Syksyn 2022 uutuuksien muistilista

 Lähde Kirja.fi uutiskirjeet syksy 2022:

• Tommi Kinnunen: Pimeät kuut (WSOY)
• Kristiina Vuori: Kesytön liekki (Tammi) ja Samettiin kätketty
• Holly Ringland: Alice Hartin kadonneet kukat (Minerva)
• Pauliina Vanhatalo: Vastuulliset (Tammi)
• Camilla Nissinen: Meitä vastaan rikkoneet (Tammi)
• Riku Siivonen: Kaikki isäni tavarat (WSOY)
• Juha Hernesniemi: Aivokirurgin muistelmat (WSOY)
• Carla Valentine: Agat­ha Chris­tien mur­hat ri­kos­tut­ki­jan sil­min (Minerva)
• Silja Koivisto: Sataman kapakan Hilda (Johnny Kniga)
• Ragnar Jónasson: Lumisokea (Tammi)
• Leena Lehtolainen: Joulupukin suudelma - jännittäviä joulutarinoita

digi.kansalliskirjasto.fi - 25 miljoonaa sivua historiaa

 Digi.kansalliskirjasto.fi on todellinen aarreaitta historiasta kiinnostuneille ja sitä tutkiville. Ilmainen palvelu tarjoaa käyttäjilleen Suomessa julkaistut historialliset sanoma- ja aikakauslehdet sekä pienpainatteita ja muita Kansalliskirjaston digitoimia aineistoja kuten käsikirjoituksia, nuotteja ja karttoja. Digitoitujen aineistojen määrä palvelussa on nyt ylittänyt 25 miljoonan sivun rajan.   

Sanomalehdet kiinnostavat eniten

• Laajin ja käytetyin kokoelma palvelussa koostuu sanomalehdistä ja aikakauslehdistä.
• Myös kirja-aineistoja digitoidaan jatkuvasti. 
• Tällä hetkellä palveluun tuotetaan mm. ainutlaatuista kansalliskokoelmaan kuuluvaa Ruotsin ajan kirjallisuutta eli vuosina 1488–1809 ilmestyneitä suomalaisia ja Suomea käsitteleviä julkaisuja.
• Lehtiaineisto on palvelun kautta avoimessa käytössä aina vuoden 1939 loppuun asti, samoin kirjat, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet. 
• Kuluvana vuonna suosituimmaksi sanomalehdeksi nousi Hufvudstadsbladet, aikakauslehtistä Suomen Kuvalehti ja kirjoista Minna Canthin Anna-Liisa. 
• Ruotsinkieliset sanomalehdet ovat vapaasti käytettävissä vuoden 1949 loppuun asti.

Aineistot, joiden tekijänoikeudet ovat vielä voimassa, ovat käytettävissä Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Joensuussa ja Oulussa.

(avautuu uuteen välilehteen)ja kehitämme Digi-palvelua jatkuvasti vastaamaan entistä paremmin tutkijoiden, sukututkijoiden, opiskelijoiden ja eri alojen harrastajien tarpeita. Palvelun kehittämistä on rahoitettu Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahaston Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 -ohjelmasta. 

Lue lisää:
digi.kansalliskirjasto.fi -palvelu (tietokanta ja ajankohtaiset tiedotteet)(avautuu uuteen välilehteen)
Digi-palvelu Facebookissa(avautuu uuteen välilehteen)
Digitoidun lehtiaineiston tutkimuskäyttö jatkuu vuosina 2023-2027
Ruotsinkielisistä sanomalehdistä tuli yleisömenestys

Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2022: maksuhäiriömerkinnät

Mak­su­häi­riö­mer­kin­tä pois­tuu jat­kos­sa no­peam­min, mut­ta sii­tä pi­tää yleen­sä huo­leh­tia itse

11.11.2022

Maksuhäiriömerkintä poistuu jatkossa kuukauden kuluessa siitä, kun luottotietoyhtiö saa tiedon velan suorittamisesta. Lainmuutos parantaa niiden velallisten asemaa, jotka kykenevät maksamaan pois maksuhäiriömerkintään johtaneet velkansa. Velallisen on kuitenkin useimmiten itse oltava aktiivinen, jotta merkintä poistuu.

Joulukuussa 2022 voimaan tuleva muutos lyhentää monien maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikaa. Jotta maksuhäiriömerkintä poistuu, velallisen on pääsääntöisesti itse oltava aktiivinen, sillä luottotietoyhtiön on saatava tieto velan maksamisesta.

Näin voit vai­kut­taa mak­su­häi­riö­mer­kin­tä­si pois­tu­mi­seen

Tarkista, oletko maksanut maksuhäiriömerkintään johtaneen velan.

Jos velka on maksettu ulosoton kautta, voit olla yhteydessä ulosottoon merkinnän poistamiseksi.

Jos velka ei ole maksettu ulosoton kautta, ilmoita velan maksamisesta luottotietoyhtiölle. Maksusta on esitettävä luotettava selvitys.

Jos kyse on velkojan ilmoittamasta maksuhäiriömerkinnästä, velkojan tulee ilmoittaa luottotietoyhtiölle velan suorittamisesta, eli tässä tapauksessa sinun ei tarvitse tehdä ilmoitusta.

Jos olet jo suorittanut tietyn velan ja tieto suorittamisesta on merkitty luottotietorekisteriin, luottotietoyhtiön on joulukuun alussa poistettava tällaiset maksuhäiriömerkinnät.

Mak­su­häi­riö­mer­kin­tä voi han­ka­loit­taa elä­mää

Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa esimerkiksi vuokra-asunnon, vakuutuksen tai työpaikan saamista. Velallisen kannalta on tärkeää, ettei merkintä aiheuta kohtuuttomia seurauksia. Aiemmin maksuhäiriömerkintä on saattanut näkyä luottotietorekisterissä selvästi pidempään, esimerkiksi kaksi vuotta maksun suorittamisen jälkeen. Maksuhäiriömerkinnän lyhyempi säilytysaika onkin tärkeä parannus niiden velallisten asemaan, jotka kykenevät hoitamaan maksuhäiriömerkinnän taustalla olevan velan.

Jatkossa uusi maksuhäiriömerkintä ei enää myöskään pidennä aiemman merkinnän säilytysaikaa.

Sel­vi­tä vel­ka­ti­lan­tee­si

Jokaisen velallisen on vaivatta voitava selvittää velkatilanteensa, maksuhäiriömerkintänsä ja niiden perusteet. Perintälain mukaan velallisella on oikeus pyynnöstä saada velkojalta maksutta ajantasainen tieto velkojensa kokonaismäärästä ja perusteista. Velallisella on myös oikeus saada erittely maksamattomista veloistaan. Velkaerittelystä voidaan periä kohtuullinen korvaus, jos velallinen pyytää sellaisen useammin kuin kerran vuodessa. Velallinen voi pyytää tietoja myös perintätoimistolta.

Velallinen voi tarvittaessa käyttää tarkastusoikeutta omiin tietoihinsa selvittääkseen, mitä tietoja hänestä on merkitty luottotietorekistereihin.

Li­sää ai­hees­ta

Maksuhäiriömerkintä

Maksuhäiriömerkintöjen säilytysaika lyhenee joulukuussa – muista huolehtia maksamistietojen ajantasaisuudesta (Tietosuojavaltuutettu, tiedote 11.11.2022)

© Kilpailu- ja kuluttajavirasto / tiedotteet

Kilpailu- ja kuluttajavirasto: puhelinmyynti 2023 alkaen

 Pu­he­lin­myyn­tiin mer­kit­tä­vä muu­tos vuo­den­vaih­tees­sa: vas­ta kir­jal­li­ses­ti hy­väk­syt­ty tar­jous on si­to­va

Puhelinmyynnissä sopimus syntyy jatkossa vasta puhelun jälkeen kirjallisesti, jolloin ostopäätöstä ehtii harkita rauhassa ja väärinkäsitysten riski pienenee. Lakimuutos tuo kauan kaivatun parannuksen kuluttajien asemaan. 

Puhelinmyynnin kirjallinen vahvistus tarkoittaa, että myyjän on erikseen lähetettävä kuluttajalle tarjous. Jos kuluttaja ei hyväksy tarjousta kirjallisesti, sopimus ei ole sitova, eikä myyjä saa vaatia esimerkiksi maksua, tuotteiden palauttamista tai säilyttämistä. Kirjallinen vahvistus koskee lähtökohtaisesti kaikkea puhelinmyyntiä paitsi sähköisen viestinnän palveluita, eli esimerkiksi puhelin- ja internetliittymien puhelinmyyntiä.

Myyjän on lähetettävä kirjallinen tarjous vasta puhelun jälkeen, ei sen aikana. Tarjous voi olla joko paperinen tai sähköinen, kunhan tiedot annetaan pysyvällä tavalla. Myyjän on myös kerrottava tarjouksen yhteydessä, että ellei kuluttaja erikseen hyväksy tarjousta, sopimus ei sido häntä eikä hänellä ole velvollisuutta maksaa, palauttaa tai säilyttää lähetettyä tavaraa. Yrityksen on tarvittaessa voitava todistaa toimittaneensa kuluttajalle tarjouksen ja edellä mainitut tiedot asianmukaisella tavalla. Kuluttaja-asiamies valmistelee parhaillaan ohjeistusta uudesta sääntelystä puhelinmyyntiä harjoittaville toimijoille.

Lähde: KKV tiedotteet.