Juhannustaikoja

 Päivitä juhannustaikasi!

Wanha kansa on perinteisesti käyttänyt juhannusyön tunnit naimaonnen lisäämiseen erinäisten taikojen avulla. Harvan kerrostalon pihalta löytää nykyään kaivoa, saati että jokaisen omakotitaloalueen liepeiltä löytyisi yhdeksen yrtin peltoa. On siis korkea aika tuoda taiat teknologiaa vastaavalle tasolle.

Vanha taika: Puolison näkeminen kaivosta 

Nykyajan versio:  Kierrä alastomana tietokoneesi ympäri vastapäivään kolme kertaa. Tuleva puolisosi ilmestyy Googleen.

Vanha taika: Yhdeksän yrttiä tyynyn alla 

Nykyajan versio: Nukkumaan mennessäsi laita tyynysi alle yhdeksän eri kauppaketjun kanta-asiakaskorttia. Ensimmäinen mainoksia jakava henkilö, joka rymistelee ovesi takana, on tuleva siippasi.

Vanha taika: Ruispellossa kieriskely

Nykyajan versio: Mene juhannusyönä kieriskelemään havittelemasi henkilön autopaikalle. Kiinnostavuutesi nousee huomattavasti ko. henkilön silmissä.

Vanha taika: Kolikko vasemmassa sukassa

Nykyajan versio: Sujauta vasempaan sukkaasi kännykkä. Tuleva puolisosi on se, kenen puhelinnumeron varpaasi sattuvat yöllä painelemaan.

Vanha taika: Kolmen tien risteys

Nykyajan versio: Mene tietokoneesi luo alastomana, asenna siihen kolme eri laajakaistaa sekä kolme eri virustorjuntaohjelmaa. Tuleva miehesi on se mikrotukihenkilö, joka tulee kotikäynnille laittamaan koneesi jälleen kuntoon.

Vanha taika: Takaperin halkopinoa kohti

Nykyajan versio: Kävele alastomana takaperin kohti pöytää, jolle olet asettanut erilaisia kännyköitä. Jos takapuolesi osuu simpukka-malliseen puhelimeen, on tuleva siippasi mies, joka ei puhu eikä pussaa. Jos taas takalistosi osuu
puhelimeen, johon on juuri saapunut tekstiviesti, olet puolisollesi pelkkä salarakas.

Oikein hyvää Juhannusta! 

Jostain matkan varrelta muistiin merkitty ilman viitetietoja. Mikäli joku tunnistaa, lisään tietoihin tekijän tiedot. 

Radiomuseo ja verkkokauppa

 Maaseudun tulevaisuus 13.6.2021 Ihmiset ja kulttuuri

Artikkeli kuvineen otsikon linkin kautta.

Radiomuseo perusti verkkokaupan ylijäämätavaran myyntiin – "Sen avulla saamme kevennettyä tavaramäärää ja kerättyä varoja museoyhdistykselle"

Ihmiset & kulttuuri 13.06.2021

Jukka Koivula

PETÄJÄVESI

Radio- ja puhelinmuseossa jokaista esinettä säilötään yksi kappale, jonka lisäksi varastoon kerätään niihin soveltuvia varaosia.

Keski-Suomessa Petäjäveden Kuivasmäen kylässä, kumpuilevien maalaismaisemien lomassa sijaitsee kookas rakennus, joka kätkee sisäänsä poikkeuksellisen mittavan radio- ja puhelinkokoelman.

Vanhassa Petäjäveden kunnan vaivaistalossa toimii nimittäin Petäjäveden viestilaitemuseon tukiyhdistyksen hallinnoima radio- ja puhelinmuseo.

"Museo avattiin vuonna 1995. Paikkakunnalla sattui siihen aikaan olemaan neljä oman radiokokoelman omistavaa keräilijää, joiden kokoelmat päätettiin yhdistää. Perustettiin radio- ja puhelinmuseo, johon alkoi virrata lahjoituksia", museoyhdistyksen sihteerinä jo 26 vuoden ajan toiminut Esa Salldén kertoo.

Keräilijöiden kokoelmat jäivät pian sivuosaan ja museoyhdistyksen oma kokoelma alkoi korostua.

"Museon tavarakokoelma on vuosi vuodelta kasvanut sen perustamisesta lähtien. Viime vuodenvaihteessa oltiin tilanteessa, jossa ylimääräistä tavaraa oli kirjattuna excel-tiedostoon yli 10 000 kappaletta", Salldén sanoo.

Museokokoelmassa on tällä hetkellä 3 700 luetteloitua esinettä.

Kun ihmisten lähettämät vanhat puhelimet ja radiot kulkeutuivat Petäjävedelle tasaisena virtana, alkoi tilavakin kiinteistö käydä ajan saatossa ahtaaksi.

"Varaosineen ne alkoivat viedä niin paljon tilaa, että olemme ottaneet kokonaisen toisen rakennuksen pihapiiristä käyttöön museosta erilliseksi tavaravarastoksi. Sekin on täyttynyt ääriään myöten", museo-opas Jan-Mikael Nurmela kertoo.

Radio- ja puhelinmuseossa jokaista esinettä säilötään yksi kappale, jonka lisäksi varastoon kerätään niihin soveltuvia varaosia.

"Erityisesti radionkorjaustarvikkeita oli tänne tulvinut vuosien saatossa yksinkertaisesti liikaa. Asia piti ratkaista jotenkin", Nurmela sanoo.

Ylimääräisistä esineistä päätettiin hankkiutua eroon.

"Syntyi ajatus oman verkkokaupan perustamisesta. Verkkokaupan avulla saamme kevennettyä tavaramäärää ja samalla kerättyä varoja museoyhdistykselle", Salldén kiteyttää.

Verkkokauppa on lisäksi selkeyttänyt tavaran luettelointia huomattavasti.

Verkkokauppa sai perustamisvaiheessa vetoapua EU:n maaseudun hankekehittämisrahastosta. Vuoden alussa lanseerattu verkkoportaali lähti heti rullaamaan toivotusti.

"Etenkin nyt korona-aikana on huomannut, että ihmiset värkkäävät entistä enemmän kotona ja tilaavat tällaista tavaraa. Puolessa vuodessa yhteydenottoja on tullut viitisensataa, joista kolmisensataa on johtanut kauppoihin. Saamme verkkokaupan kautta päivittäin lukuisia yhteydenottoja", Nurmela kertoo.

Karkeasti ottaen Petäjäveden Radio- ja puhelinmuseon esineistöstä noin puolet on kotimaisia ja loput ulkomaisia.

"Ensimmäiset radiot ja puhelimet saapuivat Suomeen Ruotsista ja Saksasta. 1930-luvun puolivälistä lähtien tänne alkoi tulla radioita ja puhelimia kaikkialta maailmasta", Salldén toteaa.

Ruotsalaisten ja saksalaisten radioiden ja puhelimien lisäksi museosta löytyy muun muassa kosolti yhdysvaltalaisia, brittiläisiä, neuvostoliittolaisia ja japanilaisia käyttöesineitä. 

Museon kotisivut