Linkki artikkeliin, joka kertoo meistä suomalaisista.
Minua kiinnostavia otteita artikkelista, joka sisältää kiinnostavia esityksiä mm. ihmisten levittäytymisestä Afrikan syntysijoiltaan ympäri maailman.
☉
Yli puolella suomalaisista miehistä on itäinen isälinja, josta tutkijat käyttävät nimeä N (N-M231). Linjan ensimmäisen miehen arvellaan syntyneen jossain Kaakkois-Aasiassa 23 000 vuotta sitten.
Suomalaisten tavallinen alatyyppi on N-M178. Tämän mutaation arvellaan syntyneen ehkä 8 400 vuotta sitten Kiinan ja Mongolian seuduilla. Jälkeläiset lähtivät leviämään noin 4 500 vuotta sitten pohjoiseen ja länteen, aina Suomeen asti.
Haploryhmä N-M178 on yleisin Pohjois-Savossa (jossa suurin osa suvustani on asunut sukupolvien ajan muutamia seikkailijoita lukuunottamatta). Siellä seitsemällä miehellä kymmenestä on sama itäinen isälinja. Heillä kaikilla on siis sama isänisänisän... jne. isä. Tämä esi-isä on jossain monen tuhannen vuoden takana ja varmaankin elänyt muualla kuin Suomessa.
Suomalaisten äitilinjat sen sijaan ovat länsieurooppalaisia. Neljä kymmenestä suomalaisnaisesta kuuluu Euroopan yleisimpään äitilinjaan H. Heillä on siis yhteinen esiäiti. Valtaosa tämän äitilinjan naisista saapui eteläiseen Eurooppaan Lähi-idästä silloin, kun maanviljely noin 8 000 vuotta sitten alkoi levitä.
Myöhemmin H-äitilinjoista siivilöityi Suomeen joitakin tiettyjä linjoja. Niistä on muodostunut suomalaisten omia äitilinjoja, joita ei tavata muualla Euroopassa.
Äiti- ja isälinjat vahvistavat sen, mitä arkeologit ovat aavistelleet: Suomea on asutettu monessa vaiheessa. Väkeä on tullut ja mennyt eri suunnista ja eri suuntiin. Välillä on ollut kovasti liikennettä.
Miehiä on saapunut varsinkin idästä, ja puolisoja on haettu kaukaakin. Tämä on yllättänyt tutkijat.
”Tiedämme jo, että suomalaisissa miehissä kulkee toisaalta muinainen mongolialainen ja toisaalta muinainen skandinaavinen isälinja.”
☉
Vuonna 2008 varmistui, että suomalaiset erottuvat geeneiltään muista eurooppalaisista. Omaleimaisuus johtuu kuitenkin pienestä väestöstä ja maantieteellisestä eristyneisyydestä eikä geenien tulosuunnasta.
Geneettisesti lähimpänä nykysuomalaisia ovat ruotsalaiset ja virolaiset, sitten mordvalaiset ja venäläiset, sitten ukrainalaiset, puolalaiset, latvialaiset ja liettualaiset, suunnilleen tässä järjestyksessä. Saamelaiset ovat kauempana suomalaisista kuin ruotsalaiset virolaisista.
☉
Suomi jakautuu geneettisesti vielä kahtia: on länsisuomalainen ja itäsuomalainen perimä. Raja kulkee Vaasasta Lappeenrantaan. Geneettisesti itä- ja länsisuomalaiset saattavat olla keskenään erilaisempia kuin minkään muun eurooppalaisen maan asukkaat – itäsuomalaisten perimä poikkeaa länsisuomalaisista enemmän kuin brittien pohjoissaksalaisista.
☉
Muinaiset siirtolaiset kulkivat osapuilleen samaa reittiä kuin ne ihmiset, jotka vaelsivat Euroopassa vuonna 2015: Lähi-idästä Balkanille ja sieltä Unkarin paikkeilta pohjoiseen. Haakin käsi viuhuu kartalla. Mutta 7 000 vuotta sitten vastassa ei ollut aitoja eikä poliiseja.
”Arkeologit kiistelivät pitkään siitä, kumpi levisi: uudet ideat vai ihmiset. Vasta muinais-dna ratkaisi kiistan.”
Euroopan alkuperäiset metsästäjät ja uudet tulokkaat eli viljelijät olivat eri väkeä. Maanviljelys ei levinnyt Eurooppaan alkuperäisten asukkaiden parissa. Sen toivat tänne kokonaan uudet ihmiset.
Millaista oli tulla tänne, missä kesät olivat lyhyemmät? Miten sadot opittiin varastoimaan talven yli? ”Se on ollut vuosisatoja kestänyt prosessi.” Viljelijät menestyivät, sana levisi. Euroopassa on täytynyt olla suotuisa ilmasto.
Viljelijät työnsivät tieltään metsästäjien yhteisöjä. Mutta kyllä he myös pariutuivat metsästäjien kanssa. Geenit alkoivat sekoittua.
☉
Noin 5000 vuotta sitten Eurooppaan saapui taas uutta porukkaa idästä aroilta. Tätä ryhmää tutkijat kutsuvat jamnoiksi. Jamnat olivat paimentolaisia ja karjankasvattajia, ja he tulivat hevosilla ja kärryillä nykyisen Venäjän ja Ukrainan alueilta. Heidän mukanaan Eurooppaan levisivät uudenlaiset tavat. Juuri tuohon kohtaan esihistoriaa sijoitetaan pronssikauden alku.
Jamnat ovat Euroopan esihistorian uutispommi. ”Heidän mukanaan vaihtui jopa 80 prosenttia eurooppalaisten geeneistä”, Onkamo sanoo.
Jamnojen mukana tulivat indoeurooppalaiset kielet. Niistä kehittyivät myöhemmin latina, kreikka, saksa, ranska, englanti, espanja, italia, ruotsi, norja, tanska, latvia, liettua, venäjä...
Taito valmistaa pronssia käynnisti Euroopassa ketjureaktion: paremmilla työkaluilla tehtiin suurempia ja lujempia veneitä, niillä tehtiin pitempiä kauppamatkoja, matkoilla saatiin uusia tavaroita ja uusia ajatuksia.
Suomalaismiehistä kymmenisen prosenttia kuuluu jamnojen isälinjoihin. Se on huikea ajatus: joka kymmenennen suomalaisen miehen suora isälinja vie Venäjän ja Ukrainan aroille 5 000 vuoden päähän.
Jamnoista tiedetään vähän, mutta tästä ollaan nyt varmoja: kaikki eurooppalaiset kansat ovat sekoitus kolmesta tänne tulleesta ihmisryhmästä: Euroopan muinaisista metsästäjä-keräilijöistä. Lähi-idän viljelijöistä. Idän arojen karjankasvattajista. Myös suomalaisista löytyy näiden kolmen ryhmän perimää.
Jamnat pyyhkäisivät vanhat isälinjat keskisestä Euroopasta ja Britanniasta. Suomessa jamnojen isälinjat eivät päässeet valloilleen. ”Meillä tapahtuu pronssikauden lopulla jotain muuta. Meille tulee N-M178”
Mutta saamelaisten, suomalaisten, venäläisten ja mordvalaisten geeneissä on lisäksi jotain, jota muualla Euroopassa ei tavata. Sitä kutsutaan itäaasialaiseksi tai siperialaiseksi perimäksi.
”5–10 prosenttia suomalaisten perimästä on samanlaista kuin nykyisin Kiinassa ja Japanissa. Emme tiedä, tuliko se heti jääkauden väistyessä, kun mammuttien metsästäjät saapuivat vai myöhemmin”, Päivi Onkamo sanoo.
Teksti ANU NOUSIAINEN
Julkaistu 3.3.2018, © Helsingin Sanomat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti