällikkö Mari Rajala Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia voi kerätä oman käytön lisäksi myös myytäväksi.

• Maanomistajalla ei ole omistusoikeutta alueensa marjoihin eikä seudun parhaita marjapaikkoja voi siis varata omaan käyttöön. On kuitenkin hyvä muistaa, että toisen pihapiiristä ei marjoja saa kerätä, jatkaa Rajala.

Vaikka maastossa saa suhteellisen vapaasti liikkuakin, se ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa toisille ihmisille tai ympäristölle. Puita ei saa vahingoittaa saatikka kaataa, eikä sammaleen tai jäkälien kerääminen ole sallittua. Roskia ei tule jättää luontoon.

Jokamiehenoikeuden perusteella saa onkia ja kalastaa, mutta ennen kalaan lähtöä tulee selvittää kalastusluvan tarpeellisuus.
 

Jokamiehenoikeudet lyhyesti

Saat

• liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja istutukset)
• oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista)
• poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
• onkia ja pilkkiä
• kulkea vesistössä ja jäällä

Et saa

• aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle
• häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä
• kaataa tai vahingoittaa puita
• ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta
• häiritä kotirauhaa
• roskata
• ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa
• kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia

Lisätietoa jokamiehenoikeuksista, yksityiskohtaisempia kysymyksiä ja vastauksia mm. marjanpoiminnasta sekä opas jokamiehenoikeuksista suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi löytyy ymparisto.fi - sivustolta:

• http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Jokamiehenoikeudet(16989)
• http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Usein_kysytyt_kysymykset_jokamiehenoikeu(17111)

(Lähde: www.ymparisto.fi/jokamiehenoikeudet)

Haluan lopettaa tilauksen / Jag vill säga upp min beställning

© Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / © Närings-, trafik- och miljöcentralen

Itse tehty näkkileipä

 3 suurta munaa

10 rkl sesamin siemeniä

10 rkl auringonkukan siemeniä

3 rkl pellavan siemeniä

6 rkl kaurahiutaleita

2 tl merisuolaa (tai maun mukaan vähemmän..)

4 rkl jauhettua mantelia (jauha mantelit/mantelihiutaleet melkein jauhoksi, sellaiseksi “hiekaksi”)

Levitä taikina pellille mahdollisimman ohueksi levyksi.  Tällä ohjeella pitäisi tulla yksi kokonainen pellillinen eli aika monta näkkäriä. 

Paista levyä 150 asteessa 20-30 min: mitä kauemmin paistat, sitä tummempia ja kovempia näkkäreistä tulee. 

esim. 20 min; ovat silloin kivan pehmeitä syödä. 

Viipaloi levy heti uunista nostettuasi vaikkapa sellaisella pitsapyörällä näkkärin kokoisiin osiin ja anna jäähtyä (mieluiten ritilällä).

Jääkukka kaarrokepusero - ohje

 Jääkukka on uusi kirjoneulemalli pehmeästä Schoeller Filzi langasta. 

Pusero neulotaan saumattomasti ylhäältä alas. Kaarrokkeen kirjoneuleessa on pieniä kukkasia ja pitsinen lumihiutalekuvio. Vartalo-osa on suora, helmassa on pieni kirjoneulekuvio.  Kun neulot puseron ylhäältä alas, voit sovittaa neuletta välillä ja neuloa kaarrokkeen, helman ja hihat mittojesi mukaan. Kuulostaa monimutkaiselta mutta on helpompaa kuin uskotkaan! Ohjeen ja langat löydät sekä verkkokaupastamme että jälleenmyyjiltämme. 

Malli Niina Kaakkurivaara

Koko XS-S-M-L-XL-XXL-XXXL
Vartalonympärys
87-92-96-100-104-107-112 cm
Helman pituus
45-46-47-48-49-50-51 cm
Koko pituus
n. 70-72-74-76-79-81-83 cm
Hihan sisäpituus
46-46-47-47-48-48-49 cm

TeeTee shop ohje

Kvartti - Kaupunkitiedon verkkolehti

 Kvartti 

on Helsingin kaupungin julkaisema lehti, joka esittelee Helsinkiä ja Helsingin seutua koskevaa ajankohtaista tutkimus- ja tilastotietoa. Lehti ilmestyy painettuna neljästi vuodessa. Kvartista julkaistaan kolme numeroa vuosittain suomeksi ja ruotsiksi. Yksi numero vuodessa on englanninkielinen Helsinki Quarterly.

Kvartti on suunnattu paitsi päätöksenteon tueksi Helsingin päättäjille ja suunnittelijoille, myös kaikille muille, jotka haluavat tarkemmin perehtyä kaupunki-ilmiöitä koskevaan tietoon.

Verkko-Kvartti on Kvartin verkkolehti osoitteessa www.kvartti.fi. Verkkolehdessä julkaistaan kaikki painetun Kvartti-lehden artikkelit. Verkkolehti on kolmikielinen: suurin osa artikkeleista ilmestyy suomeksi ja ruotsiksi, joiden lisäksi Helsinki Quarterly -lehdessä julkaistut artikkelit ovat luettavissa verkkolehdestä englanniksi.

Verkkolehden sivustolla julkaistaan myös blogikirjoituksia, jotka liittyvät Helsinkiä koskevaan tutkimukseen ja tietoon. Lisäksi painettuina julkaisuina ilmestyneet Kvartti-lehdet ovat luettavissa verkkolehtisivustolla pdf-muotoisina numerosta 1/2013 alkaen.

Luettelo lehdistä ja niiden sisällöistä.

Kvartin lukuvinkit:

nro 1/2015 teemana Helsingin historia

ASTA MANNINEN
Helsingin historian tutkimukseen apua uusista avoimista tietolähteistä
Forskningen om Helsingfors historia – nya öppna datakällor tillgängliga

CARL-MAGNUS ROOS
Tuoreita näkökulmia Helsingin historiaan
Nya perspektiv på Helsingfors historia

SEPPO AALTO
Kieli- vai kansallisuuskiistoja 1600-luvun Helsingissä?
Språk- eller nationalitetsstrider i 1600-talets Helsingfors?

ELINA MAANIITTY
Kuolema ja kuolinsyyt 1700-luvun loppupuolen Helsingissä
Död och dödsorsaker i Helsingfors under 1700-talets senare del

SAMU NYSTRÖM
Samassa veneessä, vaan ei yhteisin eväin? Helsinkiläiset, silakkamarkkinat ja maailmansodan elintarvikekriisi 1914–1918
I samma båt, men med skild skeppskost? Helsingforsborna, strömmingsmarknaden och livsmedelkrisen under världskriget 1914–18

JARMO NIEMINEN
Suomenlinnan vankileiri ja hautausmaa
Fånglägret och begravningsplatsen på Sandhamn

JARMO NIEMINEN
Helsingin sotasurmat 1917–1918 -tutkimushanke
Forskningsprojektet Krigsdöda i Helsingfors 1917–1918

KATI KATAJISTO
Mentaliteettien yhteentörmäys Helsingin valtuustossa sisällissodan jälkeen?
Mentalitetskrock i Helsingforsfullmäktige efter inbördeskriget?

NETTA MÄKI
Imeväiskuolleisuuden pieneneminen Helsingissä 1900-luvun alkupuolella
Minskande spädbarnsdödlighet i Helsingfors i början av 1900-talet

ANTTI MALINEN
Helsinkiläiskodit sodan rasitusten kantajina 1944–1948
Hur hemmen tacklade efterkrigstidens vedermödor 1944–1948

MIKA MÄKELÄ
Puu-Kallion saneeraus oli vuosikymmenten palapeli
Saneringen av trähus-Berghäll var ett pussel under många decennier

***