Jos kännykän Koronavilkku-sovellus hälyttää, kertoo se siitä, että olet mahdollisesti altistunut koronavirukselle. Sovellus antaa sinulle toimintaohjeet.
Jos sinulla on koronavirustautiin viittaavia oireita, hakeudu testiin. Oireettomia henkilöitä ei testata. Noudata kuitenkin tavallista suurempaa varovaisuutta ja tarkkaile omaa vointiasi.
Sovelluksen hälytyksen perusteella sinua ei aseteta karanteeniin. Sinuun otetaan yhteyttä epidemiologisesta toiminnasta, jos tavallisen tartunnanjäljityksen yhteydessä sinun todetaan altistuneen lähikontaktissa tartunnan saaneelle.
Oireisena testiin
Jos sinulla ilmenee yksikin koronavirustautiin sopivista oireista hakeudu testiin tekemällä Omaolo-oirearvio osoitteessa omaolo.fi tai soittamalla koronavirusneuvontaan p. 09 310 10024 (joka päivä klo 8-18).
Koronavirustartunnan oireita voivat olla
haju- tai makuaistin muutos
hengitysvaikeudet
yskä, kurkkukipu tai nuha
kuume
päänsärky
lihaskivut
ripuli
vatsakipu.
Saat koronavirustestin yhteydessä kirjalliset ohjeet, kuinka toimia testin jälkeen.
Oireettomana tarkkaile vointiasi
Jos saat Koronavilkku-sovelluksesta altistusilmoituksen, eikä sinulla ole koronavirustautiin viittaavia oireita, sinun ei tarvitse hakeutua testiin. Voit myös mennä kouluun tai töihin. Suosittelemme kuitenkin kertomaan hälytyksestä työnantajalle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöiden tulisi käyttää Koronavilkun hälytyksen jälkeen 14 vuorokautta kirurgista suu-nenäsuojusta.
Oman vointisi tarkkailun lisäksi
vältä tapaamasta muita ihmisiä
huolehdi käsihygieniastasi
vältä julkisia paikkoja ja liikennevälineitä. Jos joudut liikkumaan julkisilla paikoilla, pidä muihin ihmisiin etäisyyttä vähintään kaksi metriä. Jos et pysty pitämään riittävästi etäisyyttä, käytä kasvomaskia.
anna toisen henkilön hoitaa ruokaostokset ja muu asiointi kodin ulkopuolella, mikäli mahdollista
suojaa suusi ja nenäsi kerttakäyttöliinalla, jos yskit tai aivastat. Laita käytetty nenäliina jäteastiaan ja pese kätesi vedellä ja saippualla tai käytä käsihuuhdetta. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan.
Taitoliitto valitsi vuoden käsityötekniikan nyt viidennen kerran. "Tässä ajassa yhä useampi pohtii suhdettaan kuluttamiseen ja sitä kuinka jo pienillä teoilla on merkitystä", kertoo Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen. "Korjaaminen ja paikkaaminen ovat olleet käsityöilmiöinä nousussa maailmalla jo pidemmän aikaa. Enää paikkaamista ei hävetä eikä paikkoja piilotella, vaan niistä ollaan päinvastoin ylpeitä. Tällä vuoden käsityötekniikan valinnalla haluamme Taitoliitossa olla osaltamme mukana innostamassa ihmisiä parsimaan ja paikkaamaan."
Korjaaminen ja tuotteiden eliniän jatkaminen liittyy selkeästi ajankohtaiseen tarpeeseen vähentää tekstiilien tuotantoa ja tekstiilijätettä. Vaatteen käyttöiän pidentäminen näkyy suoraan sen aiheuttaman hiilijalanjäljen pienenemisenä.
Parsimiseen ei tarvita kovin erikoista taitoa, usein neula ja lanka riittää – sekä aikaa ja kärsivällisyyttä. Korjausta ei tarvitse piilottaa, vaan sillä voi myös koristella vaatetta. Sashiko-kirjonta on japanilaista etupistokirjontaa, jolla farkkuja sekä korjataan että tuunataan uuteen asuun. Parsiminen voi silloin korjata tuotteen ulkoasua, ei pelkästään reikiä. Hyvin korjattu vaate voi lopulta olla vahvempi kuin alkuperäinen.
4 kananmunaa
0,5 dl kookosjauhojaa
1/2 banaani
1 rkl hunajaa
0,5 dl kookosmaitoa (voi korvata mantelimaidolla tai tavallisella maidolla)
0,5 dl vettä
Valmistusohjeet:
1. Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja sekoita tasaiseksi.
2. Kuumenna kattilassa voita tai kylmäpuristettua kookosöljyä keskilämmöllä.
3. Kaada haluamasi määrä taikinaa pannulle.
4. Paista 2-5min molemmilta puolilta kunnes pinta on kullanruskea.
Banaaniletut
Valmistusaika: 15 min
Raaka-aineet:
4 kananmunaa
0,5 dl kookosjauhojaa
1/2 banaani
1 rkl hunajaa
0,5 dl kookosmaitoa (voi korvata mantelimaidolla tai tavallisella maidolla)
0,5 dl vettä
Valmistusohjeet:
1. Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja sekoita tasaiseksi.
2. Kuumenna kattilassa voita tai kylmäpuristettua kookosöljyä keskilämmöllä.
3. Kaada haluamasi määrä taikinaa pannulle.
4. Paista 2-5min molemmilta puolilta kunnes pinta on kullanruskea.
Tutkimus: Vakavia koronaoireita saavilla on ratkaisevassa kohdassa pätkä neandertalilaisten perimää
Neandertalilaisilta esivanhemmilta saatu geeniperintö on voinut olla etu mutta näyttää ajan myötä kääntyneen haitaksi. Mutaatio on yleisin Etelä-Aasiassa.
Näille sivuille on kerätty yleistä tietoa geologiasta ja kotimaisesta maankamarasta, oppiaineistoja sekä mittava määrä linkkejä ja sanastoa. Tutustu, opi ja innostu!
Uuden teorian mukaan jättiläismannerten muodostumista hallitsee kaksi eri sykliä ja kaksi eri prosessia.
Muinaiset jättiläismantereet ovat hajonneet ja yhdistyneet yhä uudelleen läpi maapallon historian. Osana muutoksia supervaltameriä on syntynyt ja kadonnut, ja niiden pohjia on sukeltanut Maan uumeniin muokaten sen vaippaa uusiksi.
Uuden teorian mukaan jättiläismantereiden hajoamista ja yhdistymistä ohjaa kaksi eri prosessia: introversio ja ekstroversio ja niihin liittyvät syklit. Teorian on esitellyt joukko australialaisen Curtinin yliopiston tutkijoita.
Introversio ja ekstroversio vuorottelevat
Jättiläismanner Rodinia syntyi introversion tuloksena. Sitä edeltänyt jättiläismanner Nuna oli ensin alkanut hajota niin, että sen osaset saivat keskelleen valtameren. Tämän jälkeen syystä tai toisesta uudessa valtameressä käynnistyi subduktiona tunnettu prosessi, jossa merellistä mannerlaattaa alkoi työntyä maan vaipan sisään.
Seurauksena jättiläismanner yhdistyi uudelleen.
Ekstroversiossa jättiläismanner hajoaa ja tekee sisälleen tilaa valtamerelle, mutta tällä kertaa subduktio tapahtuu pelkästään erilleen ajautunutta jättiläismannerta ympäröivässä valtameressä.
Kun alkuperäisen mantereen osat kohtaavat maapallon kierrettyään uudelleen, ovat ne kääntyneet ympäri: entiset rannikkoalueet muodostavat uuden mantereen sisäosan ja entisistä sisäosista tulee uuden jättiläismantereen rannikkoa.
Samalla entisestä sisämerestä tulee jättiläismannerta ympäröivä jättiläisvaltameri.
Kaksi sykliä ohjaa kiertokulkua
Maapallon jättiläismantereiden historiaa ei tunneta tarkkaan, mutta Curtinin yliopiston työryhmää johtaneen tutkija Zheng-Xiang Lin mukaan mantereen yhdistymisestä yhdistymiseen kuluu keskimäärin 600 miljoonaa vuotta. Viimeisin sellainen tunnetaan nimellä Pangea.
– 30 viime vuoden aikana tutkijat ovat havainneet, että Pangean kaltaisia jättiläismantereita on muodostunut ainakin kahdesti aiemmin noin 600 miljoonan vuoden välein, sanoo Li. Tätä kutsutaan jättiläismannersykliksi.
Lin mukaan tuoreempia ovat geokemialliset havainnot pidemmän ajanjakson muutoksista. Hän uskoo työryhmänsä löytäneen nyt selityksen niille.
Tutkijoiden johtopäätös on, että uusi jättiläismanner muodostuu noin 600 miljoonan vuoden välein ja että vaipan kiertoliikekuvio järjestyy uudelleen joka toisella kerralla. Näihin kertoihin liittyy uuden supervaltameren ja sitä reunustavan "tulirenkaan" muodostuminen.
Oman aikamme esimerkki tulirenkaasta on Tyynenmeren rantoja kiertävä tuliperäinen alue, jossa sattuu 90 prosenttia maailman maanjäristyksistä.
Tästä on seurauksena, että jättiläismannerten syntymistä ja hajoamista säätelee myös supervaltamerisykli, joka on lähes kaksi kertaa niin pitkä kuin jättiläismannersykli.
Suomalaisasiantuntija ei ole täysin vakuuttunut
Yli-intendentti Arto Luttinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta kiittelee, että tutkimus tuo uusia elementtejä keskusteluun maapallon historiasta.
– Jo kauan on tiedetty, että mantereet ovat kasaantuneet useamman kerran yhteen supermantereiksi, koska maapallon sisäosasta kohoava lämpö saa pintaosan halkeilemaaan laatoiksi, jotka liikkuvat ympäriinsä. Ketjukolarit ovat väistämättömiä.
Luttinen ei kuitenkaan ole vakuuttunut, että maapallon jättiläismantereiden syntyminen ja hajoaminen noudattaisi säännönmukaisia syklejä ja geometriaa tavalla, joka tutkimuksessa on esitetty. Sellaisesta ei ole näyttöä.
– Pangeaa edeltäneiden jättiläismannerten historiaa ei tunneta tarkasti. Niiden kasaantuminen näyttää tapahtuneen noin 300–900 miljoonan vuoden välein.
Uudessa tutkimuksessa mainitusta 600 miljoonan vuoden syklistä ja säännöllisyydestä ei siksi ole Luttisen mukaan vahvaa näyttöä.
Erityisen hankala on hänen mukaansa ajatus pidemmästä, noin 1 000 miljoonan vuoden syklistä. Ensiksikin, ajatuksen perusteluna olevan havaintoaineiston vaihtelu on verraten epäsäännöllistä. Toisekseen tutkimuksessa todetaan syklien alkaneen 2000 miljoonaa vuotta sitten. Eli niitä olisi tähän mennessä tapahtunut vasta kaksi. Tästä ei voi laskea mitään mielekästä syklisyyttä, Luttinen sanoo.
Tämä "tuplasyklimalli" on Luttisen mukaan varsin spekulatiivinen erityisesti sen suhteen, että mannerten kiertosuunnassa ja sitä säätelevässä vaipan virtauksessa olisi perustavanlaatuinen säännöllisyys. Hänen mukaansa pohdiskelut siitä, miten mantereet kiertävät uudelleen yhteen ovat sinänsä tuttuja tutkimukselle.
Ajatus kiertosuuntien muutoksia ohjaavasta säännönmukaisuudesta on kuitenkin kiinnostava, ja hän uskoo, että sitä voidaan testata tulevissa tutkimuksissa.
Mannerten liikkumisissa vielä paljon epävarmuuksia
Maapallon historiaan mannerten liikkumisten osalta liittyy vielä paljon epävarmuuksia.
Mannerten liike tunnetaan melko tarkoin vain 200 miljoonan vuoden ajalta eli Pangeaan saakka, sillä valtamerten pohjassa on tarkat jäljet liikkeestä. Kauemmasta menneisyydestä johtolangat muuttuvat nopeasti yhä utuisemmiksi ja tarinassa on monia aukkoja.
– Myös Rodinian rakenne on kiistanalainen. Tämä epävarmuus on myös tämän tutkimuksen epävarmuutta. Emme oikeasti vielä tiedä ikimuinoisia liikesuuntia ja sijainteja tarkasti, emmekä sitä, tapahtuiko ”nurinkääntymistä”, kun vaikkapa Rodinia hajosi ja mantereet törmäsivät Pangeaksi.
– On esimerkiksi mahdollista, että Pangean ja Rodinian välisenä aikana muodostui lyhytikäinen Pannotian jättimanner. Uusi tutkimus ei ota tätä huomioon, Arto Luttinen sanoo.
Kuinka meidän käy?
Olemme nytkin keskellä prosessia, jossa jättiläismantereet yhdistyvät ja hajoavat. Edellinen jättiläismanner, Pangea, hajosi vajaat 200 miljoonaa vuotta sitten, joten seuraavan muodostumiseen kuluu vielä aika monta tovia. Ihmistä ei ehkä ole enää seuraamassa tapahtumia.
Jos australialaistutkijoiden hypoteesi pitää paikkansa, syntyy seuraava jättiläismanner, kun Atlantti, Intian valtameri ja Eteläinen jäämeri kutistuvat ja Tyynimeri laajenee ainoaksi supervaltamereksi jättimantereen ympärille. Se syntyisi siis introversion kautta, uskoo Li tutkimusryhmineen.
Elämä eri muodoissaan on selvinnyt jo useiden jättiläismantereiden syntymisten läpi. Olemme kai nytkin keskellä sellaista prosessia. Mitä muutos merkitsee maapallon ja elämän kannalta, yli-intendentti Arto Luttinen?
– Tutkimus ei millään tavalla anna aihetta uusiin uhkakuviin. Jättiläismannertapahtumat ovat todella hitaita. Niillä on huomattavia vaikutuksia ympäristöön, mutta muutokset ovat äärimmäisen hitaita.
Hänen mukaansa tapahtumilla on toki kytkös luonnonkatastrofeihin, sillä vulkanismi ja maanjäristykset aiheutuvat laattojen kiertoliikkeestä. Mannerten liikesuunnista riippumatta isoja ja pieniä mullistuksia sattuu omaan melko satunnaiseen tahtiinsa.
– Ihmisen aiheuttamaan ympäristötuhoon verrattuna tektoniikkaan, tulivuoriin ja järistyksiin liittyvät globaalit riskit ja vaikutukset ovat vähäpätöisiä.
Australialaistutkimus on julkaistu Precambrian Research -lehdessä ja on luettavissa myös netissä.
mitkä terveydenhuollon yksiköt tai apteekit ovat käsitelleet käyttäjän resepti- tai terveystietoja Kanta-palvelujen kautta. Lue lisää Kuka näkee tietoni -sivuston kautta.
Rokotustiedoista Omakanta näyttää ne, jotka on kirjattu sen jälkeen, kun terveydenhuollon yksikkö on liittynyt Kantaan. Tulevaisuudessa rokotustiedot näytetään Omakannassa yhdellä sivulla. Nyt kirjatut tiedot saa Terveystiedot-sivulla alasvetovalikosta Rokotukset > Hae käynnit.
Omakannassa voi myös
pyytää reseptin uusimista
tallentaa oman hoitotahdon ja elinluovutustahdon
antaa suostumuksen omien tietojen luovuttamiseen kieltää luovuttamisen
antaa suostumuksen reseptitietojen luovuttamiseen toiselle Euroopan maan apteekille
Omakanta on kansalaisten verkkopalvelu, joka näyttää terveydenhuollon kirjaamia tietoja potilaasta ja hänen lääkityksestään. Palveluun pääsee Kanta-palvelujen verkkopalvelusta.
Käyttö vaatii suomalaisen henkilötunnuksen ja tunnistautumisvälineet
Niitä ovat
verkkopankkitunnukset
mobiilivarmenne
sähköinen henkilökortti
Tunnistautua voi myös Digi- ja väestötietoviraston (ent. VRK) myöntämällä organisaatiokortilla tai sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikortilla.
Omakanta on valtakunnallinen palvelu
Ei ole väliä, käytätkö julkisia, yksityisiä vai työterveyshuollon terveyspalveluja. Ne kaikki käyttävät Kanta-palveluja (Resepti, Lääketietokanta, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu). Kansallisen järjestelmän ansiosta pääset näkemään tietosi Omakannasta.
Resepti-palvelu on käytössä sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa. Ajantasainen lista Potilastiedon arkistoa käyttävistä terveydenhuollon toimintayksiköistä.
Palvelu näyttää reseptin tiedot ja niihin tehdyt merkinnät
mihin asti resepti on voimassa
paljonko lääkettä on jäljellä
milloin lääkettä on haettu viimeksi apteekista
lääkkeen annosteluohjeet
kuka reseptin on määrännyt
milloin ja missä resepti on määrätty
onko resepti uusittu
Palvelussa voi myös lähettää reseptin uusimispyynnön.
Terveystiedoista näytetään
potilaskertomukset ja diagnoositkriittiset riskitiedot
laboratorio- ja röntgentutkimukset
lähetteet
terveys- ja hoitosuunnitelmalääkärintodistukset ja lausunnot
Tiedot näkyvät palvelussa niin kauan, kuin niiden lakisääteinen säilytysaika edellyttää.
Jos tiedoissa on virhe
Mikäli havaitset tiedoissasi virheen tai puutteita, ota yhteyttä sinua hoitaneeseen terveydenhuollon yksikköön tai apteekkiin, joka on kirjannut tiedot. Terveydenhuolto vastaa potilastietojen kirjaamisesta ja niiden korjaamisesta. Neuvoja voi pyytää esimerkiksi kyseisen yksikön tietosuojavastaavalta tai potilasasiamieheltä. Kelassa tietoja ei voida korjata.
Jos virheellinen kirjaus on tehty toisessa Euroopan maan apteekissa, ota silloin yhteyttä Kelaan.
YLE uutinen terveystietojen korjaamisesta 17.7.20.
Päätä itse tietojesi käytöstä
Ennen Kanta-palvelujen käyttöä terveydenhuollossa kerrotaan sinulle, mistä Resepti- ja Potilastiedon arkisto -palveluissa on kyse. Terveydenhuollon lisäksi voit kuitata tiedon saaduksi myös Omakannassa. Tätä kutsutaan informoinniksi. Lue lisää informoinnista Potilaan oikeudet -sivulta.
On suositeltavaa, että annat suostumuksesi terveystietojesi käyttöön niille tahoille, jotka sinua hoitavat. Suostumus tarkoittaa, että eri terveydenhuollon yksiköt voivat nähdä muualla kirjatut terveystietosi jos se on tarpeen. Tietojen luovuttaminen mahdollistaa esimerkiksi laboratoriotutkimusten hyödyntämisen julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä. Suostumuksen voi antaa Omakannassa tai terveydenhuollossa, ja se on voimassa toistaiseksi. Suostumuksen voi aina perua.
Suomalainen sähköinen resepti otetaan käyttöön muissa Euroopan maissa vaiheittain. Omakannassa voit antaa suostumuksen reseptitietojesi luovuttamiseen toisille Euroopan maiden apteekeille. Suostumus on voimassa toistaiseksi, ja sen voi peruuttaa koska tahansa Omakanna
Tervetuloa käyttämään WWF:n Kalaopasta! WWF:n Kalaopas auttaa Sinua tekemään vastuullisia kalavalintoja. Opas ohjaa vastuulliseen kuluttamiseen liikennevaloin. Oppaan suosituksia seuraamalla voit olla mukana vaikuttamassa siihen, ettei maailman meriä kalasteta tyhjiksi.
Beautiful Abandoned Stone Mansion originally built 167 years ago. Explore #41 YouTubessa
Hylätty vasta 2012 - siksi varmaan niin hyvässä kunnossa edelleen.
Klikkasin ihan vahingossa muuta katsellessani. Ajattelin että katson vähän, mutten voinut lopettaa. Upeat tapetit ja muita yksityiskohtia. Ja kellarista löytyy saunakin 😊
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voitti Anni Kytömäki teoksellaan Margarita (Gummerus). Vuoden 2020 Finlandia-voittaja on taidokas ja lumoava romaani maan ja veden hiljaisista.
Kun helmenpyytäjä avaa simpukan, se kuolee. Kun ihmisen kuoreen kajotaan, seuraukset voivat olla yhtä tuhoisat.
Senni hieroo kylpylän vieraita kuten isäkin aikoinaan, mutta haaveilee lähtevänsä kauas pois. Mikko on sotamies, joka pysyy asemapaikallaan, vaikka pelkää viimeisen taistelun lähestyvän. Antti tutkii metsiä ja päättää, mikä alue liitetään kansalliseen menestystarinaan ja mikä säästetään. Jokainen heistä noudattaa annettuja määräyksiä, ja sen jälkeen kaikki on toisin.
1950-luvulla Suomen metsiin ja ihmisiin kohdistettiin vaatimuksia, joilla tavoiteltiin hyvää. Margarita näyttää menestystarinan kääntöpuolen ja sen, mitä valtiollisen velvollisuuden täyttäminen voi yksilön kannalta tarkoittaa. Romaani havainnollistaa monien ajankohtaisten aiheiden juuria: Finlandia-ehdokkaana olleen Kultarinnan (2014) lailla Margarita kuvaa metsien ja ihmisten harvoin muistettua historiaa.
📖
Tietokirjallisuuden Finlandia-voittaja on teos Kielletyt leikit (Marko Tikka & Seija-Leena Nevala, Atena Kustannus Oy).
Tanssikiellon historia on tunteiden historiaa
Joulukuussa 1939 tanssimisesta tuli rikos. Tavallisista huvittelunhaluisista ihmisistä tehtiin rikollisia, joita sakotettiin ja jopa passitettiin vankilaan. Sotaa käyvän maan poliisi ja oikeuslaitos jahtasivat kaupungeissa ja maaseudulla tanssikiellon rikkojia. Kaksi tanssijaa menetti henkensä ratsioissa, ja arviolta viittätoista tuhatta suomalaista – etenkin nuoria naisia – rangaistiin tanssimisesta. Morsiusparikin tuomittiin omissa häissään tanssimisesta.
Elokuvia sai katsella, puhetilaisuuksia pitää, jopa juoda alkoholia – mutta mikä tanssista teki niin vaarallisen, että se oli kiellettävä? Maailman mittakaavassakin poikkeuksellinen tanssikielto oli seurausta vuosikymmeniä kestäneestä tanssin vastustamisesta.
Kielletyt leikit arvioi ensimmäistä kertaa laajasti tanssikiellon syitä ja seurauksia. Tanssiminen oli polttopiste, joka yhdisti niin nuoriso- ja työväenliikkeen kamppailun uusista jäsenistä, käsityksen isänmaallisuudesta kuin sen, kenellä on valta päättää naisen kehosta.
Tanssikiellon historia on tunteiden historiaa. Seuraukset kantoivat pitkälle sodanjälkeiseen aikaan – aina lavatanssien kultakauteen saakka.
📖 Nuortenkirjallisuuden Finlandian voitti Anja Portin ja teos Radio Popov (Kustantamo S&S). Kiehtova ja unohtumaton tarina yksinäisyydestä ja ystävyydestä
Yhdeksänvuotias Alfred elää käytännössä yksin. Äitiä Alfred ei ole nähnyt syntymänsä jälkeen, eikä työmatkoilla viipyvä isä taida aina edes muistaa, että Alfred on olemassa. Eräänä yönä Alfred lähtee seuraamaan salaperäistä Hiipparia, joka työntää postiluukusta lehden mukana muutakin: omenoita, villasukkia ja voileipiä.
Alkaa unohtumaton seikkailu, joka muuttaa Alfredin ja samalla monen muunkin yksinäisen lapsen elämän: Hiippari on omalaatuinen Amanda Lehtimaja, lehdenjakaja, joka kuuluu Herkkäkorvaisiin. Amandan luota Alfred löytää vanhan radiolähettimen, jonka on suunnitellut venäläinen fyysikko A.S. Popov. Amandan kotoa käsin Alfred alkaa tehdä salaista, öistä radiolähetystä unohdetuille lapsille.
Jännittävä ja humoristinen, lämminhenkinen tarina tuo mieleen lastenkirjallisuuden rakastetuimmat klassikot, Astrid Lindgrenin ja Marjatta Kurenniemen saturomaanit.
Arkkiatri Arvo Ylpön 104 vuotta kestäneen elämän aikana ja pitkälti myös hänen ansiostaan suomalaisten lasten terveys nousi kehitysmaan tasolta maailman kärkeen.
Tämä Helsingin Suomalaisen Klubin tuottama Internet-sivusto on kunnianosoitus Arvo Ylpön elämäntyölle suomalaisten lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi.
