Maaseudun tulevaisuus 13.6.2021 Ihmiset ja kulttuuri
Artikkeli kuvineen otsikon linkin kautta.
Radiomuseo perusti verkkokaupan ylijäämätavaran myyntiin – "Sen avulla saamme kevennettyä tavaramäärää ja kerättyä varoja museoyhdistykselle"
Keski-Suomessa Petäjäveden Kuivasmäen kylässä, kumpuilevien maalaismaisemien lomassa sijaitsee kookas rakennus, joka kätkee sisäänsä poikkeuksellisen mittavan radio- ja puhelinkokoelman.
Vanhassa Petäjäveden kunnan vaivaistalossa toimii nimittäin Petäjäveden viestilaitemuseon tukiyhdistyksen hallinnoima radio- ja puhelinmuseo.
"Museo avattiin vuonna 1995. Paikkakunnalla sattui siihen aikaan olemaan neljä oman radiokokoelman omistavaa keräilijää, joiden kokoelmat päätettiin yhdistää. Perustettiin radio- ja puhelinmuseo, johon alkoi virrata lahjoituksia", museoyhdistyksen sihteerinä jo 26 vuoden ajan toiminut Esa Salldén kertoo.
Keräilijöiden kokoelmat jäivät pian sivuosaan ja museoyhdistyksen oma kokoelma alkoi korostua.
"Museon tavarakokoelma on vuosi vuodelta kasvanut sen perustamisesta lähtien. Viime vuodenvaihteessa oltiin tilanteessa, jossa ylimääräistä tavaraa oli kirjattuna excel-tiedostoon yli 10 000 kappaletta", Salldén sanoo.
Museokokoelmassa on tällä hetkellä 3 700 luetteloitua esinettä.
Kun ihmisten lähettämät vanhat puhelimet ja radiot kulkeutuivat Petäjävedelle tasaisena virtana, alkoi tilavakin kiinteistö käydä ajan saatossa ahtaaksi.
"Varaosineen ne alkoivat viedä niin paljon tilaa, että olemme ottaneet kokonaisen toisen rakennuksen pihapiiristä käyttöön museosta erilliseksi tavaravarastoksi. Sekin on täyttynyt ääriään myöten", museo-opas Jan-Mikael Nurmela kertoo.
Radio- ja puhelinmuseossa jokaista esinettä säilötään yksi kappale, jonka lisäksi varastoon kerätään niihin soveltuvia varaosia.
"Erityisesti radionkorjaustarvikkeita oli tänne tulvinut vuosien saatossa yksinkertaisesti liikaa. Asia piti ratkaista jotenkin", Nurmela sanoo.
Ylimääräisistä esineistä päätettiin hankkiutua eroon.
"Syntyi ajatus oman verkkokaupan perustamisesta. Verkkokaupan avulla saamme kevennettyä tavaramäärää ja samalla kerättyä varoja museoyhdistykselle", Salldén kiteyttää.
Verkkokauppa on lisäksi selkeyttänyt tavaran luettelointia huomattavasti.
Verkkokauppa sai perustamisvaiheessa vetoapua EU:n maaseudun hankekehittämisrahastosta. Vuoden alussa lanseerattu verkkoportaali lähti heti rullaamaan toivotusti.
"Etenkin nyt korona-aikana on huomannut, että ihmiset värkkäävät entistä enemmän kotona ja tilaavat tällaista tavaraa. Puolessa vuodessa yhteydenottoja on tullut viitisensataa, joista kolmisensataa on johtanut kauppoihin. Saamme verkkokaupan kautta päivittäin lukuisia yhteydenottoja", Nurmela kertoo.
Karkeasti ottaen Petäjäveden Radio- ja puhelinmuseon esineistöstä noin puolet on kotimaisia ja loput ulkomaisia.
"Ensimmäiset radiot ja puhelimet saapuivat Suomeen Ruotsista ja Saksasta. 1930-luvun puolivälistä lähtien tänne alkoi tulla radioita ja puhelimia kaikkialta maailmasta", Salldén toteaa.
Ruotsalaisten ja saksalaisten radioiden ja puhelimien lisäksi museosta löytyy muun muassa kosolti yhdysvaltalaisia, brittiläisiä, neuvostoliittolaisia ja japanilaisia käyttöesineitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti