10.12.2018 Kansalliskirjasto:
Professori Heikki A. Reenpään kokoelmahuone avattu uudistuneena
"Reenpään kirjastohuone laajenee kokoelman mukana. Esille tulee tulee kirjojen ohella esille osia Kustannusosakeyhtiö Otavan Kansalliskirjastolle lahjoittamasta noin 200 mitalin kokoelmasta." Linkki artikkeliin.
8.5.2017 Seura:
Heikki A. Reenpää lahjoitti Kansalliskirjastoon 10 000 kirjaa
"Vanhoilla päivillään Reenpää on kunnostautunut muun muassa lahjoittamalla kirjojaan. Kirkkonummelta on lähtenyt 2 500 teoksen kokoelma metsästyskirjoja alan museoon Riihimäelle, ja Kansalliskirjasto on saamassa 10 000 teoksen täydennyksen Reenpään vuonna 2004 tekemään lahjoitukseen." Linkki artikkeliin.
Kirjastokaista 14.2.2013:
Heikki A. Reenpää esittelee Kansalliskirjastoon lahjoittamaansa kokoelmaa. Linkki
Wikipedia
keskiviikko 13. maaliskuuta 2019
Luento: Pohjoismaiset salonkirouvat
Oodi 12.3.2019
Filosofian maisteri ja kirjailija Tarja Lappalaisen luento vie kuuntelijansa 1800-luvulla vaikuttaneiden pohjoismaisten salonkinaisten kiehtovaan ja vähän tunnettuun ja varsin värikkääseen maailmaan. Suomalaisten salonkinaisten Minna Canthin, Elisabet Järnefeltin ja Aurora Karamzinin lisäksi Lappalainen puhuu pohjoismaisista salonkinaisista, kuten Wendela Hebbestä, ensimmäisestä ruotsalaisesta sanomalehtinaisesta ja ammattikirjailijasta, joka elätti itsensä kirjoittamalla.
Luento kuljettaa myös Upsalan yliopistokaupunkiin, jossa vaikutti Thekla Knös. Salonkiaan hän piti äitinsä kanssa. Erikoista salongissa ja koko talossa oli se, että siellä oli kaikki pientä. Se oli kuin nukkekoti, jonka seiniä pitkin kiersivät lukemattomat kasvit. Knösin salongista siirrytään Magdalena Sofia ”Malla” Silfverstolpen salonkiin, jota hän piti Knösien tavoin Upsalassa. Mallan salonki oli yksi Ruotsin tunnetuimmista, jossa vieraili runsaasti tuon ajan kuuluisia mieskirjailijoita ja älykköjä. Mallasta mainittakoon, että hän oli syntynyt Suomessa.
Knösien ja Mallan lisäksi Lappalainen kertoo tanskalaisesta Friederike Brunista, joka tunnetaan kirjallisesta salongistaan Tanskan kulta-aikana. Kuten Canthin salonki, Brunin salonki oli eräänlainen ”avointen ovien talo”, jonne virtasi vuolaasti väkeä aina ulkomaita myöten. Friederike Brun, salongin päätähti, ei ollut tällä kertaa salonkiemäntä, vaan sen vetonaulana toimi tytär Ida (Adelaide), jota kaikki salongin vierailevat miehet suorastaan palvoivat. Lappalainen näyttää myös valokuvia aihealueeseen liittyen. Luennon loppupuolella Lappalainen kertoo myös ”ripauksellisen” Heikki A. Reenpään kirja-aarteista. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus keskusteluun Lappalaisen kanssa.
Lappalainen näyttää myös valokuvia aihealueeseen liittyen. Luennon loppupuolella Lappalainen kertoo myös ”ripauksellisen” Heikki A. Reenpään kirja-aarteista. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus keskusteluun Lappalaisen kanssa. Tilaisuudessa myydään Lappalaisen uutuusteosta Surman suusta maineen poluille – suuria suomalaisia menestystarinoita meillä ja muualla (Aurinko Kustannus). Tarja Lappalainen on tutkinut pohjoismaista salonkikulttuuria, ja hän tekee väitöskirjaa Jyväskylän yliopistoon kirjoittamiseen ja kirjallisuuteen liittyen.
8.2.2014 YLE: Juhani Ahon, Minna Canthin ja Elisabeth Järnefeltin salonkielämästä kirja: säpinää kuin Kauniissa ja rohkeissa
Kirja: Salonkielämää : Rakkautta, riitoja ja kirjoittamisrn paloa. Breakwater, 2014. Saatavissa myös e-kirjana.
Kuvailu: Kirja vie lukijan 1880-luvun värikkääseen aikaan ja miltei anarkistisuuteen asti yltyvään suomalaistaisteluun, jonka kärkinimiä ovat Juhani Aho sekä Arvid Järnefelt. Arvidin äidin Elisabet Järnefeltin salongissa Ahosta hioutuu vähitellen mestarikirjailija. Näiden kahden välille kehittyy yksi vuosisadan kuuluisimmista rakkaustarinoista. Se alkaa Järnefeltien kesänviettopaikassa Rantalassa. Täällä he kesän kuumina öinä kokivat lemmen koko hurman. Kun Järnefeltit muuttivat Kuopioon, vireä, kulttuurintäyteinen elämä jatkuu Minna Canthin salongissa Kuopiossa, jonne Aho seuraa rakastettuaan. "Kanttilassa" riidellään, rakastetaan, luodaan kulttuuria, ja realismia saaden tällä koko kaupunki kuohuksiin. Kuohuksissa on myös Elisabet mustasukkaisuudessaan Juhania kohtaan. Aho puolestaan suree menetettyä rakkautta Elisabetin tyttäreen, Ainoon, jonka on kihlautunut Jean Sibeliuksen kanssa. Henkilöt ja aikalaistapahtumat kirjallisuuden, kulttuurin ja ihmissuhteiden saralla punoutuvat teoksessa yhteen mielenkiintoisella ja värikkäällä tavalla.
Filosofian maisteri ja kirjailija Tarja Lappalaisen luento vie kuuntelijansa 1800-luvulla vaikuttaneiden pohjoismaisten salonkinaisten kiehtovaan ja vähän tunnettuun ja varsin värikkääseen maailmaan. Suomalaisten salonkinaisten Minna Canthin, Elisabet Järnefeltin ja Aurora Karamzinin lisäksi Lappalainen puhuu pohjoismaisista salonkinaisista, kuten Wendela Hebbestä, ensimmäisestä ruotsalaisesta sanomalehtinaisesta ja ammattikirjailijasta, joka elätti itsensä kirjoittamalla.
Luento kuljettaa myös Upsalan yliopistokaupunkiin, jossa vaikutti Thekla Knös. Salonkiaan hän piti äitinsä kanssa. Erikoista salongissa ja koko talossa oli se, että siellä oli kaikki pientä. Se oli kuin nukkekoti, jonka seiniä pitkin kiersivät lukemattomat kasvit. Knösin salongista siirrytään Magdalena Sofia ”Malla” Silfverstolpen salonkiin, jota hän piti Knösien tavoin Upsalassa. Mallan salonki oli yksi Ruotsin tunnetuimmista, jossa vieraili runsaasti tuon ajan kuuluisia mieskirjailijoita ja älykköjä. Mallasta mainittakoon, että hän oli syntynyt Suomessa.
Knösien ja Mallan lisäksi Lappalainen kertoo tanskalaisesta Friederike Brunista, joka tunnetaan kirjallisesta salongistaan Tanskan kulta-aikana. Kuten Canthin salonki, Brunin salonki oli eräänlainen ”avointen ovien talo”, jonne virtasi vuolaasti väkeä aina ulkomaita myöten. Friederike Brun, salongin päätähti, ei ollut tällä kertaa salonkiemäntä, vaan sen vetonaulana toimi tytär Ida (Adelaide), jota kaikki salongin vierailevat miehet suorastaan palvoivat. Lappalainen näyttää myös valokuvia aihealueeseen liittyen. Luennon loppupuolella Lappalainen kertoo myös ”ripauksellisen” Heikki A. Reenpään kirja-aarteista. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus keskusteluun Lappalaisen kanssa.
Lappalainen näyttää myös valokuvia aihealueeseen liittyen. Luennon loppupuolella Lappalainen kertoo myös ”ripauksellisen” Heikki A. Reenpään kirja-aarteista. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus keskusteluun Lappalaisen kanssa. Tilaisuudessa myydään Lappalaisen uutuusteosta Surman suusta maineen poluille – suuria suomalaisia menestystarinoita meillä ja muualla (Aurinko Kustannus). Tarja Lappalainen on tutkinut pohjoismaista salonkikulttuuria, ja hän tekee väitöskirjaa Jyväskylän yliopistoon kirjoittamiseen ja kirjallisuuteen liittyen.
8.2.2014 YLE: Juhani Ahon, Minna Canthin ja Elisabeth Järnefeltin salonkielämästä kirja: säpinää kuin Kauniissa ja rohkeissa
Kirja: Salonkielämää : Rakkautta, riitoja ja kirjoittamisrn paloa. Breakwater, 2014. Saatavissa myös e-kirjana.
Kuvailu: Kirja vie lukijan 1880-luvun värikkääseen aikaan ja miltei anarkistisuuteen asti yltyvään suomalaistaisteluun, jonka kärkinimiä ovat Juhani Aho sekä Arvid Järnefelt. Arvidin äidin Elisabet Järnefeltin salongissa Ahosta hioutuu vähitellen mestarikirjailija. Näiden kahden välille kehittyy yksi vuosisadan kuuluisimmista rakkaustarinoista. Se alkaa Järnefeltien kesänviettopaikassa Rantalassa. Täällä he kesän kuumina öinä kokivat lemmen koko hurman. Kun Järnefeltit muuttivat Kuopioon, vireä, kulttuurintäyteinen elämä jatkuu Minna Canthin salongissa Kuopiossa, jonne Aho seuraa rakastettuaan. "Kanttilassa" riidellään, rakastetaan, luodaan kulttuuria, ja realismia saaden tällä koko kaupunki kuohuksiin. Kuohuksissa on myös Elisabet mustasukkaisuudessaan Juhania kohtaan. Aho puolestaan suree menetettyä rakkautta Elisabetin tyttäreen, Ainoon, jonka on kihlautunut Jean Sibeliuksen kanssa. Henkilöt ja aikalaistapahtumat kirjallisuuden, kulttuurin ja ihmissuhteiden saralla punoutuvat teoksessa yhteen mielenkiintoisella ja värikkäällä tavalla.
lauantai 9. maaliskuuta 2019
Funkistalot
Funkistalot, joita ei ole suunnitellut ammattiarkkitehti: Kansanrunous.fi.
Tietokanta avautuu hitaanlaisesti, mutta alun valkoisen sivun jälkeen yli 400 taloa kuvineen ja paikkakunnittain on selailtavissa.
Helsingin Sanomien artikkeli aiheesta: Kristiina Mäntynen etsii vähälle huomiolle jääneitä ja tuntemattomia rakennuksia: Funkisarkkitehtuurin kukoistusaika oli lyhyt, mutta sen arvo kasvaa koko ajanArkkitehti Kristiina Mäntysen tavoitteena on selvittää kansanfunkisilmiön laajuutta Suomessa. HS 9.3.2019
Tietokanta avautuu hitaanlaisesti, mutta alun valkoisen sivun jälkeen yli 400 taloa kuvineen ja paikkakunnittain on selailtavissa.
Helsingin Sanomien artikkeli aiheesta: Kristiina Mäntynen etsii vähälle huomiolle jääneitä ja tuntemattomia rakennuksia: Funkisarkkitehtuurin kukoistusaika oli lyhyt, mutta sen arvo kasvaa koko ajanArkkitehti Kristiina Mäntysen tavoitteena on selvittää kansanfunkisilmiön laajuutta Suomessa. HS 9.3.2019
maanantai 4. maaliskuuta 2019
Adam Smith
Mitä Adam Smith näki vuonna 1776? Jukka Kuosmanen /YLE
Skotlantilainen taloustieteilijä ja moraalifilosofi Adam Smith (1723-1790) julkaisi vuonna 1776 talousteorian klassikon Kansojen varallisuus, tutkimus sen luonteesta ja syistä –kirjan (WSOY 2015, suom. Jaakko Kankaanpää,). Aktia pankin johtava neuvonantaja, kansantaloustieteilijä Timo Tyrväinen luki 948 sivuisen teoksen Kirjakerhon pyynnöstä ja vaikuttui. Kirjakerho: 948 sivua työstä ja rahasta
Kiinnostavaa on se, että kun Adam Smith puhuu vapaasta kilpailusta, niin hän puhuu yritysten ja maiden välisestä vapaasta kilpailusta, mutta hän puhuu myös siitä kuinka erilaiset työntekijäryhmät kilpailevat oikeudesta tehdä sitä työtä missä he ovat parhaimmillaan. Tätä on monesti tulkittu niin, että Adam Smith on yritysten suurin ystävä ja haluaa yrityksille kaikki oikeudet. Tämä tulkinta on täysin pielessä! Kun Smith kirjoittaa kansakunnan vauraudesta, niin Smith ei kirjoita aristokratian vauraudesta tai liikemiesten vauraudesta, vaan hän puhuu nimenomaan kansakunnan kaikkien jäsenten vauraudesta. Tätä vaurautta vauhdittaa sitten Smithin mainitsema työnjako, joka tekee mahdolliseksi sen, että tuotteet tulevat halvemmiksi ja yhä laajemman kansanjoukon ostomahdollisuuksien piiriin.
- Tässä kirjassahan on mainittuna vain kerran Adam Smithin tunnetuin käsite, ”Näkymätön käsi”. Mikä tämä näkymätön käsi on Smithille oikeasti? Se on kilpailu, joka pitää huolen siitä, että silloin kun ihmiset toimivat vapaina omien intressiensä mukaisesti niin silloin he tuottavat, ikään kuin vahingossa, sellaista joka on myös yhteiskunnalle paras mahdollinen lopputulos, toteaa Tyrväinen. -Ekonomistin silmin katsoin niitä asioita, jotka eivät ole yhtään vanhentuneet globalisoituneessa maailmassa. Toisaalta lukiessa hain niitä asioita, jotka olivat yhtä palkitsevia. Eli mitä silloin Adam Smithin kirjan ilmestyessä vuonna 1776 oikeasti tapahtui, kun kaikki se joka meille tänä päivänä on itsestään selvyyttä, oli vasta itumuodossaan ja lähdössä alkuun. Millaisia kysymyksiä silloin asetettiin esimerkiksi tavaran hinnasta? Adam Smith pohtii tekstissään pitkään hinnan muodostusta ja päätyy sitten siihen, että jos kilpailun annetaan toimia ja työnjako etenee ja tuottavuus siis nousee, niin hyödykkeiden luontaisella tasolla on taipumus alentua. Tuotteet tulevat halvemmiksi niiden ostajille. Ja sitä kautta tuottavuus alkaa palvella koko kansaa.
Kansojen varallisuus, tutkimus sen luonteesta ja syistä -kirja ilmestyi 1776, Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen vuonna. Aktia pankin johtava neuvonantaja, kansantaloustieteilijä Timo Tyrväinen mietti kirjaa lukiessaan myös ajankohtaa ja sitä mitä kirjoittaja on aikakaudestaan havainnut. - Mitä Adam Smith ajastaan näki ja mitä hän ei nähnyt? Yksi asia, jonka hän näki oli se mikä potentiaali Amerikassa oli jo tuolloin! Smithän esittää kirjassaan haavekuvan siitä, että jos oikeasti pystyttäisiin luomaan englantilainen imperiumi, joka käsittäisi myös koko Pohjois-Amerikan. Tätä mahdollisuutta Smith siis pohtii ja sitä miltä se näyttää silloin vuonna 1776 Amerikan johtavien miesten silmissä. Smith kirjoittaa:”He ovat alkaneet laatia uutta valtiomuotoa laajalle valtakunnalle, josta on tuleva, kuten he haaveilevat, joskin hyvin mahdollisesti oikeaan osuen, yksi maailman suurimmista ja mahtavimmista valtakunnista, joita maailma on kuunaan tuntenut.” Smithillä on siis jo tuolloin visio siitä kuinka ja minne tuo, silloin vielä köyhä, maanosa voisi jonain päivänä päätyä!, sanoo Timo Tyrväinen.
Adam Smithin kirja vuodelta 1776 on lainattavissa näköispainoksena Suomen erinomaisten kirjastojen kautta.
Blogi: Adam Smith 10 minuutissa / Harri Jalonen
Portti filosofiaan / Filosofia.fi: Smith, Adam
Skotlantilainen taloustieteilijä ja moraalifilosofi Adam Smith (1723-1790) julkaisi vuonna 1776 talousteorian klassikon Kansojen varallisuus, tutkimus sen luonteesta ja syistä –kirjan (WSOY 2015, suom. Jaakko Kankaanpää,). Aktia pankin johtava neuvonantaja, kansantaloustieteilijä Timo Tyrväinen luki 948 sivuisen teoksen Kirjakerhon pyynnöstä ja vaikuttui. Kirjakerho: 948 sivua työstä ja rahasta
Kiinnostavaa on se, että kun Adam Smith puhuu vapaasta kilpailusta, niin hän puhuu yritysten ja maiden välisestä vapaasta kilpailusta, mutta hän puhuu myös siitä kuinka erilaiset työntekijäryhmät kilpailevat oikeudesta tehdä sitä työtä missä he ovat parhaimmillaan. Tätä on monesti tulkittu niin, että Adam Smith on yritysten suurin ystävä ja haluaa yrityksille kaikki oikeudet. Tämä tulkinta on täysin pielessä! Kun Smith kirjoittaa kansakunnan vauraudesta, niin Smith ei kirjoita aristokratian vauraudesta tai liikemiesten vauraudesta, vaan hän puhuu nimenomaan kansakunnan kaikkien jäsenten vauraudesta. Tätä vaurautta vauhdittaa sitten Smithin mainitsema työnjako, joka tekee mahdolliseksi sen, että tuotteet tulevat halvemmiksi ja yhä laajemman kansanjoukon ostomahdollisuuksien piiriin.
- Tässä kirjassahan on mainittuna vain kerran Adam Smithin tunnetuin käsite, ”Näkymätön käsi”. Mikä tämä näkymätön käsi on Smithille oikeasti? Se on kilpailu, joka pitää huolen siitä, että silloin kun ihmiset toimivat vapaina omien intressiensä mukaisesti niin silloin he tuottavat, ikään kuin vahingossa, sellaista joka on myös yhteiskunnalle paras mahdollinen lopputulos, toteaa Tyrväinen. -Ekonomistin silmin katsoin niitä asioita, jotka eivät ole yhtään vanhentuneet globalisoituneessa maailmassa. Toisaalta lukiessa hain niitä asioita, jotka olivat yhtä palkitsevia. Eli mitä silloin Adam Smithin kirjan ilmestyessä vuonna 1776 oikeasti tapahtui, kun kaikki se joka meille tänä päivänä on itsestään selvyyttä, oli vasta itumuodossaan ja lähdössä alkuun. Millaisia kysymyksiä silloin asetettiin esimerkiksi tavaran hinnasta? Adam Smith pohtii tekstissään pitkään hinnan muodostusta ja päätyy sitten siihen, että jos kilpailun annetaan toimia ja työnjako etenee ja tuottavuus siis nousee, niin hyödykkeiden luontaisella tasolla on taipumus alentua. Tuotteet tulevat halvemmiksi niiden ostajille. Ja sitä kautta tuottavuus alkaa palvella koko kansaa.
Kansojen varallisuus, tutkimus sen luonteesta ja syistä -kirja ilmestyi 1776, Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen vuonna. Aktia pankin johtava neuvonantaja, kansantaloustieteilijä Timo Tyrväinen mietti kirjaa lukiessaan myös ajankohtaa ja sitä mitä kirjoittaja on aikakaudestaan havainnut. - Mitä Adam Smith ajastaan näki ja mitä hän ei nähnyt? Yksi asia, jonka hän näki oli se mikä potentiaali Amerikassa oli jo tuolloin! Smithän esittää kirjassaan haavekuvan siitä, että jos oikeasti pystyttäisiin luomaan englantilainen imperiumi, joka käsittäisi myös koko Pohjois-Amerikan. Tätä mahdollisuutta Smith siis pohtii ja sitä miltä se näyttää silloin vuonna 1776 Amerikan johtavien miesten silmissä. Smith kirjoittaa:”He ovat alkaneet laatia uutta valtiomuotoa laajalle valtakunnalle, josta on tuleva, kuten he haaveilevat, joskin hyvin mahdollisesti oikeaan osuen, yksi maailman suurimmista ja mahtavimmista valtakunnista, joita maailma on kuunaan tuntenut.” Smithillä on siis jo tuolloin visio siitä kuinka ja minne tuo, silloin vielä köyhä, maanosa voisi jonain päivänä päätyä!, sanoo Timo Tyrväinen.
Adam Smithin kirja vuodelta 1776 on lainattavissa näköispainoksena Suomen erinomaisten kirjastojen kautta.
Blogi: Adam Smith 10 minuutissa / Harri Jalonen
Portti filosofiaan / Filosofia.fi: Smith, Adam
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)