- Tarinoita
- Tapahtumia
- Aktiviteetteja
- Visit vuosaari mm. kartta, yhteystiedot, kulkuyhteydet
sunnuntai 25. maaliskuuta 2018
Vitsit Vuosaari
Linkki Vuosaaren verkkosivustoon.
lauantai 24. maaliskuuta 2018
perjantai 23. maaliskuuta 2018
Uutta tieteen ääreltä -Tietysti.fi
Linkki verkkosivulle
- Kulttuuri ja yteiskunta
- Luonto ja ympäristö
- Luonnontieteet ja tekniikka
- Terveys
- Teemat
- Tapahtumat
torstai 22. maaliskuuta 2018
Helsingin juhlaviikot: ohjelma
Linkki ohjelmaan
Juhlaviikkojen kautta olen nauttinut kiinalaisesta kulttuurista kesäisessä Helsingissä lähes vuosittain: konsertteja, oopperaa, taide- ja valokuvanäyttelyitä sekä kung fu esityksiä useista lajeista.
Juhlaviikkojen kautta olen nauttinut kiinalaisesta kulttuurista kesäisessä Helsingissä lähes vuosittain: konsertteja, oopperaa, taide- ja valokuvanäyttelyitä sekä kung fu esityksiä useista lajeista.
keskiviikko 21. maaliskuuta 2018
Kansalliskirjaston uutiskirjeestä poimittua 2018
Kansalliskirjasto avasi lisää digitoituja lehtiaineistoja verkkoon
Historialliset sanoma- ja aikakauslehdet ovat nyt avoimessa verkkokäytössä vuodesta 1771 aina vuoteen 1929 saakka. Aineistot ovat käytössä osoitteessa digi.kansalliskirjasto.fi. Lehtien avaamisen avoimeen verkkokäyttöön mahdollisti Kansalliskirjaston ja tekijänoikeusjärjestö Kopioston välinen sopimus, joka on voimassa vuoden 2018 ajan. Lue lisääHeikki Kiljanderin laaja exlibris-kokoelma Kansalliskirjastolle
Kansalliskirjasto on saanut lahjoituksena faktori ja exlibrisharrastaja Heikki Kiljanderin (1922-2014) laajan
exlibristen eli kirjanomistajamerkkien kokoelman. Lue lisää
Kansalliskirjasto on saanut lahjoituksena faktori ja exlibrisharrastaja Heikki Kiljanderin (1922-2014) laajan
exlibristen eli kirjanomistajamerkkien kokoelman. Lue lisää
Uusi kirjahistorian e-kirja nyt avoimessa verkkokäytössä
Kansalliskirjaston julkaisuarkistossa Doriassa on julkaistu dosentti Tuija Laineen laatima Kirjahistorian perusteet ja tutkimus -e-kirja. Kirja on tarkoitettu ensimmäiseksi johdatukseksi kirjahistorian ja sen tutkimuksen maailmaan. Lue lisää
Kansalliskirjaston julkaisuarkistossa Doriassa on julkaistu dosentti Tuija Laineen laatima Kirjahistorian perusteet ja tutkimus -e-kirja. Kirja on tarkoitettu ensimmäiseksi johdatukseksi kirjahistorian ja sen tutkimuksen maailmaan. Lue lisää
Suomen kansallisbibliografia julkaistu avoimena datana
Suomen kansallisbibliografia Fennica on julkaistu avoimena datana. Kansalliskirjasto toivoo avatuille tietovarannoilleen uusia käyttäjiä ja uusia käyttötapoja. Lue lisää
Suomen kansallisbibliografia Fennica on julkaistu avoimena datana. Kansalliskirjasto toivoo avatuille tietovarannoilleen uusia käyttäjiä ja uusia käyttötapoja. Lue lisää
Kansalliskirjasto-lehti lopetettu
Kansalliskirjasto-lehti on lopetettu vuoden 2017 lopussa. Lehden (1959 - 2002 Helsingin yliopiston tiedotuslehti, 2003 - 2017 Kansalliskirjasto-lehti) vanhat numerot ovat edelleen luettavissa verkossa. Kansalliskirjasto-lehti kiittää lukijoitaan yhteisistä vuosista! Lue lisää
Kansalliskirjasto-lehti on lopetettu vuoden 2017 lopussa. Lehden (1959 - 2002 Helsingin yliopiston tiedotuslehti, 2003 - 2017 Kansalliskirjasto-lehti) vanhat numerot ovat edelleen luettavissa verkossa. Kansalliskirjasto-lehti kiittää lukijoitaan yhteisistä vuosista! Lue lisää
Aineistoja verkossa
- kansalliskirjasto.finna.fi
Kansalliskirjaston tiedekokoelmat, kansalliskokoelma ja musiikkikirjaston kokoelma sekä kotimaiset artikkelit yhdellä haulla - digi.kansalliskirjasto.fi
Sanomalehdet, aikakauslehdet ja pienpainatteet, yhteensä 11 milj. sivua aineistoa - muita Kansalliskirjaston digitaalisia aineistoja
- Suomalainen verkkoarkisto
Tutustu myös
Tietolinja, kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten verkkolehti
Kansalliskirjaston Scripta selecta -blogi
Kansalliskirjaston uutiskirjeet (voi tilata sähköpostiin)
Tietolinja, kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten verkkolehti
Kansalliskirjaston Scripta selecta -blogi
Kansalliskirjaston uutiskirjeet (voi tilata sähköpostiin)
maanantai 19. maaliskuuta 2018
Blogi: Mitä on vintage?
Linkki Antiikki & Design -lehden blogiin.
Wikipedia kertoo näin:
Wikipedia kertoo näin:
Vintage (suom. hyvä vuosikerta) tarkoittaa menneiden vuosikymmenten vaatteita ja esineitä. Sana on lainattu englannin kielestä, johon se on tullut vanhasta ranskan kielestä, vendange. Alun perin sana käytettiin ainoastaan viinien yhteydessä. Viineistä puhuttaessa termi vintage tarkoittaa vuosikertaviiniä.
Vintage-sanasta on myöhemmin tullut käsite myös menneen ajan tuotteistuksessa (veneet, autot, kirjat, soittimet ja musiikki jne.). Määritys vintage ilmenee jo muutaman kymmenen vuoden ikäisissä kulutustavaroissa. Yleensä sana vintage liittyy vanhojen tuotteiden keräilyyn tai käyttöesineisiin.
Vintage-vaatteet ovat yleensä 1920–1960-luvuilla valmistettuja vaatekappaleita ja pukineita. Nykyisin termin merkitys on hieman muuttunut, ja vintagella saatetaan tarkoittaa vanhanoloisiksi kulutettuja uusia vaatteita tai second hand -liikkeistä haalittuja käytettyjä tavaroita.
vrt. Retro on aiempien vuosikymmenten tyyliä, muotia tai muuten vanhan tuntuista ainesta, jota sovelletaan uudelleen nykyaikana.
Usein "retroilussa" kyse on harrastajan omassa lapsuudessa, nuoruudessa tai muussa menneisyydessä vallinneiden muotien ja ilmiöiden kertaamisesta, siis tietynlaisesta nostalgiasta.
Retroharrastukset kohdistuvat usein 1950–1980-lukuihin eli nykyisten keski-ikäisten ja keski-ikäistyvien ihmisten lapsuuden ja nuoruuden aikoihin. Toisaalta retroharrastuksia esiintyy myös nuorten keskuudessa ja tällöin nostalgia voi kohdistua henkilön omaa syntymää varhaisempiin aikoihin. Toisinaan retroharrastus muodostuu populaarikulttuuriseksi kultti-ilmiöksi.
Verkkojulkaisu: Kyberin taskutieto
Linkki verkkojulkaisuun
Kyberin taskutieto : keskeisin kybermaailmasta jokaiselle / teksti: Irina Lönnqvist ja Panu Moilanen ; kuvitus: Linda Saukko-Rauta
[Jyväskylä]Jyväskylän yliopisto ; [Helsinki] : Maanpuolustuskoulutusyhdistys, 2017.
15 s., kuvitettu
Verkkoaineisto: (ISBN: 978-951-39-7009-3)
Kyberin taskutieto : keskeisin kybermaailmasta jokaiselle / teksti: Irina Lönnqvist ja Panu Moilanen ; kuvitus: Linda Saukko-Rauta
[Jyväskylä]Jyväskylän yliopisto ; [Helsinki] : Maanpuolustuskoulutusyhdistys, 2017.
15 s., kuvitettu
Verkkoaineisto: (ISBN: 978-951-39-7009-3)
sunnuntai 18. maaliskuuta 2018
Artikkeli: Sisäilmaongelmat
Terveys-Hymy 7.6.2017 - linkki artikkeliin
Äiti ja tytär kärsivät sisäilmaongelmasta. Miltä tuntuisi, jos et voisi liikkua julkisilla, tai kauppaan olisi mentävä hiljaisimpana ajankohtana. Tämä on arkea tyttärelle ja äidille. Molemmat ovat sairastuneet sisäilmaongelmaan.
Äiti ja tytär kärsivät sisäilmaongelmasta. Miltä tuntuisi, jos et voisi liikkua julkisilla, tai kauppaan olisi mentävä hiljaisimpana ajankohtana. Tämä on arkea tyttärelle ja äidille. Molemmat ovat sairastuneet sisäilmaongelmaan.
lauantai 17. maaliskuuta 2018
perjantai 16. maaliskuuta 2018
Kirja: Kommendantti
Komendantti seisoi niemenkärjen liukkaalla kalliolla tihkusateessa ja antoi katseensa liukua yli Susisaarenselän. Meri oli harmaa ja hiljainen."
Näin alkaa Pauliina Lindholmin esikoisromaani Komendantti (Otava), joka kertoo Suomenlinnan rakennuttaneesta Augustin Ehrensvärdistä kesällä 1748.
Ja tästä se alkoi, Suomenlinnan niemenkärjen liukkaalta kalliolta, jolla Lindholm seisoi vuonna 2014 ja mietti, onko joku seissyt samassa paikassa aiemmin.
Nyt Lindholmilla on työhuone Ehrensvärdin suunnittelemassa linnoituksessa, paksun, vanhan muurin sisällä. Valkoiseksi rapatun huoneen seinässä on ampuma-aukot, muisto suositun turistikohteen alkuperäisestä tarkoituksesta.
Lindholm, keittää kahvia ja kertoo, että kirjan kirjoittaminen lähti hänellä lukemisesta, innostuksesta Ehrensvärdin tarinaa kohtaan.
Ote Helsingin Sanomien kulttuuriartikkeli 3.8.2017 / Arla Kanerva HS
Kommentointi blogeissa:
Näin alkaa Pauliina Lindholmin esikoisromaani Komendantti (Otava), joka kertoo Suomenlinnan rakennuttaneesta Augustin Ehrensvärdistä kesällä 1748.
Ja tästä se alkoi, Suomenlinnan niemenkärjen liukkaalta kalliolta, jolla Lindholm seisoi vuonna 2014 ja mietti, onko joku seissyt samassa paikassa aiemmin.
Nyt Lindholmilla on työhuone Ehrensvärdin suunnittelemassa linnoituksessa, paksun, vanhan muurin sisällä. Valkoiseksi rapatun huoneen seinässä on ampuma-aukot, muisto suositun turistikohteen alkuperäisestä tarkoituksesta.
Lindholm, keittää kahvia ja kertoo, että kirjan kirjoittaminen lähti hänellä lukemisesta, innostuksesta Ehrensvärdin tarinaa kohtaan.
Ote Helsingin Sanomien kulttuuriartikkeli 3.8.2017 / Arla Kanerva HS
Kommentointi blogeissa:
torstai 15. maaliskuuta 2018
Instagram perusteet
Kuva-arkisto ja mediapalvelu Instagram / wikipedia
- Älypuhelin tai tabletti
- Palvelun lataus laitteelle
- Rekisteröityminen käyttäjäksi
- Ikonit / symbolit
- Julkaiseminen
- Tunnisteet eli #hastagit
- @käyttäjänimi
- Ja muuta #instaohjeita linkkeinä
Ohjeita:
- Instagram perusteet / Kuulun blogi
- Ifolorin helpot ohjeet (sisältää linkit sovelluksen lataamiseen)
- Anna.fi 27.5.2015: Näin luot persoonallisen ja kauniin Instagram tilin
- Ensiaskeleet Instagramiin / Elimen blogi
- City lehti 8.10.2014: Instagram 101: Näin saat lisää seuraajia
- Suomenkielisiä käyttöohjeita myös YouTubessa
keskiviikko 14. maaliskuuta 2018
THL: Sukupuolten tasa-arvo
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/Tasa-arvotiedon keskus: Sukupuolten tasa-arvo - linkki
- Sukupuoli, syrjintä, häirintä
- THL etusivu
- Kirjasto ja julkaisut
Kirja: Hitlerin pitkä varjo
Kirja: Hitlerin pitkä varjo
Toimittaja selvittää sukunsa synkkiä natsisalaisuuksia.
"Margit-täti käynnisti matkani menneisyyteen. Hänen vuokseen ryhdyin ensimmäistä kertaa pohtimaan juuriani. Sadankahdeksankymmenen juutalaisen murha toi minut lopulta lähemmäs sukuani."
Sacha Batthyany kuulee toimittajakollegaltaan, että hänen isotätinsä osallistui järkyttävään hirmutekoon toisen maailmansodan loppuvaiheessa. Kun Batthyany alkaa tutkia tapahtumia, hänelle avautuu oman sukunsa sodan, juutalaisvihan ja vainon täyteinen akseli.
Selvittely vie hänet niin sodanjälkeiseen Unkariin, Siperian vankileirien saaristoon, Argentiinaan kuin nyky-Sveitsiinkin. Ja hän tajuaa, että historia painaa hänen harteillaan kuin kivi, eikä mikään hänen elämässään ole ikinä painanut yhtä paljon. Sacha Batthyany (1973) on sveitsiläinen toimittaja. Hän on opiskellut sosiologiaa Madridissa ja Zürichissä. Vuodesta 2015 hän on asunut suomalaistaustaisen vaimonsa kanssa Washingtonissa, jossa hän toimii Süddeutsche Zeitungin ja Tages Anzeigerin kirjeenvaihtajana.
"Margit-täti käynnisti matkani menneisyyteen. Hänen vuokseen ryhdyin ensimmäistä kertaa pohtimaan juuriani. Sadankahdeksankymmenen juutalaisen murha toi minut lopulta lähemmäs sukuani."
Sacha Batthyany kuulee toimittajakollegaltaan, että hänen isotätinsä osallistui järkyttävään hirmutekoon toisen maailmansodan loppuvaiheessa. Kun Batthyany alkaa tutkia tapahtumia, hänelle avautuu oman sukunsa sodan, juutalaisvihan ja vainon täyteinen akseli.
Selvittely vie hänet niin sodanjälkeiseen Unkariin, Siperian vankileirien saaristoon, Argentiinaan kuin nyky-Sveitsiinkin. Ja hän tajuaa, että historia painaa hänen harteillaan kuin kivi, eikä mikään hänen elämässään ole ikinä painanut yhtä paljon. Sacha Batthyany (1973) on sveitsiläinen toimittaja. Hän on opiskellut sosiologiaa Madridissa ja Zürichissä. Vuodesta 2015 hän on asunut suomalaistaustaisen vaimonsa kanssa Washingtonissa, jossa hän toimii Süddeutsche Zeitungin ja Tages Anzeigerin kirjeenvaihtajana.
maanantai 12. maaliskuuta 2018
Kysy.fi
Kysy.fi
Helsingin kaupunginkirjaston palvelu vastaa kinkkisiin kysymyksiin.
Kysymyslomake on viikonloppuisin kiinni, mutta vastauksia löytyy rutkasti.
Helsingin kaupunginkirjaston palvelu vastaa kinkkisiin kysymyksiin.
Kysymyslomake on viikonloppuisin kiinni, mutta vastauksia löytyy rutkasti.
- Yhteiskunta ja historia
- Tiede
- Tekniikka
- Kulttuuri ja viihde
- Harrastukset ja vapaa-aika
- Elämä
- Helsinki
- Trivia
Entisessä elämässäni avustin tämän palvelun edeltäjälle eli Tietohuoltoasemalle muutaman vastauksen etsinnässä eräänä kuumana kesänä kun tietäjät olivat lomilla. Olisin minäkin osannut kertoa, mitä ne olivat, mutta toimintaa en olisi osannut selittää.
Astiataivas
Astiataivas.fi on vanhojen astioiden ystävien löytöpaikka!
Puoti Helsingissä ja verķkokauppa.
Valikoimissa on Suomen muotoilun historiaa kotien käyttöesineinä asioina ja taidelasia (Arabia, Iittala, Nuutajärvi, Riihimäen lasi, Kumela, Humppilan lasi, Kupittaan Savi) ja paljon, paljon muita astia ihanuuksia.
Valikoimissa on Suomen muotoilun historiaa kotien käyttöesineinä asioina ja taidelasia (Arabia, Iittala, Nuutajärvi, Riihimäen lasi, Kumela, Humppilan lasi, Kupittaan Savi) ja paljon, paljon muita astia ihanuuksia.
Kiva tietää valikosta historiaa ja tietoa suomalaisesta muotoilusta ja taiteilijoista.
sunnuntai 11. maaliskuuta 2018
Kirjonta
Vuoden 2018 käsityötekniikka: kirjonta
Kokoelma artikkeleita tai blogikirjoituksia:
Kokoelma artikkeleita tai blogikirjoituksia:
- Stoori 8.3.2018
- Heidi dido it 19.2.2018
- Hupsistarallaa 11.3.2018 -Ristipistoja lenkkareihin
- Beads Direct Ring / Sormus
- Meillä kotona - Venetsia-tuolin tuunaus
Helsingin kaupunginosat
Kaupunginosat.net
Kaupunginosat.net on portaalisivusto, jonka tavoitteena on toimia kaupunginosatoiminnan apuna.
Kaupunginosasivut ovat kaupunginosien paikallisiin asioihin keskittyviä sivustoja, joilta löytyy uutisia paikallisista aiheista, keskusteluja, tietoja alueen palveluista, historiikkejä, jne. Sivustojen sisältö vaihtelee kaupunginosittain, ja sisällöstä vastaa täysin kaupunginosan paikallistoimitus.
lauantai 10. maaliskuuta 2018
Kansallisbiografia
Biografiakeskus
- Talouselämän vaikuttajat
- Henkilökuvat
- Kenraalit ja amiraalit
- SKS:n jäsenet
- Suomen papisto 1800 - 1920
- Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721
SKS - Suomalaisen Kirjallisuuden Seura - Finlit.fi
perjantai 9. maaliskuuta 2018
Sibeliusmuseum
Sibelius-museoon on helppo löytää.
Museo sijaitsee noin kilometrin päässä kauppatorilta ja vain noin sadan metrin päässä Turun Tuomiokirkosta. Ympäristö on rauhallinen ja viihtyisä, museota ympäröi yliopistokorttelit ja museon tontti rajoittuu Aurajokeen. Turku on erinomainen matkakohde, joka tarjoaa paljon historiallisia nähtävyyksiä, kauniita saaristokohteita sekä kiinnostavaa kulttuuria.
Museo sijaitsee noin kilometrin päässä kauppatorilta ja vain noin sadan metrin päässä Turun Tuomiokirkosta. Ympäristö on rauhallinen ja viihtyisä, museota ympäröi yliopistokorttelit ja museon tontti rajoittuu Aurajokeen. Turku on erinomainen matkakohde, joka tarjoaa paljon historiallisia nähtävyyksiä, kauniita saaristokohteita sekä kiinnostavaa kulttuuria.
Sibelius-museon arkiston tietokannat löytyvät Åbo Akademin arkistojen yhteisestä Spegeln-portaalista. Luetteloitu materiaali on jaettu kolmeen eri tietokantaan:
- Kuvatietokannasta löytyvät arkiston valokuvat
- Äänitteet -tietokannasta äänitteet (levyt, kasetit, kelanauhat)
- Paperiaineisto -tietokannasta muu luetteloitu materiaali (painetut ja käsinkirjoitetut nuotit, julisteet, lehtileikkeet, laulumerkit yms.).
Sibelius-museon kirjastoaineistoista noin puolet löytyy Åbo Akademin kirjaston Alma -tietokannasta. Loput on luetteloitu kortistoon, joka on selattavissa kirjastossa.
Turun Soitannollisen Seuran nuottikirjaston vanhimmat nuotit on luetteloitu myös RISM:in (Répertoire International des Sources Musicales) tietokantaan, joka sisältää runsaasti myös muita varhaisia länsimaisia nuottipainoksia.
Blogi: Top 75 - Suurimmat hitit Suomessa
Suomen suosituin musiikki 1952 - 2016 - Linkki (UKK)
Mainitse lähde lainatessasi. Kommentoida voit Listablogin tai sen Facebook-sivun kautta.
Mainitse lähde lainatessasi. Kommentoida voit Listablogin tai sen Facebook-sivun kautta.
torstai 8. maaliskuuta 2018
Kirja: Vapaudu stressistä : helppoja rentoutusharjoituksia arkeen
Unettomuus, päänsärky, ahdistus, ruoansulatusongelmat, selkäkivut, pinnallinen hengitys...
Monet arjen ongelmat saavat alkunsa stressistä. Kiireisen arjen vastapainoksi tarvitaan rentoutumista. Jokaisen ei tarvitse ehtiä joogasalille - jo muutaman minuutin rentoutuminen tekee ihmeitä stressaantuneelle keholle ja mielelle.
Vapaudu stressistä sisältää helppoja rentoutusharjoituksia, jotka sopivat jokaiselle. Erityisiä välineitä tai tiloja ei tarvita - harjoitukset voi toteuttaa omassa olohuoneessa, kävelylenkin varrella tai vaikka työpöydän ääressä. Jokainen harjoitus on pieni askel kohti hyvää oloa!
Monet arjen ongelmat saavat alkunsa stressistä. Kiireisen arjen vastapainoksi tarvitaan rentoutumista. Jokaisen ei tarvitse ehtiä joogasalille - jo muutaman minuutin rentoutuminen tekee ihmeitä stressaantuneelle keholle ja mielelle.
Vapaudu stressistä sisältää helppoja rentoutusharjoituksia, jotka sopivat jokaiselle. Erityisiä välineitä tai tiloja ei tarvita - harjoitukset voi toteuttaa omassa olohuoneessa, kävelylenkin varrella tai vaikka työpöydän ääressä. Jokainen harjoitus on pieni askel kohti hyvää oloa!
- Linkki kustantajan kuvailusivulle.
- Kodin kuvalehden artikkeli
keskiviikko 7. maaliskuuta 2018
Helsingin sotasurmat 1917-1918
Helsingin sotasurmat 1917–1918 -raportti valmistui 14.09.2015
Sotasurmat -tutkimushankkeen johtajan Jarmo Niemisen toimittaman teoksen Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa – Sotasurmat 1917–1918 on kustantanut Gummerus Kustannus Oy 2015.
Lisää aiheesta:
kvartti.fi: Helsingin sotasurmat-1917-1918 -tutkimushanke
http://www.helsinginsotasurmat.fi
Sotasurmat -tutkimushankkeen johtajan Jarmo Niemisen toimittaman teoksen Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa – Sotasurmat 1917–1918 on kustantanut Gummerus Kustannus Oy 2015.
Lisää aiheesta:
kvartti.fi: Helsingin sotasurmat-1917-1918 -tutkimushanke
http://www.helsinginsotasurmat.fi
Finna
Finna.fi on hakupalvelu, josta löydät aineistoja suomalaisista arkistoista, kirjastoista ja museoista. Valtakunnallisen hakupalvelun lisäksi aineistojen tarjoajilla on omia Finna-sivustoja.
Finnan kautta voit etsiä valokuvia, kirjoja, esineitä, opinnäytteitä, lehtiä, artikkeleita, asiakirjoja, äänitteitä, taideteoksia, videoita, karttoja, nuotteja ...
tiistai 6. maaliskuuta 2018
eLehti: Ennen ja nyt. Historian tietosanomat
Ennen ja nyt – historian tietosanomat on tieteellinen aikakauskirja, joka julkaisee referee-artikkeleita, katsausartikkeleita (konferenssiraportit, tieteelliset katsaukset, oppiaine- ja hanke-esittelyt, kolumnit), väitöslektioita, haastatteluja ja kirja-arvosteluja. Artikkeleita julkaistaan suomen, ruotsin ja englannin kielellä sekä sopimuksen mukaan myös muilla kielillä. Julkaisu pyrkii seuraamaan uusia, ajankohtaisia ja ajankohtaistuvia tutkimussuuntauksia historiassa ja sen lähitieteissä.
Julkaisijat
Julkaisijat
Ennen ja nyt verkkojulkaisun taustalla vaikuttaa neljä julkaisijatahoa: Agricola -Suomen historiaverkko, Historiallinen Yhdistys ry, Suomen Historiallinen Seura ry ja Turun Historiallinen Yhdistys ry.
maanantai 5. maaliskuuta 2018
Helsinkikuvia.fi
Valokuvia Helsingistä
Palvelussa näytettävät Helsingin kaupunginmuseon kuvat lisensoidaan Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssillä.
Kuvia voi käyttää vapaasti, mutta kuvan käyttäjällä on vastuu mm. tekijänoikeuksien ja yksityisyyden suojan kunnioittamisesta. Esimerkiksi henkilökuvien käyttö markkinoinnissa ja/tai mainonnassa on kielletty ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta. Käytön yhteydessä on mainittava kuvaaja (jos tiedossa) ja Helsingin kaupunginmuseo.
Jos sinulla on kysyttävää, tutustu tarkempiin käyttöehtoihin tai ota yhteyttä Helsingin kaupunginmuseoon
Palvelussa näytettävät Helsingin kaupunginmuseon kuvat lisensoidaan Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssillä.
Kuvia voi käyttää vapaasti, mutta kuvan käyttäjällä on vastuu mm. tekijänoikeuksien ja yksityisyyden suojan kunnioittamisesta. Esimerkiksi henkilökuvien käyttö markkinoinnissa ja/tai mainonnassa on kielletty ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta. Käytön yhteydessä on mainittava kuvaaja (jos tiedossa) ja Helsingin kaupunginmuseo.
Jos sinulla on kysyttävää, tutustu tarkempiin käyttöehtoihin tai ota yhteyttä Helsingin kaupunginmuseoon
sunnuntai 4. maaliskuuta 2018
Elonet - kansallisfilmografia
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämä Elonet-elokuvatietokanta on kotimaisen elokuvan runsauden sarvi – ulkomaista silti unohtamatta.
Lukuisten yhteydenottojen johdosta haluamme vielä muistuttaa, etteivät kaikki elokuvat ja ohjelmat, jotka sivustosta löytyvät, ole meidän kokoelmissa eivätkä meillä katsottavissa.
Lukuisten yhteydenottojen johdosta haluamme vielä muistuttaa, etteivät kaikki elokuvat ja ohjelmat, jotka sivustosta löytyvät, ole meidän kokoelmissa eivätkä meillä katsottavissa.
Blogi: Työn alla
Helsingin kaupungin museon Työn alla blogissa kulttuurihistoriallisia kirjoitelmia:
- Signe Branderin ensimmäisen valokuvaajia jäljillä - Linkki
- Stadin joulu (mm. joulukadun historiaa, UKK) - Linkki
- Magnus von Wright Finnassa - Linkki
- Kaupungin kummat kertomukset (kummituskävelyt) - Linkki
- Kun Helsinki ilmestyi kaunokirjallisuuteen - Linkki
Tilaa kaupungin museon uutiskirje, joka kertoo uusista tapahtumista, näyttelyistä ja blogiteksteistä.
lauantai 3. maaliskuuta 2018
Aktiiviset tulivuoret
Linkki Vulcano Discoveryn verkkosivulle, joka kertoo maailman kartalla eri värisiä symbolein tulivuorten aktiivisuudesta.
Englannin kielinen sivusto sisältää uutisia, artikkeleita, kuvia ja videoita.
Aika levotonta näyttää olevan. Kaikki aktiiviset vuoret ovat jollain skaalalla toiminnassa eikä yhtään vihreää kuvaketta missään.
Tulivuoret sijaitipaikan mukaisesti + kartta: Linkki
Tieteen kuvalehti - Tieku.fi - Teema: Tulivuoret
Englannin kielinen sivusto sisältää uutisia, artikkeleita, kuvia ja videoita.
Aika levotonta näyttää olevan. Kaikki aktiiviset vuoret ovat jollain skaalalla toiminnassa eikä yhtään vihreää kuvaketta missään.
Tulivuoret sijaitipaikan mukaisesti + kartta: Linkki
Tieteen kuvalehti - Tieku.fi - Teema: Tulivuoret
USGS Volcanoes, jolla on hyvät somekanavat mm. Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja YouTubessa.
LaavajärvetLaavajärvet
Uutisia Kiinasta
Muokattu 19.7.2020
Kanavan kustantaja ilmoitti sivuston toiminnan lakanneen taloudellista syistä Suomeksi helmikuussa 2019 ja Englanniksi koronaviruksrn vuoksi kesäkuussa 2020.
Ohessa Kiinan uutisia Englanniksi välittävän sivuston linkki.
Suomenkielisiä uutisia mm. Kiinasta: Maailma.net
Suomen kieliseen sivuston sisältö:
Kiina tänään
Kanavan kustantaja ilmoitti sivuston toiminnan lakanneen taloudellista syistä Suomeksi helmikuussa 2019 ja Englanniksi koronaviruksrn vuoksi kesäkuussa 2020.
Ohessa Kiinan uutisia Englanniksi välittävän sivuston linkki.
Suomenkielisiä uutisia mm. Kiinasta: Maailma.net
Suomen kieliseen sivuston sisältö:
Kiina tänään
- Uutiset
- Politiikka
- Kulttuuri
- Elämä
- Matkailu
Joissakin maissa voi kuunnella myös omalla kielellä tehtyä radiokanavaa. Ennen vanhaan kuuntelin sitä lauantaisin puistossa taiji treenien jälkeen kun toiset harrastivat tuuppimista eli tuishouta. Hukkasin kanavan kustantajan muuttumisen jälkeen.
Flunssatutka
Linkki verkkosivulle
Flunssatutka näyttää, millä paikkakunnilla käyttäjät ovat merkinneet sairastavansa flunssaa. Vastaukset suhteutetaan paikka- ja maakunnan asukasmäärään.
Flunassatutka perustuu täysin käyttäjien jakamaan tietoon, kunkin käyttäjän omaan tulkintaan terveydentilastaan ja oireistaan. Tiedot näkyvät flunssatutkassa 10 päivän ajan.
Flunssatutka ei ole tilastollisesti eikä lääketieteellisesti pätevä mallinnos flunssatilanteesta.
Flunssatutka näyttää, millä paikkakunnilla käyttäjät ovat merkinneet sairastavansa flunssaa. Vastaukset suhteutetaan paikka- ja maakunnan asukasmäärään.
Flunassatutka perustuu täysin käyttäjien jakamaan tietoon, kunkin käyttäjän omaan tulkintaan terveydentilastaan ja oireistaan. Tiedot näkyvät flunssatutkassa 10 päivän ajan.
Flunssatutka ei ole tilastollisesti eikä lääketieteellisesti pätevä mallinnos flunssatilanteesta.
Artikkeli: Keitä me olemme?
Linkki artikkeliin, joka kertoo meistä suomalaisista.
Minua kiinnostavia otteita artikkelista, joka sisältää kiinnostavia esityksiä mm. ihmisten levittäytymisestä Afrikan syntysijoiltaan ympäri maailman.
☉
Yli puolella suomalaisista miehistä on itäinen isälinja, josta tutkijat käyttävät nimeä N (N-M231). Linjan ensimmäisen miehen arvellaan syntyneen jossain Kaakkois-Aasiassa 23 000 vuotta sitten.
Suomalaisten tavallinen alatyyppi on N-M178. Tämän mutaation arvellaan syntyneen ehkä 8 400 vuotta sitten Kiinan ja Mongolian seuduilla. Jälkeläiset lähtivät leviämään noin 4 500 vuotta sitten pohjoiseen ja länteen, aina Suomeen asti.
Haploryhmä N-M178 on yleisin Pohjois-Savossa (jossa suurin osa suvustani on asunut sukupolvien ajan muutamia seikkailijoita lukuunottamatta). Siellä seitsemällä miehellä kymmenestä on sama itäinen isälinja. Heillä kaikilla on siis sama isänisänisän... jne. isä. Tämä esi-isä on jossain monen tuhannen vuoden takana ja varmaankin elänyt muualla kuin Suomessa.
Suomalaisten äitilinjat sen sijaan ovat länsieurooppalaisia. Neljä kymmenestä suomalaisnaisesta kuuluu Euroopan yleisimpään äitilinjaan H. Heillä on siis yhteinen esiäiti. Valtaosa tämän äitilinjan naisista saapui eteläiseen Eurooppaan Lähi-idästä silloin, kun maanviljely noin 8 000 vuotta sitten alkoi levitä.
Myöhemmin H-äitilinjoista siivilöityi Suomeen joitakin tiettyjä linjoja. Niistä on muodostunut suomalaisten omia äitilinjoja, joita ei tavata muualla Euroopassa.
Äiti- ja isälinjat vahvistavat sen, mitä arkeologit ovat aavistelleet: Suomea on asutettu monessa vaiheessa. Väkeä on tullut ja mennyt eri suunnista ja eri suuntiin. Välillä on ollut kovasti liikennettä.
Miehiä on saapunut varsinkin idästä, ja puolisoja on haettu kaukaakin. Tämä on yllättänyt tutkijat.
”Tiedämme jo, että suomalaisissa miehissä kulkee toisaalta muinainen mongolialainen ja toisaalta muinainen skandinaavinen isälinja.”
☉
Vuonna 2008 varmistui, että suomalaiset erottuvat geeneiltään muista eurooppalaisista. Omaleimaisuus johtuu kuitenkin pienestä väestöstä ja maantieteellisestä eristyneisyydestä eikä geenien tulosuunnasta.
Geneettisesti lähimpänä nykysuomalaisia ovat ruotsalaiset ja virolaiset, sitten mordvalaiset ja venäläiset, sitten ukrainalaiset, puolalaiset, latvialaiset ja liettualaiset, suunnilleen tässä järjestyksessä. Saamelaiset ovat kauempana suomalaisista kuin ruotsalaiset virolaisista.
☉
Suomi jakautuu geneettisesti vielä kahtia: on länsisuomalainen ja itäsuomalainen perimä. Raja kulkee Vaasasta Lappeenrantaan. Geneettisesti itä- ja länsisuomalaiset saattavat olla keskenään erilaisempia kuin minkään muun eurooppalaisen maan asukkaat – itäsuomalaisten perimä poikkeaa länsisuomalaisista enemmän kuin brittien pohjoissaksalaisista.
☉
Muinaiset siirtolaiset kulkivat osapuilleen samaa reittiä kuin ne ihmiset, jotka vaelsivat Euroopassa vuonna 2015: Lähi-idästä Balkanille ja sieltä Unkarin paikkeilta pohjoiseen. Haakin käsi viuhuu kartalla. Mutta 7 000 vuotta sitten vastassa ei ollut aitoja eikä poliiseja.
”Arkeologit kiistelivät pitkään siitä, kumpi levisi: uudet ideat vai ihmiset. Vasta muinais-dna ratkaisi kiistan.”
Euroopan alkuperäiset metsästäjät ja uudet tulokkaat eli viljelijät olivat eri väkeä. Maanviljelys ei levinnyt Eurooppaan alkuperäisten asukkaiden parissa. Sen toivat tänne kokonaan uudet ihmiset.
Millaista oli tulla tänne, missä kesät olivat lyhyemmät? Miten sadot opittiin varastoimaan talven yli? ”Se on ollut vuosisatoja kestänyt prosessi.” Viljelijät menestyivät, sana levisi. Euroopassa on täytynyt olla suotuisa ilmasto.
Viljelijät työnsivät tieltään metsästäjien yhteisöjä. Mutta kyllä he myös pariutuivat metsästäjien kanssa. Geenit alkoivat sekoittua.
☉
Noin 5000 vuotta sitten Eurooppaan saapui taas uutta porukkaa idästä aroilta. Tätä ryhmää tutkijat kutsuvat jamnoiksi. Jamnat olivat paimentolaisia ja karjankasvattajia, ja he tulivat hevosilla ja kärryillä nykyisen Venäjän ja Ukrainan alueilta. Heidän mukanaan Eurooppaan levisivät uudenlaiset tavat. Juuri tuohon kohtaan esihistoriaa sijoitetaan pronssikauden alku.
Jamnat ovat Euroopan esihistorian uutispommi. ”Heidän mukanaan vaihtui jopa 80 prosenttia eurooppalaisten geeneistä”, Onkamo sanoo.
Jamnojen mukana tulivat indoeurooppalaiset kielet. Niistä kehittyivät myöhemmin latina, kreikka, saksa, ranska, englanti, espanja, italia, ruotsi, norja, tanska, latvia, liettua, venäjä...
Taito valmistaa pronssia käynnisti Euroopassa ketjureaktion: paremmilla työkaluilla tehtiin suurempia ja lujempia veneitä, niillä tehtiin pitempiä kauppamatkoja, matkoilla saatiin uusia tavaroita ja uusia ajatuksia.
Suomalaismiehistä kymmenisen prosenttia kuuluu jamnojen isälinjoihin. Se on huikea ajatus: joka kymmenennen suomalaisen miehen suora isälinja vie Venäjän ja Ukrainan aroille 5 000 vuoden päähän.
Jamnoista tiedetään vähän, mutta tästä ollaan nyt varmoja: kaikki eurooppalaiset kansat ovat sekoitus kolmesta tänne tulleesta ihmisryhmästä: Euroopan muinaisista metsästäjä-keräilijöistä. Lähi-idän viljelijöistä. Idän arojen karjankasvattajista. Myös suomalaisista löytyy näiden kolmen ryhmän perimää.
Jamnat pyyhkäisivät vanhat isälinjat keskisestä Euroopasta ja Britanniasta. Suomessa jamnojen isälinjat eivät päässeet valloilleen. ”Meillä tapahtuu pronssikauden lopulla jotain muuta. Meille tulee N-M178”
Mutta saamelaisten, suomalaisten, venäläisten ja mordvalaisten geeneissä on lisäksi jotain, jota muualla Euroopassa ei tavata. Sitä kutsutaan itäaasialaiseksi tai siperialaiseksi perimäksi.
”5–10 prosenttia suomalaisten perimästä on samanlaista kuin nykyisin Kiinassa ja Japanissa. Emme tiedä, tuliko se heti jääkauden väistyessä, kun mammuttien metsästäjät saapuivat vai myöhemmin”, Päivi Onkamo sanoo.
Teksti ANU NOUSIAINEN
Julkaistu 3.3.2018, © Helsingin Sanomat
Minua kiinnostavia otteita artikkelista, joka sisältää kiinnostavia esityksiä mm. ihmisten levittäytymisestä Afrikan syntysijoiltaan ympäri maailman.
☉
Yli puolella suomalaisista miehistä on itäinen isälinja, josta tutkijat käyttävät nimeä N (N-M231). Linjan ensimmäisen miehen arvellaan syntyneen jossain Kaakkois-Aasiassa 23 000 vuotta sitten.
Suomalaisten tavallinen alatyyppi on N-M178. Tämän mutaation arvellaan syntyneen ehkä 8 400 vuotta sitten Kiinan ja Mongolian seuduilla. Jälkeläiset lähtivät leviämään noin 4 500 vuotta sitten pohjoiseen ja länteen, aina Suomeen asti.
Haploryhmä N-M178 on yleisin Pohjois-Savossa (jossa suurin osa suvustani on asunut sukupolvien ajan muutamia seikkailijoita lukuunottamatta). Siellä seitsemällä miehellä kymmenestä on sama itäinen isälinja. Heillä kaikilla on siis sama isänisänisän... jne. isä. Tämä esi-isä on jossain monen tuhannen vuoden takana ja varmaankin elänyt muualla kuin Suomessa.
Suomalaisten äitilinjat sen sijaan ovat länsieurooppalaisia. Neljä kymmenestä suomalaisnaisesta kuuluu Euroopan yleisimpään äitilinjaan H. Heillä on siis yhteinen esiäiti. Valtaosa tämän äitilinjan naisista saapui eteläiseen Eurooppaan Lähi-idästä silloin, kun maanviljely noin 8 000 vuotta sitten alkoi levitä.
Myöhemmin H-äitilinjoista siivilöityi Suomeen joitakin tiettyjä linjoja. Niistä on muodostunut suomalaisten omia äitilinjoja, joita ei tavata muualla Euroopassa.
Äiti- ja isälinjat vahvistavat sen, mitä arkeologit ovat aavistelleet: Suomea on asutettu monessa vaiheessa. Väkeä on tullut ja mennyt eri suunnista ja eri suuntiin. Välillä on ollut kovasti liikennettä.
Miehiä on saapunut varsinkin idästä, ja puolisoja on haettu kaukaakin. Tämä on yllättänyt tutkijat.
”Tiedämme jo, että suomalaisissa miehissä kulkee toisaalta muinainen mongolialainen ja toisaalta muinainen skandinaavinen isälinja.”
☉
Vuonna 2008 varmistui, että suomalaiset erottuvat geeneiltään muista eurooppalaisista. Omaleimaisuus johtuu kuitenkin pienestä väestöstä ja maantieteellisestä eristyneisyydestä eikä geenien tulosuunnasta.
Geneettisesti lähimpänä nykysuomalaisia ovat ruotsalaiset ja virolaiset, sitten mordvalaiset ja venäläiset, sitten ukrainalaiset, puolalaiset, latvialaiset ja liettualaiset, suunnilleen tässä järjestyksessä. Saamelaiset ovat kauempana suomalaisista kuin ruotsalaiset virolaisista.
☉
Suomi jakautuu geneettisesti vielä kahtia: on länsisuomalainen ja itäsuomalainen perimä. Raja kulkee Vaasasta Lappeenrantaan. Geneettisesti itä- ja länsisuomalaiset saattavat olla keskenään erilaisempia kuin minkään muun eurooppalaisen maan asukkaat – itäsuomalaisten perimä poikkeaa länsisuomalaisista enemmän kuin brittien pohjoissaksalaisista.
☉
Muinaiset siirtolaiset kulkivat osapuilleen samaa reittiä kuin ne ihmiset, jotka vaelsivat Euroopassa vuonna 2015: Lähi-idästä Balkanille ja sieltä Unkarin paikkeilta pohjoiseen. Haakin käsi viuhuu kartalla. Mutta 7 000 vuotta sitten vastassa ei ollut aitoja eikä poliiseja.
”Arkeologit kiistelivät pitkään siitä, kumpi levisi: uudet ideat vai ihmiset. Vasta muinais-dna ratkaisi kiistan.”
Euroopan alkuperäiset metsästäjät ja uudet tulokkaat eli viljelijät olivat eri väkeä. Maanviljelys ei levinnyt Eurooppaan alkuperäisten asukkaiden parissa. Sen toivat tänne kokonaan uudet ihmiset.
Millaista oli tulla tänne, missä kesät olivat lyhyemmät? Miten sadot opittiin varastoimaan talven yli? ”Se on ollut vuosisatoja kestänyt prosessi.” Viljelijät menestyivät, sana levisi. Euroopassa on täytynyt olla suotuisa ilmasto.
Viljelijät työnsivät tieltään metsästäjien yhteisöjä. Mutta kyllä he myös pariutuivat metsästäjien kanssa. Geenit alkoivat sekoittua.
☉
Noin 5000 vuotta sitten Eurooppaan saapui taas uutta porukkaa idästä aroilta. Tätä ryhmää tutkijat kutsuvat jamnoiksi. Jamnat olivat paimentolaisia ja karjankasvattajia, ja he tulivat hevosilla ja kärryillä nykyisen Venäjän ja Ukrainan alueilta. Heidän mukanaan Eurooppaan levisivät uudenlaiset tavat. Juuri tuohon kohtaan esihistoriaa sijoitetaan pronssikauden alku.
Jamnat ovat Euroopan esihistorian uutispommi. ”Heidän mukanaan vaihtui jopa 80 prosenttia eurooppalaisten geeneistä”, Onkamo sanoo.
Jamnojen mukana tulivat indoeurooppalaiset kielet. Niistä kehittyivät myöhemmin latina, kreikka, saksa, ranska, englanti, espanja, italia, ruotsi, norja, tanska, latvia, liettua, venäjä...
Taito valmistaa pronssia käynnisti Euroopassa ketjureaktion: paremmilla työkaluilla tehtiin suurempia ja lujempia veneitä, niillä tehtiin pitempiä kauppamatkoja, matkoilla saatiin uusia tavaroita ja uusia ajatuksia.
Suomalaismiehistä kymmenisen prosenttia kuuluu jamnojen isälinjoihin. Se on huikea ajatus: joka kymmenennen suomalaisen miehen suora isälinja vie Venäjän ja Ukrainan aroille 5 000 vuoden päähän.
Jamnoista tiedetään vähän, mutta tästä ollaan nyt varmoja: kaikki eurooppalaiset kansat ovat sekoitus kolmesta tänne tulleesta ihmisryhmästä: Euroopan muinaisista metsästäjä-keräilijöistä. Lähi-idän viljelijöistä. Idän arojen karjankasvattajista. Myös suomalaisista löytyy näiden kolmen ryhmän perimää.
Jamnat pyyhkäisivät vanhat isälinjat keskisestä Euroopasta ja Britanniasta. Suomessa jamnojen isälinjat eivät päässeet valloilleen. ”Meillä tapahtuu pronssikauden lopulla jotain muuta. Meille tulee N-M178”
Mutta saamelaisten, suomalaisten, venäläisten ja mordvalaisten geeneissä on lisäksi jotain, jota muualla Euroopassa ei tavata. Sitä kutsutaan itäaasialaiseksi tai siperialaiseksi perimäksi.
”5–10 prosenttia suomalaisten perimästä on samanlaista kuin nykyisin Kiinassa ja Japanissa. Emme tiedä, tuliko se heti jääkauden väistyessä, kun mammuttien metsästäjät saapuivat vai myöhemmin”, Päivi Onkamo sanoo.
Teksti ANU NOUSIAINEN
Julkaistu 3.3.2018, © Helsingin Sanomat
perjantai 2. maaliskuuta 2018
Sukuhaku
SukuHaku on portti suomalaisen sukututkimuksen lähdeaineistoihin. Se sisältää sukututkijalle hyödyllistä digitoitua kirjallisuutta sekä hakemistoja erilaisiin arkistoneistoihin ja julkaisuihin.
SukuHaku on pääosiltaan Suomen Sukututkimusseuran jäsenetu. Mikäli et ole vielä jäsen, voit liittyä sivun vasemmasta yläreunasta. Aloita kirjautumalla sisään sivun vasemmasta yläreunasta.
SukuHaku on pääosiltaan Suomen Sukututkimusseuran jäsenetu. Mikäli et ole vielä jäsen, voit liittyä sivun vasemmasta yläreunasta. Aloita kirjautumalla sisään sivun vasemmasta yläreunasta.
torstai 1. maaliskuuta 2018
Kirja: Hitlerin kuolema
Kirja ilmestyy Otavan kustantamana maaliskuussa 2018.
Adolf Hitlerin kuolemasta ja tapahtumista sen jälkeen on monia käsityksiä ja teorioita. Kolmannen valtakunnan luhistuessa huhtikuun lopussa 1945 Hitler ja hänen vastavihitty vaimonsa Eva Braun tekivät vallitsevan käsityksen mukaan itsemurhan valtakunnankanslian alla sijainneessa betonibunkkerissa – mutta mitä tapahtui Hitlerin ruumiille
Adolf Hitlerin kuolemasta ja tapahtumista sen jälkeen on monia käsityksiä ja teorioita. Kolmannen valtakunnan luhistuessa huhtikuun lopussa 1945 Hitler ja hänen vastavihitty vaimonsa Eva Braun tekivät vallitsevan käsityksen mukaan itsemurhan valtakunnankanslian alla sijainneessa betonibunkkerissa – mutta mitä tapahtui Hitlerin ruumiille
Tämä kirja selvittää Adolf Hitlerin kuolemaa, sitä ympäröiviä mysteerejä sekä kuvaa mitä puna-armeija teki löytämälleen ruumiille ja miten neuvostotiedustelu käsitteli Hitlerin kuolemaa.
Digitaaliarkisto
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)