keskiviikko 24. helmikuuta 2021

Jokamiehenoikeus

 Nauti Suomen luonnosta ja jokamiehenoikeuksista (ELY-keskus)

Tiedote/Meddelanden 2015-07-07

Nauti Suomen luonnosta ja jokamiehenoikeuksista (ELY-keskus)

Suomen upea luonto ja perinteiset jokamiehenoikeudet mahdollistavat sen, että voimme nauttia luonnosta ja liikkua luonnossa siitä riippumatta, kuka alueen omistaa tai on sen haltija. Osa jokamiehenoikeuksista on säädetty laissa, ja osa perustuu maan tapaan ja perinteisiinJokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä. 

Jokamiehenoikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä niistä tarvitse maksaa.

  • Maastossa voi liikkua jalan tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla tai erityiseen käyttöön otetuilla alueilla, joita ovat esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot. Teltan voi pystyttää tilapäisesti ilman maanomistajan lupaa sinne, missä liikkuminen on muutoinkin sallittu, kertoo yksikön päällikkö Mari Rajala Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia voi kerätä oman käytön lisäksi myös myytäväksi.

  • Maanomistajalla ei ole omistusoikeutta alueensa marjoihin eikä seudun parhaita marjapaikkoja voi siis varata omaan käyttöön. On kuitenkin hyvä muistaa, että toisen pihapiiristä ei marjoja saa kerätä, jatkaa Rajala.

Vaikka maastossa saa suhteellisen vapaasti liikkuakin, se ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa toisille ihmisille tai ympäristölle. Puita ei saa vahingoittaa saatikka kaataa, eikä sammaleen tai jäkälien kerääminen ole sallittua. Roskia ei tule jättää luontoon.

Jokamiehenoikeuden perusteella saa onkia ja kalastaa, mutta ennen kalaan lähtöä tulee selvittää kalastusluvan tarpeellisuus.
 

Jokamiehenoikeudet lyhyesti

Saat

  • liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja istutukset)
  • oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista)
  • poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
  • onkia ja pilkkiä
  • kulkea vesistössä ja jäällä

Et saa

  • aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle
  • häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä
  • kaataa tai vahingoittaa puita
  • ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta
  • häiritä kotirauhaa
  • roskata
  • ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa
  • kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia

Lisätietoa jokamiehenoikeuksista, yksityiskohtaisempia kysymyksiä ja vastauksia mm. marjanpoiminnasta sekä opas jokamiehenoikeuksista suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi löytyy ymparisto.fi - sivustolta:

(Lähde: www.ymparisto.fi/jokamiehenoikeudet)

Haluan lopettaa tilauksen / Jag vill säga upp min beställning

© Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / © Närings-, trafik- och miljöcentralen

Itse tehty näkkileipä

 3 suurta munaa

10 rkl sesamin siemeniä

10 rkl auringonkukan siemeniä

3 rkl pellavan siemeniä

6 rkl kaurahiutaleita

2 tl merisuolaa (tai maun mukaan vähemmän..)

4 rkl jauhettua mantelia (jauha mantelit/mantelihiutaleet melkein jauhoksi, sellaiseksi “hiekaksi”)

Levitä taikina pellille mahdollisimman ohueksi levyksi.  Tällä ohjeella pitäisi tulla yksi kokonainen pellillinen eli aika monta näkkäriä. 

Paista levyä 150 asteessa 20-30 min: mitä kauemmin paistat, sitä tummempia ja kovempia näkkäreistä tulee. 
esim. 20 min; ovat silloin kivan pehmeitä syödä. 

Viipaloi levy heti uunista nostettuasi vaikkapa sellaisella pitsapyörällä näkkärin kokoisiin osiin ja anna jäähtyä (mieluiten ritilällä).



Jääkukka kaarrokepusero - ohje

 Jääkukka on uusi kirjoneulemalli pehmeästä Schoeller Filzi langasta. 

Pusero neulotaan saumattomasti ylhäältä alas. Kaarrokkeen kirjoneuleessa on pieniä kukkasia ja pitsinen lumihiutalekuvio. Vartalo-osa on suora, helmassa on pieni kirjoneulekuvio.  Kun neulot puseron ylhäältä alas, voit sovittaa neuletta välillä ja neuloa kaarrokkeen, helman ja hihat mittojesi mukaan. Kuulostaa monimutkaiselta mutta on helpompaa kuin uskotkaan! Ohjeen ja langat löydät sekä verkkokaupastamme että jälleenmyyjiltämme. 

Malli Niina Kaakkurivaara

Koko XS-S-M-L-XL-XXL-XXXL
Vartalonympärys
87-92-96-100-104-107-112 cm
Helman pituus
45-46-47-48-49-50-51 cm
Koko pituus
n. 70-72-74-76-79-81-83 cm
Hihan sisäpituus
46-46-47-47-48-48-49 cm

TeeTee shop ohje

tiistai 23. helmikuuta 2021

Kvartti - Kaupunkitiedon verkkolehti

 Kvartti 

on Helsingin kaupungin julkaisema lehti, joka esittelee Helsinkiä ja Helsingin seutua koskevaa ajankohtaista tutkimus- ja tilastotietoa. Lehti ilmestyy painettuna neljästi vuodessa. Kvartista julkaistaan kolme numeroa vuosittain suomeksi ja ruotsiksi. Yksi numero vuodessa on englanninkielinen Helsinki Quarterly.

Kvartti on suunnattu paitsi päätöksenteon tueksi Helsingin päättäjille ja suunnittelijoille, myös kaikille muille, jotka haluavat tarkemmin perehtyä kaupunki-ilmiöitä koskevaan tietoon.

Verkko-Kvartti on Kvartin verkkolehti osoitteessa www.kvartti.fi. Verkkolehdessä julkaistaan kaikki painetun Kvartti-lehden artikkelit. Verkkolehti on kolmikielinen: suurin osa artikkeleista ilmestyy suomeksi ja ruotsiksi, joiden lisäksi Helsinki Quarterly -lehdessä julkaistut artikkelit ovat luettavissa verkkolehdestä englanniksi.

Verkkolehden sivustolla julkaistaan myös blogikirjoituksia, jotka liittyvät Helsinkiä koskevaan tutkimukseen ja tietoon. Lisäksi painettuina julkaisuina ilmestyneet Kvartti-lehdet ovat luettavissa verkkolehtisivustolla pdf-muotoisina numerosta 1/2013 alkaen.

Luettelo lehdistä ja niiden sisällöistä.

Kvartin lukuvinkit:

nro 1/2015 teemana Helsingin historia

ASTA MANNINEN
Helsingin historian tutkimukseen apua uusista avoimista tietolähteistä
Forskningen om Helsingfors historia – nya öppna datakällor tillgängliga

CARL-MAGNUS ROOS
Tuoreita näkökulmia Helsingin historiaan
Nya perspektiv på Helsingfors historia

SEPPO AALTO
Kieli- vai kansallisuuskiistoja 1600-luvun Helsingissä?
Språk- eller nationalitetsstrider i 1600-talets Helsingfors?

ELINA MAANIITTY
Kuolema ja kuolinsyyt 1700-luvun loppupuolen Helsingissä
Död och dödsorsaker i Helsingfors under 1700-talets senare del

SAMU NYSTRÖM
Samassa veneessä, vaan ei yhteisin eväin? Helsinkiläiset, silakkamarkkinat ja maailmansodan elintarvikekriisi 1914–1918
I samma båt, men med skild skeppskost? Helsingforsborna, strömmingsmarknaden och livsmedelkrisen under världskriget 1914–18

JARMO NIEMINEN
Suomenlinnan vankileiri ja hautausmaa
Fånglägret och begravningsplatsen på Sandhamn

JARMO NIEMINEN
Helsingin sotasurmat 1917–1918 -tutkimushanke
Forskningsprojektet Krigsdöda i Helsingfors 1917–1918

KATI KATAJISTO
Mentaliteettien yhteentörmäys Helsingin valtuustossa sisällissodan jälkeen?
Mentalitetskrock i Helsingforsfullmäktige efter inbördeskriget?

NETTA MÄKI
Imeväiskuolleisuuden pieneneminen Helsingissä 1900-luvun alkupuolella
Minskande spädbarnsdödlighet i Helsingfors i början av 1900-talet

ANTTI MALINEN
Helsinkiläiskodit sodan rasitusten kantajina 1944–1948
Hur hemmen tacklade efterkrigstidens vedermödor 1944–1948

MIKA MÄKELÄ
Puu-Kallion saneeraus oli vuosikymmenten palapeli
Saneringen av trähus-Berghäll var ett pussel under många decennier

***

maanantai 22. helmikuuta 2021

Lukulamppu

 Lukulamppu.fi 

on kaikkien kirjanystävien kohtaamispaikka verkossa. Lukulampun alta löydät uutuuskirjoja ja klassikkoja, kirjailijahaastatteluja sekä kurkistuksia kirja-alan tapahtumiin ja ilmiöihin. Lukulamppu kerää yhteen kirja-arviot ja kirjablogisisällöt, niin vakavat pohdinnat kirja-alan tulevaisuudesta kuin vaikkapa fiilistelyt ihanien kirjanmerkkien äärellä. Lukulamppu on kirjarakkautta ja lukemisen iloa.

Lukulamppu on myös facebookissa, twitterissä ja lukulampulla on oma blogi. 

lauantai 13. helmikuuta 2021

Maanjäristykset

 Helsingin yliopiston Seismologian instituutti & maanjäristykset

Kansainväliset järjestöt:
Lähes kaikilla on somekanavat käytössään (yleisimmin Twitter).